Digipoolin työpajasta yhteinen viesti elinkeinoelämälle: nyt ei ole hötkyilyn aika
Digipoolin skenaariotyöpajassa 23.5.2025 käsiteltiin vallitsevassa geopoliittisessa ympäristössä luottamustamme erilaisiin kansanvälisiin käytössämme oleviin palveluihin. Suomen ja laajemmin Euroopan tulee suhtautua vakavasti riippuvuuksiin kansainvälisistä teknologiajäteistä, mutta hätiköidyt irtiotot eivät palvele elinkeinoelämän tai huoltovarmuuden etua.
Digipoolin skenaariotyöpajassa 23.5.2025 käsiteltiin vallitsevassa geopoliittisessa ympäristössä luottamustamme erilaisiin kansanvälisiin käytössämme oleviin palveluihin.
Työpajapäivää alustettiin kolmella puheenvuorolla, jotka tarkastelivat luottamusympäristöämme 3 näkökulmalla.
- Paine kasvaa idästä ja lännestä – mitä tekee EU? / Jussi Mäkinen, Teknologiateollisuus ry
- Amer. Palveluiden tila ja luottamusta rapauttava kehitys / Tuomas Syrjänen, Futurice
- Kiinan toiminta ja tavoitteet tietojärjestelmärintamalla. / Kimmo Nuotio, Helsingin yliopisto
Lisäksi käsiteltiin 4 skenaariota, joiden kautta asiaa pystyttiin käsittelemään rakentavasti – skenaarioita pohjusti / Johannes Koponen, Konsensus.me
Työpajaan osallistui n.50 kotimaisten organisaatioiden edustajaa ja heidän keskuudessaan vallitsi poikkeuksellinen yhteisymmärrys: Suomen ja laajemmin Euroopan tulee suhtautua vakavasti riippuvuuksiin kansainvälisistä teknologiajäteistä, mutta hätiköidyt irtiotot eivät palvele elinkeinoelämän tai huoltovarmuuden etua. Sen sijaan tulee tehdä toimia, joilla voimme varmistaa luottamuksen.
Suomella on monenlaisia sidonnaisuuksia erilaisiin suurvaltojen laillisen, poliittisen tai taloudellisen vaikuttamisen piirissä oleviin digitaalisiin infrastruktuureihin. Asiaa pohtineen digipoolin työpajan näkemys tilanteeseen on se, että riippuvuudet on tunnistettava, mutta nopeita, laaja-alaisia muutoksia nykyisiin palveluihin ei kannata tehdä.
Kriittisimpiä riippuvuuksia on lievennettävä harkiten ja ajan kanssa. Todettiin myös, että irtautuminen keskinäisriippuvuuksista on kallista ja hidasta. Mutta se ei tarkoita, että vaihtoehtoja ei tulisi kehittää – niin suomessa kuin EU tasolla.
Käytännössä realistisia teknisiä ratkaisuita löytyy jo suomesta tai euroopasta, mutta ne eivät ole suoraan hyödynnettävissä korvaamaan ainakaan kaikkia olemassa olevia palveluita – niiden pohjalta on kuitenkin mahdollista kehittää ratkaisuita, jotka voivat suvereniteettiämme varmistaa. Ratkaisuiden kehittäminen tarpeen matuurille tasolle vaatii työtä ja käytön laajentumista EU tasolla ja vaihtaminen on siten perustellusti kallista ja vie mahdollisesti vuosia aikaa.
Työpajassa ryhmät tunnistivat skenaarioiden perusteella todennäköisiä ja epätodennäköisiä riskejä, joilla on koko yhteiskunnan laajuisia, huoltovarmuuteen liittyviä, toimialaan liittyviä tai yksittäisiin yrityksiin liittyviä vaikutuksia.
Työpajan tunnistamat riskit kartalla (Todennäköiset ylimpänä ja vähemmän todennäköiset alimpana)
Onneksi elinkeinoelämä voi omilla toimillaan vahvistaa luottamusta ja digitaalista resilienssiä teknisellä tasolla, esimerkiksi huomioimalla päätöksenteossa digitaalisen infrastruktuurin kriittiset osat (esim. alusta agnostiset ratkaisut ja siirrettävyys, tiedon sijainti sekä kahdennus ja hajautus, varmuuskopioiden sijainti, identiteetinhallinta) ja suosimalla kotimaisia tai eurooppalaisia ratkaisuja silloin kuin se on mahdollista.
Työpajan tunnistamat yritykseen vaikuttavat Digitaalisen toimintaympäristön riskit
Työpajakeskusteluissa pohdittiin myös riskejä sille, että voidaanko hyperscaler palveluiden saatavuuteen suomessa vaikuttaa palveluita tarjoavan toimijan kotimaan hallinnon toimien kautta. Työpaja päätyi konsensuksessa odottamaan tässä sitä, että yksittäistä yritystä ”suuremmat asiakkaat” voisivat saada tarvittavia (teknisiäkin) muutoksia aikaan. Mahdollisiksi muutoksia aikaansaaviksi toimijoiksi nähtiin erityisesti kansallinen tai EU-taso. Esimerkiksi EU:n sääntely- ja investointikeinot sekä strategiset digitaaliset hankkeet voisivat vahvistaa luottamusta yhteisiin ratkaisuihin tai voitaisiin edellyttää jopa teknisiä muutoksia niin, ettei em. Haaste olisi mahdollinen. Kansallisesti olisi mahdollista esimerkiksi lähettää digitaalisiin alustoihin diplomaatteja eli ”alustalähettiläitä”. Digitaalinen resilienssi voi nimittäin parantua myös valikoituja keskinäisriippuvuuksia syventämällä ja yhteistyötä lisäämällä.
Voit ladata työpajan alustusesitykset sekä työpajassa tuotetut tulokset luottamusympäristön riskeistä kokonaisuudessaan alta:
Teksti: Johannes Koponen / Konsensus ja Antti Nyqvist / Digipooli