Sitoutuuko yhteiskuntamme itse yhteisesti asetettuun 4 %:n TKI-tavoitteeseen?
Yritysten investointeja on vaikea saada, jos samaan aikaan rapautetaan suomalaista tutkimusympäristöä. Parlamentaarinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi kasvattaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) investoinnit 4 % bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kasvavista investoinneista valtaosan odotetaan tulevan yritysinvestointeina. Myös yhteiskunnan tulee itse osoittaa sitoutumisensa tavoitteeseen, eikä rapauttaa tutkimustoimintaa omilla päätöksillään. Näin varmistetaan myös kansainväliset investoinnit Suomeen.
Yliopistojen saaman tutkimusrahoituksen vähentäminen ei ole linjassa parlamentaarisen työryhmän asettaman tavoitteen kanssa. Eikä myöskään ehdotus, jossa yliopistollisille sairaaloille oltaisiin antamassa rahaa noin puolet heidän tarvitsemastaan rahoituksesta. Suuri haaste on myös se, että rahoitus annettaisiin vasta vuodesta 2024 lähtien.
Valtion osuus kasvavista investoinneista on kaavailtu kattavan noin kolmanneksen tavoitellusta 4 %:sta. Yhteiskunnan tulee sitoutua määrittämiinsä tavoitteisiin, ja toimien tulee olla linjassa tavoitteiden kanssa.
Terveysalan yritysten tutkimusinvestoinneista merkittävä osa vaatii yliopistosairaaloissa tehtävää tutkimustyötä. Jos tutkimusedellytyksiä ei ole, yritysinvestoinnit uhkaavat jäädä saamatta.
Suomi on pitkään ollut korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutetun väestön kärkimaita. Korkeatasoinen terveydenhuolto, huippututkimus ja korkea osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen kulmakiviä vuosikymmenten ajan. Menestyksen taustalla on ollut kunnianhimoiset tavoitteet menestyä kansainvälisesti.
Nyt meillä on kasvava huoli kehityssuunnasta, jossa Suomi jää innovaatiotoiminnassaan jatkuvasti muista maista jälkeen.
Lääketeollisuus ry, Sanna Lauslahti
Sailab – Medtech Finland ry, Laura Hollanti
Suomen Bioteollisuus ry, Carmela Kantor-Aaltonen
Terveysteknologia ry, Saara Hassinen