Kiristynyt maailmantilanne innosti yrityksiä valmiusharjoitukseen
Ennätyksellisen suuri joukko yrityksiä osallistui TIETO24-harjoitukseen, jossa kehitettiin ja parannettiin toimintatapoja kyberhäiriöiden varalta. Viesti on kirkas: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneita varmistamaan yhteiskunnan toimivuuden myös kriisitilanteessa.
Huoltovarmuuskriittisille yrityksille suunnattu TIETO24-valmiusharjoitus keräsi ennätyksellisen määrän yrityksiä harjoittelemaan varautumista laajoihin kyber- ja hybridihäiriöihin. Mukana oli 750 osallistujaa 170 eri organisaatiosta.
Osallistujia oli laajasti eri toimialoilta, kuten elintarvike-, energia-, logistiikka-, finanssi-, teollisuus- ja terveydenhuoltosektoreilta sekä keskeiset viranomaiset poliisista puolustusvoimiin. Harjoituksessa oli osin mukana myös lähialueiden ulkomaisia organisaatioita.
Joka toinen vuosi järjestettävässä TIETO-harjoituksessa painopisteenä olivat energiasektorin ja logistiikan tuontiriippuvuudet sekä niiden vaikutukset muihin toimialoihin.
Ennätyksellinen kiinnostus harjoitteluun johtuu Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvistin mukaan ennen kaikkea muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta.
“Yrityksillä on vahva tahto kehittää varautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin. TIETO-harjoituksissa päästään testaamaan turvallisessa ja suljetussa ympäristössä yhteistyön sujumista ja toimintatapoja. Tämä on osallistujien mielestä harjoituksen tärkeä anti. Palautteen perusteella harjoitus tarjoaa uniikin ympäristön, missä pääsee vaihtamaan tietoa viranomaisten sekä muun elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa”, Nyqvist sanoo.
TIETO-harjoituksen toteuttamisesta vastasi Digipooli yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Lähes vuoden mittainen harjoituskokonaisuus huipentui pelilliseen intensiivivaiheeseen syksyllä 2024. Nyt harjoituksen opit on koottu yhteen ja niiden pohjalta katsotaan jo kohti vuoden 2026 harjoitusta.
Viestintä ja roolit kuntoon
TIETO-harjoitukseen osallistuneet kokivat, että harjoitus auttoi näkemään viestinnän sekä selkeiden roolien ja vastuiden merkityksen kriisitilanteessa. Toimiva viestintä niin tiimien sisällä, yhteistyökumppaneiden kesken kuin julkisuuteenkin on olennaisen tärkeää kriistilanteessaä. Harjoituksen oppi olikin, että sujuva työnjako eri ryhmien ja organisaatioiden välillä vähentää päällekkäistä tekemistä.
Moni osallistuja piti tärkeänä myös sitä, että kynnys olla yhteydessä viranomaisiin ja muihin toimijoihin madaltui entisestään harjoittelun myötä: Todellisessa kriisitilanteessa yhteydenotto tuttuun kontaktihenkilöön on helpompaa.
Todellisissa häiriötilanteissa useat päällekkäiset kriisit seuraavat usein toisiaan. Harjoitukseen osallistuneet kokivatkin, että useiden samanaikaisten tilanteiden hallitsemista ja toiminnan priorisointia on tärkeä harjoitella.
“Tämä on keskeinen taito aidoissa häiriötilanteissa. Se vaatii myös paineensietokykyä ja stressinhallintaa. Harjoitus tarjosikin osallistujille mahdollisuuden harjoitella toimimista paineen alla, välillä vajaillakin tiedoilla. Osallistujien mielestä tämä oli erinomainen osa harjoitusta”, Nyqvist sanoo.
Huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä harjoitellaan erilaisten kyber- ja hybridihäiriöiden varalta jatkuvasti. Omien toimintatapojen testaaminen ja vertaaminen muiden tahojen prosesseihin on tärkeää.
“Osallistujat kertoivat palautteissa, että harjoitusten toistaminen parantaa valmiuksia, auttaa testaamaan organisaation omia prosesseja ja antaa mahdollisuuden perehtyä uusiin toimintamalleihin. Moni organisaatio piti hyödyllisenä sitä, että omista toimintatavoista löytyi kehittämiskohteita”, Nyqvist sanoo.
Noin 85 % palautekyselyyn vastanneista kertoi löytäneensä harjoituksen pohjalta kehitettävää oman organisaationsa toiminnassa. Harjoittelussa osallistujille kirkastui jatkuvan harjoittelun sekä omien harjoittelutavoitteiden ja -sisältöjen päivittämisen tärkeys nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Kansainvälinen yhteisharjoittelu tarpeen
Kyber- ja hybridihäiriöiden vaikutukset eivät useinkaan rajoitu vain yhden maan rajojen sisälle. Vaikutukset ovat usein laajoja vähintään välillisesti.
TIETO24-harjoitukseen osallistuikin myös tarkkailijoina kansainvälisiä viranomaisia Ruotsin psykologisen puolustuksen virastosta MPF:stä, Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirastosta MSB:stä sekä Viron Tietojärjestelmävirastosta RIA:sta. (Lue lisää Varmuuden vuoksi verkkolehdestä) Lisäksi NATOn kyberkomitea vieraili harjoituksessa.
Kansainväliset vieraiden mukaan oli vaikuttavaa nähdä, kuinka suomalaiset yritykset ja organisaatiot kykenevät varautumistyössä yhteistyöhön, vaikka niillä olisi muuten erilaiset intressit. Tämä ei ole itsestäänselvyys kansainvälisesti.
Moni osallistuja toivoi yhteisharjoittelun lisäämistä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, sillä kriisitilanteet ovat yhä monialaisempia ja rajat ylittäviä. Kansainvälistä yhteisharjoittelua tullaankin kehittämään tulevissa TIETO-harjoituksissa.
“Saamme olla ylpeitä tavastamme tehdä yhteistyötä. Koko yhteiskunta seisoo varautumistyön takana ja harjoittelee yhdessä. Meillä puhalletaan yhteen hiileen. Tämä vahvuutemme on selkeä viesti myös ulkopuolelle: Me olemme sitoutuneita ja valmiita selviämään vaativista kriisitilanteista”, Nyqvist painottaa.
Seuraava TIETO-harjoitus järjestetään jälleen vuonna 2026.
Palautteiden läpikäynti on taas ajankohtaista, sillä seuraavaa TIETO harjoitusta suunnitellaan. Tästä voit ladata harjoituskertomuksen, joka avaa tarkemmin harjoituksen oppeja ja havaintoja.