Euroopan komissio hylkäsi tekoälyvastuudirektiivin valmistelun
Euroopan komissio ilmoitti 11.2.2025 lopettavansa tekoälyvastuudirektiivin valmistelun. Päätöksen taustalla olivat jäsenvaltioiden erimielisyydet sekä teknologiasektorin vaatimus kevyemmästä ja selkeämmästä sääntelystä.
Direktiiviehdotus esiteltiin vuonna 2022 ennen EU:n tekoälyasetuksen hyväksymistä, ja sen tavoitteena oli yhtenäistää sopimussuhteiden ulkopuolisen vastuun säännöt tekoälyjärjestelmien aiheuttamissa vahingoissa. Direktiiviä pidettiin tarpeellisena, koska tekoäly voi aiheuttaa vahinkoa tavoilla, joita perinteinen tuotevastuusääntely ei kata. Esimerkiksi tilanteissa, joissa tekoäly tekee autonomisia päätöksiä ilman ihmisen suoraa ohjausta, vastuun määrittäminen voi olla haastavaa.
Komissio vahvisti päätöksensä vuoden 2025 työohjelmassaan, joka hyväksyttiin 11. helmikuuta ja esiteltiin Euroopan parlamentille seuraavana päivänä. Työohjelman liitteessä komissio totesi:
”Ei ennakoitavissa olevaa sopimusta – komissio arvioi, tulisiko esittää uusi ehdotus vai valita toisenlainen lähestymistapa.”
Strateginen linjaus: Innovaatioita sääntelyn sijaan
Tekoälyvastuudirektiivin hylkääminen nähdään osana komission strategiaa, jolla EU pyrkii houkuttelemaan innovaatioita ja pääomasijoituksia sekä lieventämään Yhdysvaltojen vastustusta lisäsääntelylle.
Tekoälyasetuksen hyväksymisen jälkeen tuki erilliselle vastuudirektiiville väheni, ja komissio linjasi vuoden 2025 työohjelmassaan tavoitteekseen byrokratian keventämisen ja yritysten kilpailukyvyn tukemisen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti, että tekoälyasetus muodostaa jo nyt kattavan sääntelykehyksen, mikä vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.
Ristiriitainen vastaanotto
Päätös herätti vastareaktioita, sillä monet asiantuntijat ja kuluttajajärjestöt pitivät tekoälyvastuudirektiiviä tärkeänä lisänä tekoälyasetuksen rinnalle. Direktiiviehdotuksen tavoitteena oli ollut selkeyttää vastuu- ja korvauskysymyksiä tekoälyjärjestelmien aiheuttamissa vahingoissa.
Kritiikin mukaan sen hylkääminen voi lisätä oikeudellista epävarmuutta erityisesti yrityksille, jotka toimivat useissa EU-maissa. Ilman yhteiseurooppalaista sääntelyä yritykset voivat joutua noudattamaan eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavia vastuukäytäntöjä, mikä voi lisätä oikeudenkäyntiriskiä ja vaikuttaa investointipäätöksiin.
Vaikutukset terveysteknologia-alalle
Terveysteknologia-alalla tekoälyvastuudirektiivin puuttuminen tarkoittaa, että vastuusääntely tekoälyratkaisuissa nojaa pääasiassa tekoälyasetuksen riskienhallinta- ja turvallisuusvaatimuksiin sekä tuotevastuudirektiiviin.
Lisäksi lääkinnällisten laitteiden sääntelyyn sovelletaan jo nyt EU:n MD-asetusta ((EU) 2017/746) ja IVD-asetusta ((EU) 2017/745). Vaikka nämä eivät ole varsinaisia tuotevastuudirektiivejä, ne edellyttävät valmistajilta tuotteiden turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamista koko elinkaaren ajan. Lisäksi ne velvoittavat yrityksiä varautumaan taloudellisesti mahdollisiin korvausvastuisiin, mikä korostaa valmistajien vastuuta laitteiden aiheuttamista vahingoista.
Tekoälyvastuudirektiivin valmistelun lopettaminen heijastaa EU:n pyrkimystä korostaa innovaatioiden edistämistä ja sääntelyn selkeyttä. EU:n seuraavat askeleet tekoälyn vastuukysymyksissä jäävät nähtäväksi – komissio ei ole sulkenut pois uuden ehdotuksen mahdollisuutta, mutta sen sijaan se voi pyrkiä harmonisoimaan sääntelyä muilla keinoilla. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi jäsenvaltioille annettavat ohjeistukset tai muutokset jo olemassa oleviin direktiiveihin, kuten tuotevastuudirektiiviin.
Lisätietoja
