Terveysalan kasvu tarvitsee tutkimusmyönteistä sääntelyä ja vahvempaa koordinaatiota
Terveysalan kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Terveysteknologian vienti on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kasvanut vuosittain ja vuonna 2023 viennin arvo oli 2,6 miljardia euroa. Lääketeollisuuden kokonaisinvestoinnit kasvoivat 464 miljoonaan euroon ja ala on valmis kasvattamaan kokonaisinvestoinnit miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Terveysalan rakentaminen todelliseksi kasvun moottoriksi vaatii määrätietoisia toimia ja vahvaa koordinaatiota. Hyvinvointialueet ovat terveysalan markkina. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee nähdä muunakin kuin vain palveluverkkona tai kuluna, josta jatkuvasti säästetään.
Terveysalan hoidot ja menetelmät syntyvät tutkimustyön tuloksena
Terveysalan yritysten tutkimushankkeet ovat pitkäkestoisia ja toiminta erittäin säädeltyä. Lääketeollisuus investoi tällä hetkellä vuosittain 230-260 miljoonaa euroa T&K-toimintaan. Noin puolet T&K-investoinneista tulee kliinisistä lääketutkimuksista. Myös terveysteknologiayritysten kansalliset ja globaalit investoinnit ovat merkittävät, ja Suomella on erinomaiset mahdollisuudet saada investoinneista vielä isompi osuus.
Terveysalan tuotteilta vaaditaan kliinisiä tutkimuksia, joilla osoitetaan mm. tuotteiden teho ja turvallisuus. Kliiniset lääketutkimukset ovat edellytys myyntiluville ja uusilla terveysteknologisilla tuotteilla pitää olla CE-merkintä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön. Ilman kliinisiä tutkimuksia ei uusia hoitoja saada markkinoille.
Yhden kliinisen lääketutkimuksen arvioidaan tuovan 10 miljoonan euron hyödyn terveydenhuollolle. Hyöty syntyy, kun yritykset kustantavat tutkimuksen aikaisen hoidon ja hoidon seurannan. Lisäksi hyötyä syntyy terveydenhuollon ammattilaisen osaamisen karttumisesta, jota ammattilaiset hyödyntävät muussa työssään.
Tutkimusmäärät ovat laskeneet pitkään, ja suunta pitää saada kääntymään. Laskun taustalla on mm. menetetty potentiaali, sillä hyvinvointialueet eivät aina saa käyntiin kaikkia tänne tarjottuja tutkimuksia. Vaikka tutkimushalua olisi, terveydenhuollon ammattilaisilla ei aina ole aikaa lähteä tutkimustyöhön. Vahvemman koordinaation lisäksi alueille tarvitaan kannusteet yritys-yhteistyössä tehtävään tutkimukseen.
Kansallinen koordinaatio kliinisille tutkimuksille toisi paremmat edellytykset saada Suomeen tarjotut kliiniset tutkimukset käyntiin. Tästä on näyttöä mm. naapurimaissa, erityisesti Tanskassa. Pienen maan tulee hyödyntää resurssit tehokkaasti, eikä Suomen taloustilanteessa ole varaa menettää tarjottuja tutkimushankkeita.
Terveysteknologia-alan yritykset kehittävät moderneja, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tehostavia ratkaisuja. Ratkaisut ovat tutkittuja ja niiden avulla potilaiden hoitoa voidaan muuttaa kustannuksia säästäväksi. Monet Suomessa kehitetyt ratkaisut tutkitaan täällä, mutta niitä ei syystä taikka toisesta oteta terveydenhuollossa käyttöön.
Uudet menetelmät, hoidot ja digitaaliset ratkaisut kehittävät terveydenhuoltoa. Uudet hoidot viedään ennen kaikkea maihin, joissa käyttöönotto on sujuvaa. Myös investoinnit päätyvät innovaatiomyönteisiin maihin. Investointien ja vientitulojen lisäksi yhteiskunta ja potilaat menettävät terveyshyötyjä.
Terveysala on kasvun ala
Sääntelyn tehtävä on luoda raamit toiminnalle. Sekä EU- että kansallinen sääntely on luonut tutkimustoiminnalle esteitä ja hidastanut innovaatioiden käyttöönottoa. Terveysalan kasvupotentiaali on helpompi ulosmitata, jos sääntely rakennetaan tutkimusta ja käyttööottoa tukevaksi eikä lisäesteeksi.
Terveysalan kasvuohjelman tulee panostaa hyvinvointialueiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan, tutkimusympäristön kehittämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiomyönteiseen sääntelyyn ja sen tulkintaan. Näitä toimia on jo sosiaali- ja terveysministeriössä saatu alkuun ja ne tulee saattaa loppuun mahdollisimman ripeästi. Hyvinvointialueille tarvitaan TKI-toimintaan varattua rahoitusta, jotta tutkimusympäristö säilyy kilpailukykyisenä jatkossakin.
Näillä toimilla sekä vienti että investoinnit saadaan vahvistamaan Suomen kansantaloutta ja ihmisille parempaa terveyttä.
Lääketeollisuus ry, Anne-Mari Virolainen
Sailab-MedTech Finland ry, Anna Anttinen
Terveysteknologia ry, Saara Hassinen
Lisätietoja
