Suomi sähköisen liikenteen edelläkävijä vuonna 2030

Koko tieliikenteen sähköistyminen edistää päästövähennystavoitteiden saavuttamista

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa Suomen tavoitteeksi on asetettu kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä kotimaan liikenne tulee olla nollapäästöinen. Liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet tukevat myös Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035.

Liikenteen päästöistä yli 90 % on lähtöisin tieliikenteestä. Henkilöautot aiheuttavat yli puolet tieliikenteen päästöistä. Kuorma- ja pakettiautojen osuus on yli 40 %.

Sähköllä energiatehokkaasti kohti nollapäästöistä liikennettä

Liikenteen päästöjen puolittaminen ja kehityskulku kohti nollapäästöisyyttä edellyttää merkittävää tieliikenteen sähköistymistä jo vuoteen 2030 mennessä. Toimialan näkemyksen mukaan päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2030 joka kolmas tieliikenteen kilometri tulee olla sähköinen.

Vuonna 2030 päästöjen puolittamiselle suotuisan kehityskulun seurauksena teillämme liikkuu yli miljoona sähköistä henkilöautoa, joista vähintään 60 % on täyssähköjä. Uusista pakettiautoista vähintään 2/3 on sähköisiä ja sähköpakettiautojen määrä liikenteessä saavuttaa 50 000 auton rajapyykin. Kaupunkien bussiliikenne on täysin sähköistynyt ja kaupunkilogistiikan vahvan sähköistymisen perustana on käytettävyys ympäristöarvot ja energiataloudellisuus. Pisimmätkin kuljetusreitit ovat sähköistyneet sähkökuorma-autojen kasvaneen toimintasäteen ja kuljetusketjuihin optimoidun kattavan latausverkoston myötä.

Kuluttajien ja yritysten valinnat ratkaisevat tieliikenteen päästöttömyyskehityksen.

Päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta kuluttajat ja yritykset ovat ratkaisevassa roolissa tehdessään valintoja ja päätöksiä. Toimialan näkemyksen mukaan tieliikenteen kehityskulku kohti päästöttömyyttä toteutuu nopeammin ja pysyvämmin kun huolehditaan siitä, että yritysten ja kuluttajien päätöksiin perustuva ajoneuvokannan uusiutuminen on nykyistä selkeästi nopeampaa ja kohdistuu yhä vahvemmin päästöttömään teknologiaan.

Sähkökäytön ylivoimainen energiatehokkuus ja käytön edullisuus sekä positiiviset kokemukset vahvistavat täyssähköautoilun suosiota käyttäjien keskuudessa ja nostavat täyssähköjen osuutta uusiutumisessa.

Päästövähennyksille suotuisan kehityskulun keskeiset edellytykset

• Suotuisa toimintaympäristö mahdollistaa nykyistä nopeamman ajoneuvokannan uusiutumisen
• Ajoneuvojen hankintoja ja investointeja kannustetaan sähköisiksi
• Latausinfrastruktuurin rakentamista kannustetaan mahdollistamaan sujuva liikkuminen arjessa

Koko tieliikenteen tarpeisiin optimoitu kattava ja älykäs latausverkosto sekä täyssähköautojen osuuden kasvu maksimoi päästöttömät kilometrit, joiden perustana on Suomen sähköntuotannon päästöttömyys. Älykäs lataus ja sähkövarastot tasaavat latauksen aiheuttamia kulutushuippuja.

Sähköenergian päästöttömyys luo kestävän pohjan liikenteen sähköistymiselle

Vuonna 2030 Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan yli 90 TWh:iin. Pääosin henkilöautoista muodostuvalla yli miljoonan sähköajoneuvon kannalla vuonna 2030 on vain vähäinen vaikutus sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. Tieliikenteen arviolta 3,5 TWh:n sähköenergian kulutus on vain 4 prosenttia sähköenergian kokonaiskulutuksesta vuonna 2030

Sähkön korvatessa polttomoottorin tieliikenteessä liikkumisesta tulee 3-4 kertaa energiatehokkaampaa vähentäen liikenteen energiankulutusta ja samalla fossiilisten polttoaineiden tuontia Suomeen. Kotimainen päästötön energia lisää omavaraisuutta ja parantaa myös toimitusvarmuutta.

Liikenteen sähköistyminen on systeemitason muutos

Liikenteen sähköistyminen johtaa merkittävään systeemitason muutokseen, jossa sähköisen liikenteen klusterilla ja siihen kytkeytyvällä monipuolisella osaamisella on merkittävä rooli.

Sähköisen liikenteen osaamistarpeen selvittäminen edistää koulutusohjelmien kehittämistä ja parantaa osaajien saatavuutta. Osaajatarve kasvaa asentajatasolta, ohjelmisto-, palvelu- ja teknologiakehitykseen.

Sähköisen liikenteen kokonaisuus edellyttää monitasoista yhteensovittamista, jossa yhteiset pelisäännöt tarpeeksi kattavalle datan saatavuudelle lisäävät palvelutarjontaa mahdollistaen paremman käyttäjäkokemuksen. Digitaaliset laajasti dataa hyödyntävät palvelut monipuolistuvat ja tarjoavat etuja monille sähköautoiluun liittyville osapuolille.

Systeemitason muutoksen perustana on kattava, älykäs ja digitaalisesti liitetty latausverkosto, joka kytkeytyy saumattomasti älykkääseen, uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan perustuvaan sähköenergiajärjestelmään. 2-suuntaisen latauksen yleistyessä lähivuosina täyssähköautot tarjoavat myös tehoreservin, joka voi 2030-luvulla yltää jopa ydinvoimalaa vastaavaan tehokapasiteettiin. Suurteholatauksen latauspalveluiden saatavuus kuljetusreiteillä sekä latauksen sovittaminen kuljetusketjuihin tuo uuden suunnitteluparametrin logistiikkaan.

Investoinnit puhtaaseen sääriippuvaisempaan sähköenergiaan jatkuvat korkealla tasolla ja edellyttävät yhä parempaa tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamista. Kehittyneempi lataustekniikka ja latauspalvelut ohjaavat puhtaan sähköenergian tehokkaammin latauskäyttöön ja alentavat tehopiikkejä.

Systeemitason muutoksen edistäminen tasapainoisesti luo sähköisen liikenteen klusterille edellytykset rakentaa Suomesta kokonaisvaltainen sähköisen liikenteen edelläkävijä.

Sähköinen liikenne on uuden liiketoiminnan lähde ja talouden uudistaja

Vuonna 2022 sähköautokanta kasvoi 50 000:lla, minkä seurauksena teillämme liikkui vuoden lopussa jo noin 150 000 sähköautoa vastaten noin 5,5 prosenttia henkilöautokannasta. Täyssähköautojen osuus sähköautokannassamme nousi 30 prosenttiin. Sähköisistä kaupunkibusseista on tullut valtavirtaa, mutta raskaamman ammattiliikenteen sähköistyminen vaatii vielä käyttövoimamurrosta kannustavan ja mahdollistavan alkusysäyksen.

Vahva sähköhenkilöautokannan kasvu on luonut kannustavan toimintaympäristön kattavan latausverkoston investoinneille ja suotuisan kasvualustan latausliiketoiminnalle. Vuoden 2022 aikana täyssähköautoilua palveleva yli 100 kW:n suurteholatausverkosto viisinkertaistui täyssähköautojen määrän kaksinkertaistuessa. Julkisen latausverkoston kasvun ohella liikenteen sähköistyminen näkyi myös taloyhtiöiden latauspisterakentamisessa sekä latauslaitteiden myyntitilastoissa merkittävänä kasvuna.

Sähköisen liikenteen klusteri jatkaa vahvaa kasvuaan liiketoimintaedellytysten vahvistuessa sähköiselle liikenteelle suotuisan kehityskulun seurauksena. Vuoden 2030 loppuun mennessä sähköautokanta kasvaa 7- kertaiseksi perustuen yhä vahvemmin täyssähköautojen osuuden kasvuun. Täyssähkön valtavirtaistuminen ja täyssähköautokannan kasvupolku jopa 14-kertaiseksi kannustaa toimijoita julkisen latauspisteverkoston investointeihin.

Julkisten latauspisteiden määrä kasvaa samassa suhteessa sähköautokannan kasvun kanssa. Täyssähköautoja palvelevaa suurteholatausverkostoa laajennetaan kannustinjärjestelmän myötävaikutuksella etupainotteisesti lähivuosien aikana samalla kun latausasemien koko kasvaa, latauspisteiden tehot kasvavat ja latausasemat rakennetaan palvelemaan optimoidusti raskaamman liikenteen sähköistymistä.

Peruslatausverkoston kehityksessä painottuvat yhä vahvemmin älykkään latauksen ratkaisut.  Latausteknologia- ja palvelukehitys sekä digitaaliset ratkaisut liittävät sähköautot ja sähköjärjestelmän saumattomasti yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. 2-suuntaisuus autojen latauslaitteissa yleistyy ja tekee sähköautoista joustavampia ja soveliaampia sääriippuvaisen sähköenergian hyödyntämiseen.

Sähköisen liikenteen klusterilla on edellytykset tehdä Suomesta kokonaisvaltainen edelläkävijä

Sähköistyminen on globaali kasvuilmiö, joka tarjoaa suomalaiselle osaamiselle valtaisan vientipotentiaalin sähköiseen liikenteeseen kytkeytyville ratkaisuille. IEA:n perusskenaarion mukaan sähköajoneuvojen määrä kasvaa vuoden 2021 reilusta 16 miljoonasta noin 200 miljoonaan sähköiseen ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä. IEA:n skenaarion mukaan ajoneuvokannan kasvun myötä julkinen latauspisteverkosto kasvaa 13 miljoonaan, mikä vastaa jonkin verran alle 10 prosenttia kaikista latauspisteistä mukaan lukien koti- ja työpaikkalataus. Sähköajoneuvot kuluttavat energiaa vuonna 2030 arviolta 700 TWh vuodessa.

Ennakoitua nopeamman sähköistymiskehityksen myötä Suomeen on syntynyt varsin laaja-alainen nopeasti kasvava sähköisen liikenteen klusteri, jolla on suotuisassa toimintaympäristössä edellytykset rakentaa Suomesta kokonaisvaltainen sähköisen liikenteen edellä kävijä.

Liikenteen vahva sähköistyminen Suomessa ei ainoastaan edistä päästövähennystavoitteiden saavuttamista vähentämällä liikkumisen ja logistiikan hiilijalanjälkeä vaan luo samalla merkittävän kasvualustan sähköisen liikenteen klusterille kehittää ratkaisuja globaaliin sähköisen liikenteen markkinaan. Sähköinen liikenteen kasvu kytkeytyy vahvasti latausteknologian ohella akkuteknologiaan, uusiutuvan energian tuotantoon, älykkääseen sähköverkkoon sekä data- ja kiertotalouteen.

Sähköisen liikenteen ja energiajärjestelmän integroituessa digitaaliset palvelut monipuolistuvat. Litium-ioni akut ovat vielä valtavirtaa, mutta saavat rinnalleen vaihtoehtoja, joiden kaupallistuminen on rajallista vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen kysynnän voimakas kasvu edellyttää yhä enemmän raaka-aineita. Kiertotalouden merkitys sähköisen liikenteen arvoketjussa kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Teknologiakehitys ja digitalisaatio luovat paremmat edellytykset siirtymisessä puhtaampaan ja vähähiilisempään sähköiseen liikkumiseen.

Yhteistyöllä edelläkävijäksi vuonna 2030

Sähköistymiskehitystä Suomessa vahvistetaan entisestään mahdollistamalla sähköisen liikenteen klusterin entistä vahvempi kasvu. Klusterille suotuisa toimintaympäristö parantaa myös raskaamman tieliikenteen sähköistymisen edellytyksiä. Toimintaympäristön tarkoituksenmukainen kannustavuus edistää hankintoja, investointeja ja uusien ratkaisujen kehittämistä. Jatkuvan kansallisen yhteistyön ja vuoropuhelun merkitys korostuu kehitystä vauhdittavien toimenpiteiden valmistelussa. Sähköisen ajoneuvokannan edistämisen lisäksi yhteistyön keskeisiä elementtejä ovat

• Suuritehoisen latausverkoston rakentamiseen liittyvien investointiriskien keventäminen sekä älykkään latauksen edistäminen
• Energian saatavuuden ja sähköverkon kehittäminen
• Osaajien saatavuuden ja osaamistarvetta vastaavan koulutustarjonnan turvaaminen yhteistyössä toimialan kanssa
• Kattavalle datan ja tiedon saatavuudelle yhteiset pelisäännöt palvelutarjonnan kehittämiseksi ja parhaan käyttäjäkokemuksen turvaamiseksi.

Katso myös

Sähköinen liikenne ry: ”Sähköinen liikenne 2030 – kehityskulkuja ja edellytyksiä”

• Täyssähkö valtavirtaa henkilö- ja pakettiautoissa
• Raskaampi liikenne sähköistyy kaupungeista kaukoliikenteeseen
• Älykäs lataus liittää sähköautot osaksi energiajärjestelmää
• Suurteholataus mahdollistaa koko tieliikenteen sähköistymisen

AFRY: ”Sähköinen liikenteen tiekartta”

Sähköinen liikenne tilannekatsaus.