TIETO26 – tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus kovenevien uhkien ajassa
Nyt sen voi sanoa ääneen: seuraavassa tietoyhteiskunnan TIETO26-valmiusharjoituksessa harjoittelemme paitsi kyberuhkiin ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumista myös sotilaallisten uhkien varalle.
Maaliskuussa 2026 käynnistyvä TIETO26 on kansallinen valmiusharjoitus kriisi- ja poikkeustilanteiden johtamisen tueksi. Tavoitteina on vahvistaa yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä liittyen tiedonvaihtoon, viestintään ja tilannekuvan hallitsemiseen laaja-alaisissa häiriötilanteissa, myös poikkeusoloissa.
Tällä kertaa keskiössä on elintarviketuotanto toimitusketjuineen. Tavoitteena on vahvistaa häiriötilannejohtamisen edellytyksiä tiiviillä yhteistyöllä ja varautumista verkostona kokonaisturvallisuuden nimissä.
Harjoituksessa ovat mukana myös elintarviketuotantoon saumattomasti liittyvä vesihuolto sekä keskeiset palveluntuottajat tele-, ICT- ja media-aloilta sekä yksityisiltä turva-aloilta. Lisäksi harjoitukseen osallistuvat muun muassa Huoltovarmuuskeskus ja Yleisradio sekä toimialoista vastaavat viranomaiset, Poliisi, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ja Puolustusvoimat.
Sinänsä sotaan varautuminen ei ole uutta, sillä näin on tehty aiemminkin. Nyt se on vain entistä määrätietoisempaa sotilaallisiin uhkiin ja niiden vaikutuksiin varautumista.
Uutta harjoituksessa on muun muassa valmiuslain vaikutukset viranomaisten toimivaltuuksiin sekä pitkittyneen kriisin vaikutukset elinkeinoelämän kykyyn tuottaa palveluita.
Pitkittynyttä tilannetta harjoitellaan TIETO26:n intensiivivaiheen jälkeisessä harjoituksessa, jossa simuloidaan laaja-alaisen vaikuttamisen ja kyberhyökkäysten lisäksi myös kineettisiä vaikutuksia.
“Yhteiskunnan toiminta perustuu verkostoihin. Niiden päätöksentekoketjuja ja tiedolla johtamisen malleja testataan TIETO26:n harjoitusympäristössä. Yhteistyö on keskeistä tilanteissa, joissa tiedon hallinta ja reagointinopeus ratkaisevat”, Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvist kertoo.
Viimeistään nyt harjoittelemaan
Venäjän hyökkäyssota on muuttanut koko Euroopan turvallisuustilannetta. Kuluneen vuoden aikana NATO-maissa on nähty useita ilmatilaloukkauksia. On todistettu myös esimerkkejä vaikuttamisesta liittyen kriittiseen infrastruktuuriin.
“Linja on koventunut. Tämä näkyy myös harjoituksessa. Saatamme simuloida sotilaallisia tapahtumia ja valmiuslain vaikutuksia johtamiseen ja yritysten liiketoimintaan”, Antti Nyqvist sanoo.
Valmiuslakiin liittyy muun muassa toimivaltamuutokset, jos sota lähestyisi. Nyqvist antaa esimerkin:
“ICT-alan yrityksiin voi kohdistua ohjausta, joka vaikuttaa niiden tuottamiin palveluihin.”
Nyqvist kannustaa elintarvikealan huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä osallistumaan harjoituksiin nyt jos koskaan. Hänen mukaansa kriisitiimien on syytä tuntea harjoituksessa käsiteltyjen häiriöiden vaikutukset toiminnalleen ja osata toimia kriisitilanteissa. Näin taataan myös kansallista huoltovarmuutta.
“On hyvä ymmärtää päivittyvän valmiuslain vaikutukset. Huoltovarmuus ei ole vain viranomaisten vastuulla. Sen ytimessä ovat elinkeinoelämän toimijat, jotka ylläpitävät kriittisiä palveluja ja tuotantoa viranomaisvaltuudet tiedostaen”, Nyqvist muistuttaa.
Koko kriisiorganisaatio harjoitukseen
TIETO26:n suunnittelussa on otettu huomioon aiemmista harjoituksista saatu palaute.
“Vuoden 2026 harjoitukseen otetaan mahdollisuuksien mukaan yrityksistä koko sen kriisitiimi, jotta osaamista voitaisiin kartuttaa ja rooleja harjoitella mahdollisimman todenmukaisesti ja tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että mukana on tietoturvallisuudesta vastaavien lisäksi myös muun muassa viestinnän edustajia, juristeja tai liiketoiminnan päätöksentekijöitä”, Nyqvist kertoo.
Kansainvälisiä toimijoita TIETO26-harjoituksiin
Aiempina vuosina Ruotsin ja Viron viranomaisia on ollut mukana TIETO-harjoituksen tarkkailijoina. Nyt mukaan pyritään saamaan pelin skenaarioiden eli tarinoiden kannalta merkittäviä toimijoita naapurimaista.
Tavoitteena on harjoitella toimitusvarmuuden ja toimintavalmiuden säilyttämistä myös silloin, kun ylitetään kansalliset rajat. Suomi on riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista, teknologiaratkaisuista ja tietojärjestelmistä. Laajojen häiriöiden ja laaja-alaisen vaikuttamisen seuraukset eivät huomioi valtiorajoja.
“TIETO26-harjoituksen intensiivivaiheeseen käsikirjoitetaan tilanteita, joissa saamme naapurimaiden viranomaisilta ja yrityksiltä apua”, Nyqvist kertoo.
Keväällä voimaan tullut uusi kyberturvallisuuslaki vahvistaa viranomaisten ja yritysten yhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa selkeyttämällä vastuita ja tiedonvaihtoa. Lain vaikutukset näkyvät myös intensiiviharjoituksessa, jossa mukana on toimivaltaisia viranomaisia.
Harjoitukseen kutsutaan myös kyberturvallisuuslakia valvovia toimialaviranomaisia, jotta aito dialogi yritysten ja viranomaisen välille syntyy ja yhteydenpitokynnys madaltuu.
Odotettavissa harjoittelua motivoituneessa porukassa
Harjoitukseen odotetaan noin 850 osallistujaa, joista noin 500 osallistuu myös intensiivivaiheeseen. Harjoittelu alkaa seminaarimuotoisena maaliskuussa 2026 ja huipentuu lokakuussa aitona kaksipuoleisena roolipelinä toteutettavaan intensiiviharjoitukseen. Siinä kuvitteellinen mutta todellisuutta simuloiva miniatyyriyhteiskunta ratkoo yhdessä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia häiriötilanteita.
Osallistuvat organisaatiot saavat harjoittelusta arvokasta hyötyä liiketoimintansa jatkamiseen häiriötilanteista huolimatta. Harjoitus tarjoaa myös ilmaista koulutusta ja merkityksellistä osaamista verkostoitumisen merkitystä unohtamatta.
TIETO-harjoituksen avulla julkisen ja yksityisen sektorin varautumisyhteistyötä on toteutettu eri toimialoilla jo vuodesta 1978. TIETO26-harjoituksen ytimessä on koko tietoyhteiskunnan toimintakyvyn vahvistaminen – yhdessä, verkostona ja yli sektorirajojen.
Ilmoittautuminen TIETO26-harjoitukseen alkoi joulukuussa 2025.
Lisätietoja
