Ruotsin elintarvike- ja juomavesisektori investoi varautumiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön
Ruotsissa valtio investoi elintarvikehuolto ja juomavesi -sektorin kriisinkestävyyden parantamiseen tänä vuonna 50 miljoona euroa. Ruotsin elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) panostaa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön elintarvikehuollon varautumisessa.
Ruotsi on alkanut varautua aikaisempaa voimakkaammin ruoka- ja juomasektorin huoltovarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vuonna 2022 maassa otettiin käyttöön uusi huoltovarmuuden organisointi, joka jakautuu nykyisin 12 varautumissektoriin, kattaen 60 viranomaista ja 21 lääninhallitusta. Yksi niistä on elintarvikehuolto ja juomavesi, johon kuuluu ruuan ja veden lisäksi myös jätevesi ja jätehuolto.
Sektorin vastuuvirastona toimii elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) ja siihen kuuluvat lisäksi maatalousvirasto (Jordbruksverket), ympäristövirasto (Naturvårdsverket), valtion eläinlääketieteellinen laitos (SVA) sekä lääninhallitukset (Länsstyrelserna).
Elintarvikehuolto ja juomavesi -sektorin varautumisinvestoinnit ovat Ruotsissa jo merkittävät suomalaisestakin näkökulmasta. Maassa investoidaan elintarvikehuollon varautumiseen tänä vuonna noin 50 miljoonaa euroa.
“Nykyisen hallituksen tavoitteena on kasvattaa vuosittaisen rahoituksen määrää noin sataan miljoonaan euroon. Kaikki puolueet tukevat aloitetta, joten en usko, että tähän tulee muutoksia vaalienkaan jälkeen”, kertoo Ruotsin elintarvikeviraston varautumispäällikkö Rickard Bjerselius.
Kriisinkestäviä ruokakauppoja ja siirrettäviä viljamyllyjä
Elintarvikehuolto ja juomavesi -sektorin investointiohjelman avulla tuetaan kuntia ja yrityksiä niiden varautumiskyvyn vahvistamisessa. Esimerkiksi kunnille on myönnetty rahoitusta muun muassa varavoimaan, juomaveden hätäsäiliöihin, siirrettäviin kenttäkeittiöihin sekä koulukeittiöiden laitteisiin, joilla ruokaa voidaan pakastekuivata omatoimista varastointia varten.
“Pohjois-Ruotsiin varmuusvarastoidaan viljaa sekä suunnitellaan siirrettäviä myllyjä. Toinen konkreettinen pilottihanke liittyy kriisinkestäviin ruokakauppoihin, joita varten kehitetään siirrettäviä varavirtalähteitä ja itsenäisiä maksujärjestelmiä, jotta kaupat pystyvät jatkamaan toimintaansa ja ottamaan maksuja vastaan myös kriisitilanteissa sähkökatkojen aikana”, Bjerselius kertoo.
Tilannekuvan rakentaminen yksityisten yritysten kanssa
Ruotsissa yksityinen sektori on ruoka- ja vesihuollon kriittisin ja tärkein osa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi pandemian jälkeen. Nykyään viranomaiset, toimialajärjestöt ja suuret yritykset kokoontuvat kuukausittain digitaalisiin tapaamisiin, joissa jaetaan ja kootaan yhteistä tilannekuvaa.
“Yhteistyö perustuu luottamukseen ja me viranomaisena jaamme yksityisille yrityksille kaiken tiedon mikä suinkin on mahdollista. Myös yritykset jakavat nykyisin runsaasti varautumiseen liittyvää tietoa kuukausittaisissa tapaamisissa”, Bjerselius kertoo.
Ruotsissa kokonaismaanpuolustuksessa yritysten tulisi pystyä ylläpitämään omaa toimintaansa kriisitilanteessa omavaraisesti vähintään kahden viikon ajan, mikä on monelle, varsinkin pienemmälle yritykselle haastava tehtävä.
“Isot yritykset ovat hyvin varautuneita, mutta meidän haasteena on tavoittaa elintarvikeketjun pienimmät toimijat, jotka eivät välttämättä edes miellä omaa kriittistä rooliaan osana laajempaa ketjua. Näiden yritysten tavoittaminen ja sitouttaminen varautumiseen on paikallistasolla kuntien ja alueviranomaisten tärkeä tehtävä”, Bjerselius kertoo.
Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen
Ruotsi panostaa tällä hetkellä myös pohjoismaiseen yhteistyöhön elintarvikehuollon varautumisessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa on käynnistetty uusi ruokaturvakumppanuus virastotasolla, ja Ruotsi toimii tämän yhteistyön koordinaattorina. Tavoitteena on varmistaa vahva alueellinen elintarvikehuollon varautuminen Pohjoismaissa ennen kriisiä ja sotaa, niiden aikana sekä niiden jälkeen.
“Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää ruokahuoltoon liittyvissä asioissa. Yhteistyö liittyy myös Naton rakenteiden kautta Baltian maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, mikä vahvistaa laajempaa alueellista kyvykkyyttä varautumiseen tulevaisuudessa”, Bjerselius pohtii.
Rickard Bjerselius vierailee TIETO26-harjoituksen intensiivivaiheessa syyskuussa osana ruotsalaisen elintarvikehuollon delegaatiota.
“Odotamme innolla, että saamme entistäkin syvällisemmän näkemyksen Suomen elintarvikehuollon varautumisjärjestelmään sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Odotamme myös mielenkiintoisia keskusteluja Suomen ja muiden maiden edustajien kanssa”, Bjerselius kertoo.
Artikkeli: Matti Lintulahti, Kubo