Laajan TIETO-valmiusharjoituksen järjestäminen on verkostoitumisen ja vapaaehtoistyön iso ponnistus
Laajan TIETO-valmiusharjoituksen järjestäminen on verkostoitumisen ja vapaaehtoistyön iso ponnistus
Mitä taustatyötä vaatii kolme päivää kestävä roolipelimäinen TIETO24-intensiiviharjoitus, johon kokoontuu yhtaikaa lähes 800 henkilöä noin 170 huoltovarmuuskriittisestä yrityksestä, organisaatiosta ja valtionhallinnosta? Miten luodaan peliympäristö ja toimintamalli, joka harjoittaa juuri tämänhetkisiin tarpeisiin, jotta selviämme tosi tilanteessa hybridi-, kyber- ja informaatiohäiriöistä.
Näin laajan valmiusharjoituksen järjestäminen on merkittävä ponnistus, joka ei syntyisi ilman laajaa suomalaista huoltovarmuuskriittistä verkostoa.
Koko TIETO24-harjoituksen järjestäminen vaatii kahden vuoden ajan arviolta 450 henkilötyöpäivän työpanoksen järjestäjätiimiltä. Huipentumana järjestettävässä intensiiviharjoituksessa osa harjoittelee paikan päällä, osa etänä. Tavoitteena on hioa toimintamalleja jatkuvuudenhallintaan, viestintään ja yhteistoimintaan erilaisissa kriiseissä.
“Tämä harjoitus vaatii paljon kaikilta järjestäjiltä, jotta harjoitus saadaan onnistumaan. Eri sidosryhmät ja harjoitukseen osallistuvat sadat henkilöt pitää kontaktoida ja perehdyttää harjoitukseen. Yrityksissä henkilöt myös vaihtuvat, mikä lisää meidän järjestäjien työmäärää, mutta toisaalta samalla tieto harjoituksesta ja sen merkityksestä kasvaa, mikä on Suomen kriisinkestävyydelle tärkeää”, sanoo valmiuspäällikkö Antti Nyqvist, TIETO24-valmiusharjoituksen järjestämisestä vastaavasta Huoltovarmuusorganisaation Digipoolista.
“Erityisesti kiittää eri viranomaisten ja kolmannen sektorin kuten maanpuolustuskoulutuksen ilmaisesta ja vapaaehtoisesta työstä näin laajan Suomen kriisikestävyyttä lisäävän harjoituksen järjestämisessä”, hän lisää.
Kyberhäiriöistä selviäminen vaatii sujuvaa yhteistyötä
Laajan valmiusharjoituksen taustalla on yhteinen ymmärrys, että jos yritysten ja viranomaisten yhteistyö ei ole kriisitilanteessa sujuvaa, yritysten liiketoiminnan häiriöistä toipuminen on hitaampaa, jolloin myös koko Suomen huoltovarmuus kärsii ja on pahimmillaan uhattuna
“Järjestämällä laajan interaktiivisen harjoituksen, joka harjoittaa nimenomaan kriisitilanteen yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa, pyrimme jouhevoittamaan tositilanteiden yhteistoimintaa, jolloin erilaiset häiriöt kestävät lyhyemmän aikaa ja niiden vaikutus on pienempi”, Nyqvist tiivistää.
TIETO24-valmiusharjoitus on sisältää useita erilaisia koulutuksellisia tapahtumia ja intensiivisen todellista kriisiä simuloivan pelin. Vuoden 2024 alussa alkanut harjoitus päättyy lokakuussa 2025 seurantaseminaariin, joka kokoaa harjoittelusta saadut opit yritysten käyttöön. TIETO24-harjoituksen suunnittelu käynnistyi jo edellisen harjoituksen päätyttyä pari vuotta sitten,
“Käytännössä TIETO-harjoitus ei lopu koskaan, sillä seuraavan harjoituksen suunnittelu on jo käynnissä ennen kuin edellisen harjoituksen seurantaseminaari järjestetään”, Nyqvist kertoo.
“Laajat valmiusharjoitukset ovat erinomainen verkostoitumisen työväline, joka draivaa ja vie niihin osallistuvien yritysten varautumista eteenpäin monipuolisesti. Siksikin niissä ja niiden järjestelyissä kannattaa olla mukana”, hän lisää.
Roolipeli testaa toimintamalleja ja etsii haavoittuvuuksia
Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius on ollut mukana järjestämässä TIETO-valmiusharjoituksia jo yli kymmenen vuoden ajan.
“Tavoitteiden määrittely ja ennakkosuunnittelu korostuvat varsinkin suuremmissa valmiusharjoituksissa”, Wallenius kertoo.
Skenaarioiden ja tavoitteiden määrittämisen lisäksi harjoituksen toteuttamiseen liittyy paljon valmistelua, organisointia ja viestintää. Harjoituksen hajautettu toteutus edellyttää muun muassa tarvittavien pelialustojen ja etätoteutuksen valmistelun, koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisen sekä suuren osallistujamäärän hallinnoinnin toteuttamisen.
Harjoituksessa käytettävän pelialustan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on vaatinut oman projektinsa, jonka toteutus on edennyt rinnakkain TIETO24-harjoituksen järjestelyiden kanssa.
”Digipoolin ja kumppanien henkilöstö tekee mittavan rupeaman, joilla varmistetaan perusasioiden toiminta”, Wallenius toteaa.
Reaalimaailmaa jäljittävät skenaariot ja intensiivivaiheen peli huipentavat harjoituksen.
“Intensiivivaiheen simulaatioon on suunniteltu useampia skenaarioita, joiden mukaan peliä viedään eteenpäin. Me järjestäjinä syötämme etukäteen mietittyjä ajankohtaisia tapahtumia, seuraamme harjoittelijoiden reaktioita ja reagoimme taas niihin. Kyse on mahdollisimman todenmukaisesta roolipelistä”, Wallenius kertoo.
Harjoituksessa käytettävien skenaarioiden suunnittelu ja käsikirjoitus on aloitettu sidosryhmien kanssa heti edellisen ison valmiusharjoituksen päättymisen jälkeen. Tässä työssä merkittävässä roolissa on sidosryhmien oma tilanneymmärrys ja näkemys siitä, mitkä voisivat olla mahdollisia reaalimaailman kehityskulkuja.
“Aluksi päätämme valmiusharjoituksen skenaarioiden päälinjat, keskeiset toimijat ja heidän tavoitteensa. Näiden pohjalta käsikirjoittamme roolipeliin tapahtumia harjoitukseen osallistuville kriisitiimeille mietittäväksi”, Antti Nyqvist kertoo vaativasta käsikirjoitustyöstä.
Hyvin käsikirjoitetussa roolipelissä pystytään hyvin testaamaan suunniteltuja häiriötilanteiden toimintamalleja ja eri osapuolten yhteistoimintaa esimerkiksi kriisin tilannekuvan muodostamisessa ja tiedonvaihdossa. Roolipeli suunnitellaan mahdollisimman ajankohtaisesti kuvaamaan reaalimaailman todellisia tilanteita.
“Laajan harjoituksen avulla pystymme löytämään kriisitilanteiden toimintamalleista puutteita ja parantamaan niitä. Pystymme myös rakentamaan parempaa yhteistoimintaa niin yrityksen sisällä kuin yritysten ja viranomaisten välillä”, Wallenius kertoo.
Walleniuksen mukaan harjoituksiin kannattaa osallistua, koska harjoittelu luo valmiutta toimia tositilanteessa.
“Valmiusharjoituksiin osallistuvat saavat osaamista, miten toimia häiriötilanteessa, oli sitten kyse kriisijohtamisesta, viestinnästä, yhteistoiminnasta tai teknisistä ratkaisuista.”
Vaikka laajan harjoituksen järjestäminen vie aikaa ja energiaa, se myös antaa.
“Joka kerta olen oppinut jotain uutta laajan valmiusharjoituksen järjestämisestä, mikä tuo oppia omaan työhön. Kun esimerkiksi mietimme erilaisia harjoituksen skenaarioita, se antaa eväitä omaan päivittäiseen työhön”, Wallenius kertoo.
Valmiusharjoitus vaatii yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä
Kriisitilanteissa tiedonvaihto ja yhteistoiminta eivät jää Suomen rajojen sisäpuolelle, mikä näkyy myös TIETO-harjoitusten jatkuvana kansainvälistymisenä. Järjestäjät ovat määrätietoisesti pyrkineet saamaan mukaan niin osallistujia kuin vierailijoita Suomen ulkopuolelta.
“Tänä vuonna olemme saaneet mukaan selvästi aikaisempaa enemmän Suomen ulkopuolelta tulleita harjoitukseen osallistujia. Lisäksi harjoituksessa vierailee paljon kansainvälisiä tarkkailijoita muun muassa Ruotsista, Virosta ja puolustusliitto Natosta. Tämä on vaatinut meiltä valmistelua, harjoituksen esittelyjä ja muuta yhteistyötä, jotta olemme saaneet harjoitukseen mukaan häiriötilannetiedonvaihdon kannalta oleellisia kansainvälisiä toimijoita ”, Nyqvist kertoo.
Kriisitilanteissa pitääkin ottaa huomioon erilaiset kansainväliset kytkennät. Esimerkiksi monet huoltovarmuuskriittiset yritykset ovat riippuvaisia kansainvälisistä pilvipalveluista tai ovat itse suuria kansainvälisiä toimijoita.
“TIETO-harjoituksissa katsommekin jo eteenpäin. Vuoden 2026 harjoituksessa laajennamme varmasti kansainvälistä yhteistyötä”, Nyqvist pohtii.
TIETO24-harjoituksen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Huoltovarmuusorganisaation Digipooli yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen, Poliisin ja Puolustusvoimien kanssa. Harjoituksen rahoittaa Huoltovarmuuskeskus. TIETO-harjoituksia on järjestetty eri muodoissa säännöllisesti joka toinen vuosi 1980-luvun lopusta asti. TIETO-harjoitukset siirtyivät vuodesta 2018 lähtien Puolustusvoimilta Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin vastuulle.