Sähkökuorma-autojen kanta kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna
Täyssähköautokannan ennätysvahva kasvu jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden mittaisella ajanjaksolla täyssähköjen määrä liikenteessä kasvoi peräti 44 837 autolla. Ladattavien henkilöautojen osuus autokannassa oli 12,2 % eli 337 911 autoa, joista 45 % täyssähköisiä.
Vastaavalla ajanjaksolla sähkökuorma-autojen kanta kaksinkertaistui 189 ajoneuvoon. Täyssähköisten pakettiautojen rekisteröintimäärät vuositasolla ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaiseen verrattuna.
Tampereen yliopiston tuoreen selvityksen mukaan sähköistyminen lisää kustannustehokkuutta tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tuoden samalla säästöjä kaikille tieliikenteen käyttäjille.
Vertailulaskelmat osoittavat että sähköautojen ja polttomoottoriautojen jo maltillinen hintaeron kaventuminen johtaa liikenteen kokonaiskustannusten pienentymiseen useilla miljardeilla vuoteen 2035 mennessä.
Laskelmista selviää, että sähkökuorma-autokannan kasvu parantaa logistiikan kilpailukykyä ja voi vähentää logistiikan kokonaiskustannuksia useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2035 mennessä.
Suurin ajoneuvokohtainen sähköistymisestä syntyvä säästöpotentiaali ja päästövähennys syntyy kaikkein raskaimmassa liikenteessä, missä myös Suomen koko tavaraliikenteen tonnikilometrit ovat ylivoimaisesti suurimmat.
Yhteistyössä asiakkaiden kanssa kuljetusyritysten kiinnostus demonstroida tonnikilometreiltään suurien sähkörekkojen käyttökelpoisuutta erilaisissa kuljetustarpeissa on kasvanut sekä Suomessa että Ruotsissa.
Sähkökuorma-autojen hankintapäätöksiin vaikuttavat kuljetustarpeeseen optimoidun latauksen saatavuuden lisäksi useat liiketaloudelliset tekijät kuten hankintahinta, rahoitus, takaisinmaksuaika ja kuljetussopimukset.
Latausasemille yli megawatin pistokkeita
Toistaiseksi raskaamman ammattiliikenteen latausmahdollisuudet ovat perustuneet pääosin varikko- ja terminaalilataukseen. Kaupalliseen tarjontaan tulleet megawattilaturit mahdollistavat latausasemien varustamisen yli yhden megawatin tehoisilla pistokkeilla.
Raskasta liikennettä palvelevien latausasemien rakentaminen perustuu pääosin latausalan toimijoiden, kuljetusyritysten sekä kuljetusten tilaajien yhteistyöhön. Toimintamallissa latauskentän sijaintia ja tehokapasiteettia ohjaavat sähkön saatavuuden lisäksi ensisijaisesti logistiikan lataustarpeet osapuolten liiketoiminnalliset tavoitteet huomioiden.
Raskaan sähköisen liikenteen päästövähennykset ja kustannussäästöt perustuvat liikenteessä olevien sähköisten kuorma-autojen yhteenlaskettuihin tonnikilometreihin. Sähköisten tonnikilometrien kasvu on edellytys markkinaehtoiselle ja liiketaloudellisesti kannattavalle raskaan liikenteen tarpeisiin optimoidulle latauspisterakentamiselle.
Raskaan sähköisen liikenteen kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä, joka vahvistaa ajoneuvokannan kasvua maksimoiden sähköiset tonnikilometrit, on kansantaloudellisesti perusteltu investointi raskaan liikenteen kilpailukyvyn parantamiseen.
Järjestelmän rahoituksen perustaksi sopisi luontevasti fossiilisen polttoaineen päästökaupasta saatavat tulot sekä sosiaalinen ilmastorahasto.