Poikkeusoloissa medialla on iso vastuu
TIETO26 tarjosi journalismin opiskelijoille tilaisuuden harjoitella uutisten tekemistä pelillisen intensiiviharjoituksen kriisiytyvässä miniatyyriyhteiskunnassa.
Kun hyökkäysdroonit lähestyvät suomalaisia kaupunkeja, uutiskynnyksen kriteeritkin menevät uusiksi. Tällaiseen tilanteeseen asti edettiin tämänvuotisen TIETO26-valmiusharjoituksen kolmipäiväisessä intensiiviosuudessa. Journalistiopiskelijat saivat harjoitella median roolia hybridihäiriöistä sodan kynnykselle etenevässä Suomessa.
Hybridioperaatioilla, informaatiovaikuttamisella, disinformaatiolla ja kyberiskuilla voidaan heikentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja yritysten toimintaan. Medialla on iso vastuu, miten asioista viestitään. Siksi myös media on aina osa TIETO-harjoituksia.
Harjoituksen keskiössä oli tänä vuonna elintarvikehuolto ja sen toimintavarmuus vähitellen eskaloituvassa kriisissä. Journalistiopiskelijoiden ja elintarvikealan lisäksi harjoitukseen osallistui tietoliikenne- ja informaatioteknologian, energian, vesihuollon ja logistiikan alojen yrityksiä sekä viranomaisia.
Journalistien oltava tilanteen päällä
“Intensiivivaiheen kolmen päivän pelissä syötettiin nopeassa tahdissa pahuutta peliin, jotta tositilanteissa toiminta tulisi selkärangasta”, kuvailee pelin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana ollut Esko Hatunen, Haaga-Helian journalismin opettaja ja pitkän linjan kyberturvallisuusosaaja.
journalismin opettaja ja pitkän linjan kyberturvallisuusosaaja.
Pelillistetyn harjoituksen sisäisestä uutisoinnista vastasi 26 Haaga-Helian ja 10 Tampereen yliopiston journalistiopiskelijaa. Heistä muodostettiin harjoitukseen kuusi mediaa, jotka tekivät haastatteluita ja tuottivat uutisia pelissä, joka kasvoi yksittäisistä häiriöistä ja hyökkäyksistä kansalliseksi kriisiksi.
“Medialla on oltava kyky kontekstoida asioita ja ymmärtää millaisessa turvallisuusympäristössä asioita nykyään tapahtuu ja mitkä asiat tapahtumiin vaikuttavat”, Hatunen summasi. Muun muassa tätä kykyä journalistiopiskelijat pääsivät TIETO26:n pelivaiheessa harjoittelemaan.
Oppia toimitusten häiriötilannejohtamiseen
Harjoituksen kuvitteellisen päivälehden uutispäällikkönä toiminut Lenni Lehtonen ja fiktiivisen televisiokanavan toimitusta päätoimittajana luotsannut Viivi Olkinuora kertovat harjoituksen yhdeksi tärkeäksi muistutukseksi huoltovarmuutemme perustan laajuuden ymmärtämisen.
Ahosola pelasi päätoimittajan roolia.
“Oli kiinnostavaa nähdä, kuinka valtava yritysten verkosto takaa huoltovarmuuttamme ja kuinka tärkeää on tämän verkoston yhteistoiminta viranomaisten ja median kanssa”, Lehtonen sanoo.
Harjoitus opettaa tekemään töitä paineen alla ja ymmärtämään kriisiajan tiedonvälityksen dynamiikkaa. Harjoitus antaa osallistujille myös häiriötilannejohtamisen osaamista.
Olkinuora ja Lehtonen pitivätkin alusta asti huolta tiimiensä hyvästä sisäisestä kommunikaatiosta.
“Kun paine lisääntyy ja asiat menevät vakaviksi, yhteen hiileen puhaltava tiimi on tärkeä. Sressikin vähenee, kun on hyvä tiimi ympärillä”, Olkinuora sanoo.
Lehtonen ja Olkinuora ilmoittautuivat harjoitukseen muun muassa saadakseen treeniä, miten selvitä nopeatahtisessa uutistuotannossa paineistetussa tilanteessa. Harjoituksessa pääsi kokemaan, millaista on tehdä uutisia disinformaation miinakentillä ja hybridivaikuttamisen ristitulessa.
“Pidimme hyvää huolta myös faktantarkistuksesta. Meiltä ei päässyt läpi yhtään disinformaatiota”, Lehtonen kertoo. ”Harjoitus nosti esiin myös medioiden varautumisen hybridivaikuttamiseen. Toimittajiin kohdistuu painostusta, uhkailua ja jopa maalittamista. Näin osa toimittajista saadaan haluttomiksi tarttumaan tiettyihin aiheisiin”, Esko Hatunen muistuttaa.
Medialle viestintä on myös kansalaisviestintää
Nopeatahtisessa harjoituspelissä journalistitiimit pommittivat yritysten viestintää kysymyksillään tarkistaakseen faktat ja taustoittaakseen tapahtumat. Miksi vedenjakelu on poikki? Ovatko suomalaisten asiakastiedot vuotaneet? Mitä salaatte?
Yritysten omat, kiperistä tilanteista selviämistä harjoitelleet Blue Teamit hoitivat pelissä kriisiviestintäänsä erilaisin resurssein. Osalla oli viestintätiimi mukana, osan viestinnästä vastasi joku muun roolinsa ohessa.
Harjoitus muistutti sekä Olkinuoraa että Lehtosta siitä, kuinka tärkeää on, että niin yritysten kuin viranomaistenkin edustajat vastaavat median yhteydenottoihin.
“Uutismedioiden tehtävä on välittää tarkistettua tietoa kansalaisille. Jos emme saa kiinni asian päällä olevia ihmisiä, syntyy uutistyhjiö, joka voi täyttyä disinformaatiolla”, Olkinuora sanoo.
Jos yritykset eivät kriisitilanteessa hoida viestintää, informaatiotyhjiön täyttyminen tapahtuu usein sosiaalisen median kautta. Siellä erityisesti tunteisiin vetoava sisältö saa korostetusti näkyvyyttä, mikä hankaloittaa kriisin hoitamista entisestään. Yritysten kriisiviestinnän tärkeydestä Olkinuoralla on oikean elämän kokemusta toimittajana. Kun paikallisen vesihuollon kriisitilanne alkoi kesken kesälomien ja viestinnän aiheesta joutui medialle hoitamaan tekniikkapuolen työntekijä, jolla oli täysi työ selvitä yhtaikaa sekä ongelman selvittelystä että viestinnästä.
Media rakentaa yhteiskunnan luottamusta
“Medialla on tärkeä rooli osana yhteiskunnan huoltovarmuutta ja luottamuksen rakentamista. Tämä harjoitus oli taas hyvä muistutus siitä”, sanoo Viivi Olkinuora.
Myös Lenni Lehtonen näkee, että uutistoimittajilla pitää olla hyvä ymmärrys turvallisuuskysymyksistä. Erikoisosaaminenkaan ei hänen mielestään ole pahitteeksi. Itse hän hankki varusmiesaikana osaamista logistiikkaan liittyvistä asioista.
Harjoitus antoi molempien opiskelijoiden mielestä hyvät valmiudet kriisiajan mediatyöskentelyyn.
“Vaikka harjoituksessa paha voittaisi, se ei ole osallistujille tappio. Se kannustaa ja auttaa kehittämään omaa osaamistaan ja valmiutta kriisiajan vaihtelevissa tilanteissa”, Esko Hatunen summaa journalismin opettajan näkökulmasta.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Meeri Utti