Metallien maailma

Päivitetty 25.11.2024 klo 15:58

Metallien kulutus kasvaa maailmassa joka vuosi ja ennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan. Tarvitsemme jatkuvasti uutta raaka-ainesyötettä kasvavaan kiertotalouteen. Vaikka metallien kierrätys toimii hyvin, eivät kierrätysmetallit riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Yleinen tietoisuus metallien ja mineraalien merkityksestä esimerkiksi sähköistymisen ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisen kannalta on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Samoin myös käsitys siitä, että metallien ja mineraalien avulla voimme vähentää merkittävästi luonnosta otettavien merkittävien uusiutumattomien materiaalivirtojen syntyä ja kuljetusta (esim. kivihiili ja öljy).

EU kuluttaa 20 prosenttia metalleista, mutta tuottaa niistä vain kolme prosenttia. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus on yksi EU:n keskeinen toimi tilanteen parantamiseksi, jotta merkittävän riippuvuutemme avulla emme olisi alttiita avulla tehtävälle vaikuttamiselle tai painostukselle. Huoltovarmuus ja kyky valmistaa turvallisuuttamme lisääviä hyödykkeitä ovat korostuneet.

Lähteet
Metallituotanto: British Geological Survey, 2019
Käyttöennusteet, modifioitu: Waltari & al, 2021 (CC-BY)

Metallien jalostus ja Suomi

Suomalainen metallinjalostus on kehittynyt pitkälle teknologisen osaamisen ja rikkaiden luonnonvarojen, kuten malmiesiintymien, ansiosta. Nykyään Suomen metallinjalostus on vahva erityisesti korkean lisäarvon tuotteissa ja kestävässä teknologiassa. Metallinjalostus on merkittävä osa Suomen vientiteollisuutta (avainlukuja kuvassa).

Metalleja tuotetaan Suomessa 500 000 kiloa joka tunti ympäri vuoden. Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat metallituote-, kone-, kulkuneuvo-, rakennus- sekä elektroniikka ja sähköteollisuuden tarpeisiin teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä. Näistä valmistetaan tuotteita, jotka ovat päivittäin ympärillämme; jääkaapit, pesukoneet, autot, polkupyörät, teräsrakenteet, laivat, tietokoneet, kännykät, ruokailuvälineet sekä eurokolikot, joista esimerkiksi kaikki 50, 20 ja 10 sentin kolikot on tehty suomalaisen metallinjalostuksen kehittämästä Nordic Gold -metalliseoksesta.

Suomeen tuodaan suurin osa metallinjalostuksen tarvitsemista raaka-aineista (4 Mt vuonna 2022), malmien sekä rikasteiden viennin ollessa määrällisesti selvästi pienempää (0,2 Mt). Toimialan kiinteät investoinnit ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden noin 500 miljoonaa euron tasolla. Vuonna 2023 metallinjalostusyritysten liikevaihto Suomessa oli noin 14 mrd. euroa, ja ala työllisti suoraan 16 200 ihmistä.