Kyberturvallisuusalan kasvu vaatii yhdessä tekemistä
Kyberturvallisuuden kehittäminen ei rajoitu vain kansalliseen toimintaan, vaan se kytkeytyy erottamattomasti myös EU:n ja globaalin tason politiikkatoimiin, kirjoittavat Anssi Kärkkäinen ja Peter Sund.
Suomi on kansainvälisesti vertailtuna edelläkävijä kyberturvallisuudessa. Yhteiskuntamme on maailman digitalisoitunein ja meillä on erinomaista kyberturvallisuusalan osaamista, rohkeita startupyrityksiä ja toimivat yhteistyöverkostot.
Nämä vahvuudet turvaavat yhteiskuntamme kyberturvallisuutta, mutta samalla tarjoavat myös erinomaiset mahdollisuudet kehittää entistä parempaa kansallista kyberturvallisuuden ekosysteemiä, joka tukee Suomessa toimivan kyberturvallisuusalan kasvua ja kansainvälistymistä.
Tämä tarkoittaa paitsi teknologisten ratkaisujen kehittämistä, myös liiketoimintaympäristön vahvistamista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä: innovaatioita, investointeja, osaajia ja kauppaa.
Vahva ekosysteemi tuo yhteen startupit, kasvuyritykset, suuret teknologiatoimijat, viranomaiset ja tutkimusorganisaatiot. Näin syntyy kriittinen massa, joka kasvattaa sekä osaamista että vientipotentiaalia, mutta toimii myös brändinä ja vetovoimatekijänä.
Vienti tarvitsee kumppanuuksia ja referenssejä
Viranomaistoimijoilla on tärkeä rooli kasvun mahdollistajana. Viranomaiset voivat tukea yrityksiä monella tavalla: tarjoamalla alustoja ja verkostoja, avaamalla markkinoita, hyödyntämällä innovatiivista julkista hankintamenettelyä, hyväksymällä ja sertifioimalla alan tuotteita ja palveluita, edistämällä regulaatiota ja tukemalla tutkimusta.
Erityisesti kansainvälistymisessä viranomaisten tuki voi olla ratkaisevaa.
Kyberturvallisuus on luottamusliiketoimintaa, joka luo haasteita ulkomailla: luottamuksen osoittaminen, turvallisuusvaatimukset ja paikallinen sääntely luovat kitkaa.
Tämän vuoksi viranomaisten kanssa toteutetut vientiaktiviteetit, kuten delegaatiot, verkostot, Suomen ja toimialan brändimarkkinointi sekä viestintä ovat avainasemassa. Viranomaisreferenssit ja kansalliset hankinnat avaavat ovia kansainvälisesti, kun ratkaisuista voidaan kertoa yhteisenä kansallisena menestystarinana.
TKI-toiminta tarvitsee koordinaatiota
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) voidaan kutsua sen teknisteknologisen luonteen alan selkärangaksi. Teknologia kehittyy nopeasti, ja yritysten on kyettävä uudistumaan jatkuvasti.
Kansallista vastinrahoituksen saatavuutta tulisi parantaa ja myös laajempia innovaatio- ja kasvuohjelmia tulisi kehittää yhdessä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kehittämistoimien yhteydessä.
Tavoitteena tulee olla paitsi yksittäisten hankkeiden tukeminen, myös koko alan kehittäminen strategisesti ja pitkäjänteisesti. Kaksi asiaa on perusteltua pitää politiikkatoimien keskiössä: perustutkimusta tulee rahoittaa perusrahoituksella ja paras innovaatio- ja tuotekehitystuki on asiakkaalta saatu kauppahinta.
Suomessa ei ole muodollista niin sanottua kyberturvallisuusalan innovaatioalustaa (Cyber Security Innovation Hub), joka mahdollistaisi vielä nykyistä paremmin eri toimijoiden yhdessä tekemisen ja kasvun kiihdyttämisen.
Innovaatioalusta olisi eri toimijoille avoin, matalan kynnyksen yhteisö, jossa ideat voisivat jalostua vielä paremmin tuotteiksi ja palveluiksi. Vastaavia aktiviteetteja ja verkostoja toki on, runsaastikin, mutta kokoavasta voimasta voisi olla etua.
Kyberturvallisuuden sääntely on välttämätöntä
Kyberturvallisuuden sääntely on välttämätöntä, mutta sen on oltava keskeisiä päämääriä edistävää, kasvua tukevaa ja ennakoitavaa. Sääntelyn tavoitteena ei pidä olla hallinnollinen rasite, vaan vastuullisen, turvallisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön toteuttaminen.
Taloudelliset toimijat tarvitsevat reiluja ja yhteiskunnan arvotavoitteita toteuttavia sääntöjä, mutta myös soveltuvaa joustavuutta ja tukea sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen.
Kun sääntely toimii, se antaa kotimaisille yrityksille kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla – etenkin jos säännöt ja toimintaperiaatteet ovat yhteensopivia keskeisten markkina-alueiden vaatimusten kanssa.
Kyberturvallisuuden kehittäminen ei rajoitu vain kansalliseen toimintaan, vaan se kytkeytyy erottamattomasti myös EU:n ja globaalin tason politiikkatoimiin. Yhteistyössä voimme vaikuttaa vielä paremmin eurooppalaisiin politiikkatoimiin: sääntelyn suuntaan, EU:n rahoitukseen ja niiden painopisteisiin sekä syvällisempään ymmärrykseen kyberturvallisuuden roolista kestävän digitaalisen elämän turvaajana.
Kyberturvallisuusala on yksi tulevaisuuden menestystarinan kulmakivistä – mikäli kykenemme tosiasialliseen yhteistyöhön, pitkäjänteisyyteen ja uuden luomiseen.
Anssi Kärkkäinen, ylijohtaja, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus
Peter Sund, toimitusjohtaja, Kyberala ry
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 7.9.2025