Teollisuusliitto hylkäsi sovintoehdotuksen
Teollisuusliitto on hylännyt valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työriitaan. Sovintoehdotuksella yritettiin väistää kolmen vuorokauden lakot, jotka uhkaavat teknologiateollisuutta 1. helmikuuta ja 8. helmikuuta. Teknologiateollisuuden työnantajat ry hyväksyi esityksen.
Teollisuusliiton ilmoittamien lakkojen ensimmäinen vaihe koskee 17:ää ja toinen vaihe 29:ää teknologiayritystä. Liitto on julistanut myös ylityökiellon.
− Teollisuusliiton hylkäävä päätös on erittäin valitettava ja osoittaa, että liiton näkemys talouden kuvasta on kaukana todellisuudesta. Palkankorotusten taso nousi sovintoehdotuksessa jo huolestuttavan korkeaksi niin työllisyyden kuin kilpailukyvynkin näkökulmasta, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Ruohoniemen mukaan kuukausia jatkunut neuvotteluprosessi on kaiken kaikkiaan surullinen todiste neuvottelujärjestelmän toimimattomuudesta.
− Työnantajapuoli on ollut ennenkin harmissaan neuvottelujärjestelmän tilasta. Nyt ollaan valitettavasti jo siinä tilanteessa tai lähellä sitä, että luottamusta järjestelmään ei enää ole. Asialle on tehtävä jotakin, Ruohoniemi sanoo.
Myös Ammattiliitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN uhkaavat teknologiateollisuutta lakoilla 8. helmikuuta. Pro on lisäksi antanut varoituksen kahdesta muusta lakosta.
Sovintoehdotus oli kaksivuotinen
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemä sovintoehdotus sisälsi kaksivuotisen palkkaratkaisun. Ehdotuksen mukaan palkantarkistuksista olisi sovittu molempina sopimusvuosina ensisijaisesti paikallisesti. Jos paikallista palkkaratkaisua ei syntyisi, palkkoja tarkistettaisiin ns. perälaudan mukaisesti.
Osapuolet olisivat arvioineet talouden tilannetta ja näkymiä kuluvan vuoden lokakuussa. Arvion perusteella kummallakin osapuolella olisi ollut mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään jo 30.11.2023.
Sovintoehdotuksen mukaan palkantarkistusten perälauta olisi koostunut kertakorvauksesta, yleiskorotuksesta sekä yritys- tai työpaikkakohtaisesta erästä.
Perälaudan mukaan työntekijöille olisi maksettu kuluvan vuoden maaliskuussa 250 euron kertakorvaus, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 0,6 prosenttia. Lisäksi viimeistään 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkkoja olisi tarkistettu 2,8 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,7 prosentin yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä, jonka työnantaja olisi jakanut liittojen ohjeistuksen mukaisesti.
Toisena sopimusvuonna palkkoja olisi korotettu perälaudan mukaan 1,8 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,7 prosentin suuruisella yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä viimeistään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yritys- ja työpaikkakohtainen erä olisi jaettu liittojen ohjeistuksen mukaisesti.