Suomalaiselle terveysteknologialle on kysyntää Yhdysvalloissa nyt ja tulevaisuudessa

Amerikkalaisen terveydenhuollon puhutaan olevan kriisissä sen vanhanaikaisten ja kalliiden toimintamallien, nousevien kustannusten ja heikon saatavuuden vuoksi. Ikääntyvä väestö, sairastavuuden kasvu ja epävarmuus terveysvakuutusten korvaavuudesta ovat myös keskeisiä ajureita. Amerikkalaisten turhautumista terveydenhuollon haasteisiin kuvaa hyvin mm. vakuutusyhtiö UnitedHealthcaren johtajan ampuminen viime vuoden lopulla, missä ampujalle soviteltiin sankarin viittaa Robin Hoodin kaltaisena kansan puolustajana.
Samaan aikaan toimiala on murroksessa luoden monia mahdollisuuksia. Koronavirus on osaltaan muuttanut alaa kiihdyttäen etäpalveluiden ja kotihoidon kysyntää, sillä paineet hoidon saatavuuden ja tehokkuuden parantamiselle olivat valtavat. Pandemiaa seurannut inflaatio nosti kustannuksia lisää, joka osui suurimmaksi osaksi vakuutusten maksajaan, joka Yhdysvalloissa on usein työnantaja. Työnantajat kasvavissa määrin suosivatkin digitaalisia terveyspalveluita edullisuuden ja saatavuuden vuoksi. Kasvava työvoimapula lisää kysyntää robotiikalle terveydenhuollon prosesseissa esimerkiksi ruoan- ja lääkkeidenannostelussa. Pitkälti terveyspalvelujen teknologisoitumisen ansioista alan kannattavuuden ennakoidaan kasvavan vuotuisesti keskimäärin 7% vuoteen 2028 asti.
Trumpin uusi hallinto tuo mukanaan uudet tuulet, ja vaikka tuoreet nimitykset sekä ensimmäisen kauden esimerkki antavat viitteitä tulevasta, on vaikutusten tarkka arviointi vielä varhaista. Uudessa hallinnossa on mukana liike-elämässä kannuksensa ansainneita ja teknologiamyönteisiä henkilöitä, ja esimerkiksi FDA:n (Food and Drug Administration) johtoon kaavailtu kirurgi ja tutkija Martin Makary voi terveysteknologian asiantuntemuksellaan vauhdittaa alan kehitystä. Robert F. Kennedy Jr:n nimitys terveysministeriksi on kuitenkin aiheuttanut kysymyksiä. Kennedy on tunnettu rokotusvastaisista näkemyksistään, mikä saattaa johtaa tiukempiin säädöksiin ja rajoituksiin rokotteiden kehittämisessä ja jakelussa. Lisäksi hän on kampanjoinut elintarviketurvallisuuden puolesta. Terveysteknologian kannalta mahdollisen terveysministeri Kennedy Jr:n lausunnot kroonisten sairauksien hoitoon panostamisesta ovat lupaavia, ottaen huomioon sensoriteknologian ja etämonitoroinnin tarjoamat mahdollisuudet sairauksien hoidossa tai jopa varhaisessa diagnosoinnissa. Trumpin hallinto on viestinyt aikomuksestaan keventää sääntelyä terveysteknologian alalla edistääkseen innovaatiota ja tehokkuutta. Varhaiset toimet osoittavat, että tavoitteena on virtaviivaistaa prosesseja ja vähentää byrokraattisia esteitä. Terveysteknologian osalta hallinnon odotetaan nopeuttavan hyväksymisprosesseja. Uuden FDA-komissaarin nimitys voi johtaa joustavampaan lähestymistapaan, erityisesti harvinaissairauksien hoitoon liittyen. Kaiken kaikkiaan hallinto näyttää olevan taipuvainen keventämään terveysteknologian sääntelyä innovaatioiden edistämiseksi, mutta tarkemmat suuntaviivat selviävät sitä mukaa, kun keskeiset virkanimitykset vahvistetaan ja yksityiskohtaisia suunnitelmia julkistetaan. Terveysteknologia ei muutenkaan ole poliittisesti arka aihe Yhdysvalloissa, mikä voi helpottaa myönteisten säädösten aikaansaantia.
Tuontitullien mahdolliset vaikutukset
20. päivä tammikuuta virkaan astuneen presidentti Trumpin puheet tuontitullien korottamisesta voidaan tulkita neuvottelutaktiikaksi, jonka uhalla Yhdysvallat haluaa tasoittaa kauppavajetta EU-maihin nähden. Kuitenkin vientiä harjoittavien yritysten on hyvä olla proaktiivisia ja käydä läpi eri tulevaisuusskenaarioita toimintaansa suunnitellessa. Huomionarvoista on se, että tuontitullit koskisivat juurikin tuotua tavaraa, ja Trump houkuttelikin tuotantoa siirrettävän Yhdysvaltoihin hetki sitten järjestetyssä Maailman talousfoorumissa Davosissa. Jos Trump kuitenkin toteuttaa kaavailemansa tullimaksut, tulee se kokonaisuudessa vaikuttamaan 75%:in Yhdysvaltojen markkinoilla olevista lääkinnällisistä laitteista. 69%:a Yhdysvaltojen markkinoilla saatavilla olevista lääkinnällisistä laitteista on valmistettu kokonaan maan ulkopuolella.
Yleisellä tasolla uusi hallinto pyrkii todennäköisesti keventämään pienten ja keskisuurten yrityksien sääntelyä sekä tarkastelemaan uudelleen edellisen hallinnon terveydenhuoltoon liittyviä säädöksiä.
Tekoäly toimialan ajurina
Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa lienee tämän hetken suurin trendi. Suurin osa terveydenhuollon toimijoista kertoo jo nyt joko käyttävänsä tai aikovansa lähitulevaisuudessa käyttää tekoälyä palveluissaan. Tekoälyllä on mahdollisuus muuttaa terveydenhuollon käytäntöjä ja tehokkuutta merkittävästi, ja sillä pyritään parantamaan muun muassa diagnostiikkaa, kuvantamista, sairaalarobotiikkaa, virtuaalista potilashoitoa, tutkimusta ja hallintoprosesseja.

Tekoälyä hyödyntäviä teknologioita on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta vuonna 2025 tavoitteena on sen parempi integrointi hoitomalleihin. Suurin osa tekoälyä hyödyntävistä toimijoista tekee sen kumppanuuksien kautta, eli tarvetta luotettaville yhteistyökumppaneille löytyy. Alan ammattilaiset odottavat tekoälyn luovan merkittävää arvoa potilaskokemuksen parantamisessa ja operaatioiden virtaviivaistamisessa. Lääkärin ja kliinisen työn tuottavuuden nähdään olevan yksi suurimmista mahdollisuuksista, ja henkilökunnan kognitiivista taakkaa halutaan vähentää esimerkiksi automatisoimalla sairaalan hallinnollisia prosesseja.
Monet organisaatiot tarvitsevat ulkopuolista asiantuntemusta analytiikkaan, sillä eri laitteiden keräämä datamäärä voi olla suuri ja työntekijöiden tietoähkyä halutaan välttää. Tekoälyn avulla suurten datamäärien muokkaaminen helpommin ymmärrettävään ja hyödynnettävään muotoon onnistuu. Lääkinnällisten laitteiden keräämiä suurempia data-aineistoja voidaan hyödyntää tutkimuksessa, ja tekoälyllä voidaan tunnistaa esimerkiksi sairastumisen korrelaatiota demografisten, taloudellisten ja ympäristötekijöiden välillä, joka voi mahdollistaa yksilölliset sairastumista ennaltaehkäisevät toimet. Mahdollisuuksia tekoälyn alalajin, koneoppimisen hyödyntämiseen on lääkekehityksessä ja biofarmasiassa, sekä erityisesti lääketutkimusten kliinisen vaiheen kiihdyttämisessä.
Muita keskeisiä teknologioita ovat sairaalarobotiikka, IoMT (Internet of Medical Things), sekä virtuaalihoito. Myös 3D-biotulostus on mainittu yksilöllisten proteesien ja implanttien valmistamiseksi. Lisäksi digitaalisten kaksosten käyttö mahdollistaa esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden suunnittelun, laitteiden etähallinnan- ja huollon, sekä edullisemman tavan uuden työvoiman kouluttamiseen. Katsotaan seuraavaksi muutamia näistä trendeistä tarkemmin.
Sairaalarobotiikka
Kasvava työvoimapula on ajanut sairaaloita kokeilemaan robotiikkaratkaisuja. Esimerkiksi Houston Methodist Hospital Teksasissa kokeilee ulkoisia tukirankoja (Exoskeleton), joiden avulla hoitajat voivat nostaa potilaita yksin vähentäen hoitajien fyysistä kuormaa. Robotiikkaa hyödynnetään myös terveydenhuollon perusprosessien automatisoinnissa. Texas Medical Centerissä robotiikkaa käytetään erilaisiin lähettitehtäviin, sekä ruoka- ja lääkeannosteluun.
Sairaaloissa investoidaan paljon uuden teknologiaan käyttöönottoon, ja yhteistyöhalua yritysten kanssa on runsaasti. Investointipäätökset edellyttävät skaalautuvuutta ja kannattavuutta, jota mitataan esimerkiksi potilaspaikkojen tuotto-kulusuhteella. Prosessitehokkuuden parantaminen itsessään ei riitä – yhteistyö sairaaloiden kanssa edellyttää sekä parannuksia tehokkuudessa että taloudellista kannattavuutta.
Etä- ja kotihoito
Koronapandemia vauhditti virtuaalihoidon käyttöönottoa terveydenhuollossa. IoMT (Internet of Medical Things), sensorit, ja etävastaanotot ovat kasvattaneet suosiotaan, erityisesti kroonisten sairauksien hoidossa. Etävastaanotot videoyhteyksien avulla yleistyy, ja langattomat sensorit mahdollistavat potilaiden etäseurannan ja terveystietojen keräämisen hoitohenkilökunnalle. Etäseurannan sisällyttäminen osaksi hoitoa voi parantaa sen laatua ja lisätä potilaiden sitoutumista siihen. Myös työnantajat tukevat työntekijöidensä virtuaalisten terveyspalveluiden käyttöä, mikä nopeuttaa hoidon saatavuutta ja vähentää samalla yritysten kustannuksia. Kotihoidon suosio kasvaa, koska läheiset voivat toimia omaishoitajina osavaltion korvausta vastaan. Kotihoidon ja etäpalveluiden vuosittaiseksi kasvuksi ennakoidaan 10-12%.
Tietoturva ja potilaiden luottamus
Tietoturva on keskeinen huolenaihe Yhdysvalloissa, erityisesti kun internetiin kytkettyjen lääkinnällisten laitteiden käyttö laajenee ja biometrisen datan hyödyntäminen tutkimustarkoituksiin kasvaa. Yli puolessa sairaaloissa käytetyistä lääkinnällisissä laitteissa on todettu kriittisiä haavoittuvaisuuksia. Biometrisen datan keruu ja käyttö edellyttävät huolellista datan anonymisointia. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja laitekehitys ja teknologian implementointi terveydenhuoltoon tulisi olla harkittua, turvallista, ja säädeltyä, tosin uuden hallinnon prioriteettilistalla tämä ei todennäköisesti ole korkeimmalla. Tekoälyn hyötykäyttö suuressa mittakaavassa vaatii hallinnolta myös selkeyttä – yritykset eivät voi investoida ennen kuin näkevät teknologian jatkuvuuden taattuna.
Toisena huolenaiheena pidetään yhdysvaltalaisten hälyttävän alhaista luottamusta kansallisiin instituutioihin. Luottamuspulan myötä hoito mahdollisesti vaikeutua, mutta toisaalta tämä pakottaa järjestelmän tarkastelemaan omaa toimintaansa. Terveysteknologialla voi olla keskeinen rooli potilaiden luottamuksen vahvistamisessa integroimalla potilaat tiiviimmin osaksi omaa hoitoaan, mikä sitouttaa potilaat hoitoprosessiin parantaen tuloksia.
Tekstin on tuottanut:
Titta Houni, Senior Advisor, Business Finland USA
Samuli Kaijonmaa, Councelor for Trade and Investment, Embassy of Finland in the U.S.
Kreetta Härkönen, Economic Relations Intern, Embassy of Finland in the U.S.