Täyssähköjen ensirekisteröinnit Suomessa +43 % vuonna 2026
Alkuvuonna 2026 täyssähköautokanta kasvoi ennätyksellisesti +13 029 autolla. Vuoden aikana kasvua kertyi +48 947 autoa. Q1/2026 lopussa liikenteessä oli 177 734 täyssähköautoa, joiden osuus ladattavista henkilöautoista oli 48 %.
Maaliskuun lopussa ladattavien henkilöautojen määrä oli 367 363 ja niiden osuus koko autokannasta oli 13,6 prosenttia.
Kasvava kiinnostus täyssähköautoiluun näkyy sekä uusien henkilöautojen ensirekisteröinneissä että käytettynä maahantuoduissa ajoneuvoissa. Autokannan uusiutumisesta jo 51 % on täyssähköisiä. Täyssähköautot vastaavat yhä paremmin arjen tarpeisiin: pidentyneet toimintamatkat ja latausnopeuden kasvu mahdollistavat sujuvamman sähköautoilun.
Sähköautojen yleistyminen etenee vauhdilla koko Euroopassa. E‑Mobility Europen huhtikuun tiedotteen mukaan täyssähköisten henkilöautojen rekisteröinnit kasvoivat maaliskuussa 51 % edellisvuoteen verrattuna, kun 15 keskeisellä EU‑markkinalla rekisteröitiin yhteensä yli 242 000 uutta täyssähköistä henkilöautoa.
Geopoliittinen epävarmuus ja fossiilisten polttoaineiden voimakkaat hintavaihtelut heikentävät talouden kasvua ja heijastuvat suoraan pääosin fossiilista polttoainetta käyttäviin kuljetuksiin, logistiikkaan ja liikkumiseen.
Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset hillitä fossiilisten polttoaineiden hintashokkien vaikutuksia vahvistamalla liikenteen sähköistymistä: edullinen, puhdas ja kotimainen sähkö tarjoaa kestävän ja kilpailukykyisen ratkaisun myös raskaampaan liikenteeseen.
Kiihtyvä sähköisen ajoneuvokannan kasvu, kattava latausinfrastruktuuri ja energiajärjestelmän integraatio tukevat Suomen talouskasvua, parantavat huoltovarmuutta ja edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on useita tarpeellisia toimenpiteitä, joiden toteutuminen edellyttää rahoituksen turvaamista, mukaan lukien EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta haettava osuus.
On välttämätöntä, että raskaan liikenteen sähköistymisen alkuvaiheen riskejä kohtuullistetaan ja rahoituksen saatavuutta parannetaan. Määräaikaisilla ja tarkoituksenmukaisesti kohdennetuilla toimilla saadaan kalustoinvestointeja nopeammin liikkeelle. Kuljetuskustannukset alenevat, päästöt vähenevät tehokkaasti ja kilpailukyky vahvistuu siellä, missä hyödyt ovat suurimmat.
Raskaan ammattiliikenteen sähköistyminen edellyttää ennakoivaa julkisen suurteho‑ ja megawattiluokan latausinfrastruktuurin rakentamista keskeisille kuljetusreiteille. Oikein mitoitetut kannusteet, näkymät latauskysynnän kasvusta, riittävä sähkön saatavuus lataus-asemille sekä lupa-asioiden sujuvoittaminen ovat keskeisiä investointeja kiihdyttäviä tekijöitä.
Laajentamalla ammattiliikenteen puolijulkinen lataussähkö terminaaleissa ja varikoilla osaksi jakeluvelvoitetta, luodaan kustannustehokas kannustin latausinfrastruktuuri-investoinneille juuri siellä, missä lataukselle on ensivaiheessa suuri tarve.
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan sähköistyminen alentaa kuorma-autoilun kustannuksia merkittävästi, ja henkilöautoilun sähköistyminen vahvistaa vaikutusta välillisesti keventämällä jakeluvelvoitteen kustannuspainetta.