Kyky varautua häiriöihin on myös yrityksen kilpailuetu
TIETO26-harjoitus tähtää siihen, että elintarvikealan yritykset ja viranomaiset pystyvät yhdessä jatkamaan toimintaansa jopa vakavissa, pitkäkestoisissa häiriöissä. Kyse ei ole vain häiriöstä selviytymisestä, vaan kyvystä varautua ja luoda siitä kilpailuetua markkinoilla.
Kyky varautua häiriöihin on myös yrityksen kilpailuetu
TIETO26-harjoitus tähtää siihen, että elintarvikealan yritykset ja viranomaiset pystyvät yhdessä jatkamaan toimintaansa jopa vakavissa, pitkäkestoisissa häiriöissä. Kyse ei ole vain häiriöstä selviytymisestä, vaan kyvystä varautua ja luoda siitä kilpailuetua markkinoilla.
Elintarvikehuollon kriisinkestävyydessä yksittäisen yrityksen tai viranomaisen erinomaisuus on vasta ensimmäinen askel. Jos elintarvikeketjun logistiikka takkuaa, sähköt katkeavat, polttoaine ei riitä tai maksuliikenne pysähtyy, ruokaa on vaikea saada maatiloilta koteihin tai sairaaloihin minkään yksittäisen yrityksen voimin.
Valmiusharjoitus parantaa kaupallista toimintakykyä
Digipoolin puheenjohtaja ja Fujitsu Suomen toimitusjohtaja Hanna Kivelä näkee varautumisen myös kilpailuedun rakentamisena. Kyse ei ole vain häiriöstä selviytymisestä ja riskien minimoinnista, vaan myös siitä, ketkä ovat arvoketjun halutuimpia kumppaneita.
“Kyky varautua on yritykselle merkittävä kaupallinen arvolupaus. Toiset yritykset haluavat kumppanin, joka osoittaa pystyvänsä toimimaan yhteisessä arvoketjussa myös kriisin keskellä”, Kivelä painottaa.
Suomen huoltovarmuuskriittisestä infrastruktuurista noin 80 prosenttia on yksityisten yritysten käsissä. Kivelän mukaan suomalaisyrityksillä on oma pesä jo hyvin hoidossa: tietoturva on kunnossa, varajärjestelmät testattu ja varautumissuunnitelmat päivitetty.
“Mutta kukaan ei pärjää huoltovarmuudessa yksin. Todellinen oivallus yrityksissä syntyy, kun ymmärretään koko arvoketjun riippuvuussuhteet ja pystytään yhdessä minimoimaan vakavienkin häiriöiden seuraukset. Siksi TIETO-harjoituksiin osallistuminen ja harjoituksissa oppiminen on elintärkeää Suomelle”, Kivelä tähdentää.
Henkilökohtaiset kontaktit parantavat kriisinkestävyyttä
Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen korostaa myös yhteistyön ja harjoittelun merkitystä.
”Pienessä maassa on supertärkeää, että varautumisharjoituksissa opimme tuntemaan toimialamme organisaatiot, niiden tehtävät ja niissä työskentelevät henkilöt. Kun kriisi iskee, on matala kynnys ottaa yhteyttä tuttuun organisaatioon tai henkilöön. Pystymme näin sujuvasti yhdessä luomaan kokonaiskuvan tilanteesta, mikä nopeuttaa päätöksentekoa valtavasti”, Räsänen sanoo.
Ruokavirasto panostaa valmius- ja varautumistehtäviin. Varautuminen perustuu jatkuvaan harjoitteluun ja koulutukseen sekä aktiiviseen riskien arviointiin ja riskienhallintaan, joka kattaa viraston oman toiminnan, koko viranomaisketjun ja toimialan yrityksiin kohdistuvat riskit.
Räsänen muistuttaa, että elintarvikeala on jo luonnostaan kriisien keskellä toimiva toimiala. Se painii toistuvasti esimerkiksi niin eläin- ja kasvitautien kuin muuttuvien säiden aiheuttamien ongelmien kanssa. Pandemian ja sotien aiheuttamat muutokset elintarvikehuollon globaalissa logistiikassa ovat muokanneet varautumissuunnitelmia ja edistäneet kykyä varautua häiriöihin.
“Nytkin sodan alettua Iranissa aloimme heti miettiä, mitä Hormuzinsalmen sulkeutuminen voi tarkoittaa Suomen elintarvikehuollolle ja miten siihen pitää varautua”, Räsänen kertoo.
Elintarvikehuollossa Ruokaviraston rooli on edistää, valvoa ja tutkia elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä huolehtia alkutuotannon edellytyksistä muun muassa häiriöttömillä viljelijätukien maksuilla. Ruokavirasto toimii yhteistyössä muiden virastojen ja alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Tämä rooli näkyy niin tosielämässä kuin TIETO26-harjoituksessa.
Investointi yritysten jatkuvuudenhallintaan
Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvist muistuttaa, että harjoittelu on investointi yrityksen jatkuvuuteen. Pahimmillaan häiriötilanne voi kasvaa sellaiseen mittaluokkaan, jota yrityksen talous ei kestä.
”Harjoittelun avulla saadaan minimoitua vaikutukset sekä yritykselle että yhteiskunnalle. Tavoitteena on, että yrityksen tuotanto jatkuu riittävän hyvällä tasolla kaikissa olosuhteissa”, Nyqvist sanoo.
Valmiusharjoitus vahvistaa häiriötilannejohtamisen edellytyksiä tiiviillä yhteistyöllä. Se kehittää yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin tiedonvaihtoa, viestintää, toimintamalleja ja tilannekuvan muodostamista erilaisissa häiriötilanteissa, myös poikkeusoloissa ja pitkittyneessä tilanteessa.
Viestinnän harjoittelu tärkeää maineenkin kannalta
Nyqvist nostaa esiin tärkeän havainnon aiemmista TIETO-harjoituksista: viestinnän merkityksen.
”Jos vasta kriisitilanteessa aletaan miettiä, miten ja kenelle viestitään, ollaan jo myöhässä. Vääränlaiset äänenpainot voivat antaa virheellisen kuvan yrityksen tietosuojan tasosta tai luotettavuudesta, mikä kolhii mainetta ja liiketoimintaa pitkäksi aikaa”, Nyqvist varoittaa.
Tämän vuoden valmiusharjoituksessa on vahvasti mukana kansainvälinen ulottuvuus. Moni raaka-aine ja tarvike tulee Suomeen ulkomailta, ja kansainvälisen logistiikan häiriöt heijastuvat välittömästi kotimaan ruokahuoltoon.
Uutena kulmana tämän vuoden harjoituksessa testataan varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön ja pitkittyneisiin häiriötilanteisiin, joissa joudutaan ottamaan valmiuslaki käyttöön. Harjoituksen skenaarioihin on ammennettu oppeja viime aikojen sotilaallisista kriiseistä.
“Tavoitteena on varmistaa, että yritysten liiketoiminta voi jatkua mahdollisimman pitkään, vaikka yhteiskunta ympärillä horjuisi pitkänkin aikaa. Siksikin valmiusharjoituksiin osallistuminen on huoltovarmuuskriittisillä toimialoilla erityisen tärkeää”, Nyqvist painottaa.
TIETO26: Elintarvikehuolto keskiössä
- Teema: Elintarvikehuollon arvoketjun turvaaminen kyber- ja hybridihäiriöissä.
- Skenaariot: Monialaisista häiriöistä aina sotilaalliseen uhkaan ja pitkittyneeseen kriisiin.
- Osallistujat: Mukana laajasti elintarvikealan alkutuotanto, teollisuus, logistiikka ja myynti sekä niitä tukeva energia- ja vesihuolto.
- Tavoite: Vahvistaa häiriötilannejohtamista, tiedonvaihtoa ja yhteistä tilannekuvaa.
- Koko: Mukana yli 600 henkilöä ja yli 180 organisaatiota yrityksistä viranomaisiin.
- Järjestäjä: TIETO26-harjoituksen järjestää Huoltovarmuusorganisaation Digipooli yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen, Poliisin, Puolustusvoimien ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.
Lisätietoja
