TIETO26-harjoitus nostaa elintarvikesektorin kriisivalmiuden keskiöön
Suomen vahva huoltovarmuus perustuu vuosikymmenten johdonmukaiseen varautumiseen ja sen harjoitteluun. Yhä levottomampi ja epävarmempi maailma tuo valtakunnalliseen TIETO-harjoitukseen aiempaa tummempia sävyjä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on paljastanut karusti, kuinka jo itsessään huoltovarmuuskriittiset elintarvike- ja vesihuolto ovat myös riippuvaisia toisistaan. Ukrainan elintarviketuotanto on monin tavoin kärsinyt sodan aikana alkutuotannosta teollisuuteen.
Maataloussektori on erityisen altis kyberhyökkäyksille johtuen muun muassa puutteellisista kyberturvatoimista. Venäjä onkin hyökännyt systemaattisesti Ukrainan viljavarastoihin, satamiin ja logistiikkakeskuksiin.
Hakkeriryhmät ovat myös kohdistaneet hyökkäyksiä Ukrainan vesihuoltoon. Esimerkiksi vuonna 2018 Ukrainan turvallisuuspalvelu esti hyökkäyksen vedenpuhdistuslaitokseen, joka olisi voinut aiheuttaa vakavan ympäristökatastrofin.
Suomessa on varauduttu uhkatilanteisiin, mutta esimerkiksi laajat kyberhyökkäykset voisivat pahimmillaan aiheuttaa vakavia häiriötilanteita yhteiskunnan toimintaan ja näkyä esimerkiksi tyhjinä kaupan hyllyinä sekä ruoka- ja vesihuollon ongelmina. Silloin myös yhteiskunnan kaaos ja riski anarkiaan kasvaisivat.
Digitalisoituneessa maailmassa häiriötilanteet kehittyvät nopeasti ja saavat monia muotoja, minkä vuoksi meidän on vahvistettava valmiuttamme reagoida erilaisiin uhkaskenaarioihin, jopa mahdollisiin sotatilanteisiin. Tähän tähtää myös uudistuva TIETO26-harjoitus, joka keskittyy elintarvike- ja vesihuollon toimitusketjuihin.
“Huoltovarmuuskeskuksen strategiassa ruoka ja vesi on nostettu keskeisiksi huoltovarmuuden alueiksi. Ilman niitä mikään ei toimi”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Juha Ilkka.
Huoltovarmuuskeskuksen strategia tähtää siihen, että yhteiskunta on varautunut sotilaallisen konfliktin mahdollisuuteen, laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja globaalin talouden vakaviin häiriötilanteisiin.
”TIETO26-harjoituksen rakentaminen on vielä vaiheessa. Saatamme mennä harjoituspeleissä niinkin tiukkoihin tilanteisiin, että simuloimme sotilaallisia tapahtumia ja valmiuslain käyttöönottoa”, Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvist sanoo.
Harjoitukset kehittyvät muuttuvan maailman mukana
Alunperin häiriötilanteista selviämistä ja tietoliikenteen turvaamista harjoiteltiin puolustusvoimien johdolla. Vähitellen valtakunnalliset TIETO-harjoitukset ovat siirtyneet Huoltovarmuuskeskuksen Digipoolin järjestettäviksi ja metsäolosuhteista toimisto-oloihin. “Sinne, missä elinkeinoelämä ja viranomaiset toimivat normaalistikin”, Nyqvist sanoo.
Aiemmissa TIETO-harjoituksissa mukana on ollut koko huoltovarmuusorganisaatio, tulevassa harjoituksessa keskitytään elintarvike- ja vesihuoltoon sekä niiden toimitusketjuihin, joihin kuuluu niin energia- kuin ict-alakin. Muutos liittyy Huoltovarmuuskeskuksen strategian lisäksi TIETO24-harjoituksen osallistujilta saatuihin palautteisiin. He toivoivat voivansa harjoitella ja testata harjoituksen intensiivivaiheessa mahdollisimman todellisen oloisia, omaan toimialaan liittyviä tilanteita.
Digipooli toivoo, että harjoittelemaan saataisiin kattava joukko suomalaisia elintarvike- ja vesihuollon alan yrityksiä sekä niiden toimitusketjujen toimijoita, joilla voi olla toimintaa myös Ruotsissa tai Virossa.
“Houkuttelemme harjoitukseen mukaan myös elintarvikealan viranomaisia naapurimaista, jotta pääsemme harjoittelemaan yhteistyötä”, Nyqvist sanoo.
Aiemmista harjoituksista on myös opittu, että painopisteiden ja toimialojen rajaaminen parantaa harjoituksen vaikuttavuutta.
“Osallistujat saavat aiempaa enemmän toimialaansa liittyvää varautumiskoulutusta jo ennen intensiivivaihetta. Kartoitamme tiimien tavoitteet ja lisäämme palautetta koulutuksen suorittamisesta ja harjoittelusta. Tiimit saavat myös arvion siitä, kuinka hyvin ne suoriutuivat pelissä”, Nyqvist sanoo.
“Yrityskohtaisen täsmäpalautteen ansiosta opit siirtyvät varmemmin organisaatioiden käytäntöihin”, Juha Ilkka jatkaa.
TIETO26-harjoituksessa panostetaan myös viestinnän kehittämiseen niin yritysten, alan toimitusketjujen sekä viranomaisten välillä. Oikea-aikainen, selkeä ja kohdennettu viestintä on kriisistä selviämisessä olennaista.
“On tärkeää harjoitella, miten, kenelle ja millä sanoin viestitään. On harjoiteltava myös sitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää kriisiviestinnässä. Näin ollaan mahdollisten tositilanteiden varalta valmiita”, sanoo Digipoolin puheenjohtaja ja Fujitsu Suomen toimitusjohtaja Hanna Kivelä.
Koko yritys harjoittelemaan johtoa myöten
Yritykset hyötyvät harjoittelusta eniten, jos myös ylin johto osallistuu henkilöstönsä kanssa harjoituksiin.
”Johdon pitää näyttää mallia koko yritykselle. Näin koko organisaatio ymmärtää, ettei kriiseihin varautuminen ja harjoittelu ole vain sivu PowerPointissa”, Hanna Kivelä sanoo.
Fujitsulla tietoliikenteen häiriöiden ja kyberhyökkäysten torjuminen on elinehto. Yrityksessä harjoitellaan siksi erilaisia häiriötilanteita paljon.
“Livestriimasimme TIETO24-harjoituksen kulkua sisäisesti koko henkilöstölle, vaikka itse harjoitustilassa olikin koolla pienempi ydinjoukko johtoa ja vastuuhenkilöitä. Näin kaikki pääsivät näkemään ja osallistumaan harjoituksen kulkuun fiksulla tavalla. Suosittelen vastaavaa käytäntöä myös muille yrityksille. On tärkeää, että koko henkilöstö näkee konkreettisesti, mitä kriisissä toimiminen on käytännössä. Näin harjoittelusta tulee myös yrityksen yhteinen juttu, ja sitähän varautuminen nimenomaan on”, Kivelä painottaa.
Kansainvälisesti suomalaisella twistillä
Vaikka globaalisti toimivassa maailmassa TIETO-harjoituksiinkin halutaan jatkossa myös kansainvälistä ulottuvuutta, harjoituksen on tarkoitus pysyä jatkossakin suomalaisena. Valtioiden väliset harjoitukset ovat oma lukunsa.
TIETO24-harjoituksessa oli mukana ruotsalaisia ja virolaisia viranomaisia sekä NATOn kyberkomitea tarkkailemassa harjoittelua. TIETO26-harjoituksessa kansainvälisyys näkyy pääasiassa suomalaisyritysten kansainvälisten organisaatioiden ja toimitusketjujen sekä naapurimaiden viranomaisten kautta.
Teksti Antti Nyqvist / Digipooli ja Leena Filpus / Kubo