Täyssähköisten kuorma- ja pakettiautojen rekisteröinnit sekä raskaan liikenteen latausasemien määrä kovassa kasvussa
Vuoden 2025 täyssähköisen ammattiliikenteen rekisteröinneissä näkyy selkeä kasvu: sekä täyssähköisten kuorma-autojen että pakettiautojen rekisteröintimäärät nousivat yli 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Sähkökuorma-autojen rekisteröinnit painottuvat vahvasti Uudellemaalle, jonka osuus on 60 %. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlasketut rekisteröinnit muodostavat noin neljäsosan kaikista rekisteröinneistä.
Raskaan liikenteen latausasemien määrä kaksinkertaistui vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Samalla otettiin käyttöön ensimmäiset MCS-latausasemat. Kansallista ja EU-rahoitusta saaneiden latausasemien valmistuminen parantaa latausverkoston kattavuutta koko maassa.
Täyssähköautojen 43 prosentin osuus henkilöautokannan uusiutumisessa vuonna 2025 lisäsi niiden määrää liikenteessä peräti 46 408 autolla. Täyssähköautokanta vuoden lopussa oli yhteensä 164 705 kpl eli 47 % kaikista ladattavista henkilöautoista.
Yritysten täyssähköautoja suosiva autopolitiikka ja täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu uudistavat autokantaa kohti nollapäästöisyyttä. Ladattavien hybridien verotuen päättyminen vuoden 2025 lopussa on jo siirtänyt ensirekisteröintien painopistettä entistä selvemmin täyssähköautoihin.
On ilmeistä, että vuonna 2026 täyssähkö nousee suosituimmaksi käyttövoimaksi ensirekisteröinneissä ja samalla täyssähköautokanta ohittaa ladattavien hybridien määrän liikenteessä.
Liikenteen sähkötaloudella on potentiaalia toimia Suomen talouskasvun tukena
Joulukuussa 2025 annetussa EU-komission autoteollisuuspaketissa päästöstandardeihin ehdotetut joustot eivät vaikuta kuluttajien ja yritysten hankinta- ja investointipäätöksiin.
Kansallisilla mahdollistavilla ja kannustavilla toimilla on merkittävä rooli sähköistymiskehityksessä ja koko järjestelmän siirtymässä kohti vahvempaa sähkötaloutta. Sähkötalous rakentuu ekosysteemistä, jossa liikenteen sähköistyminen, latausinfrastruktuuri ja energiajärjestelmä vahvistavat toisiaan.
Sweco Finlandin ja Tampereen yliopiston tuoreet selvitykset osoittavat, että liikenteen sähkötaloudella on merkittävä potentiaali toimia Suomen talouskasvun tukena ja päästövähennysten kiihdyttäjänä.
Laskelmien mukaan sähköisen latausinfran vientipotentiaali on useita miljardeja euroja, ja parhaimmillaan ala voisi luoda tuhansia työpaikkoja. Lisäksi sähköisen liikenteen älykäs lataus tukee investointeja tuulivoimaan, mahdollistaen yli gigawatin nopeasti säätyvää tehoa huippukuormien tasaamiseen.
Vahva liikenteen sähköistyminen lisää päästövähennysten kustannustehokkuutta, vähentää tarvetta kiristää jakeluvelvoitetta ja tuo säästöjä kaikille tieliikenteen käyttäjille. Liikenteen kokonaissäästöt voivat energiantehokkuuden myötä nousta jopa useisiin miljardeihin euroihin, ja samalla fossiilisten polttoaineiden tuonti vähenee sadoilla miljoonilla euroilla.
Talouskasvu edellyttää kuitenkin panostuksia sähköjärjestelmän ja liikenteen integroitumiseen, liikenteen vahvempaan sähköistämiseen sekä latausinfran laajentamiseen erityisesti raskaan liikenteen osalta. Ruotsin mallin mukainen kilpailukykyä vahvistava raskaan liikenteen sähköistyminen toimii hyvänä esimerkkinä Suomelle.