Terveysalan kasvustrategian tiekartta päivitetty: uusilla innovaatioilla hyvinvointia ja kilpailukykyä
Terveysteknologian edistäminen on vahvasti mukana päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartassa 2020-2023.
Terveysalan kasvustrategian keskiössä ovat lääketeollisuus ja terveysteknologia sekä niihin olennaisesti liittyvä bioteknologia.
Tiekartan mukaan digitalisaatio ja data vaikuttavat merkittävästi terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä palvelujärjestelmään. Keskeisiä terveysalaan vaikuttavia nousevia teknologioita ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, geeniteknologia, sensori- ja nanoteknologiat, esineiden internet, 5G, virtuaalinen ja lisätty todellisuus sekä lohkoketjuteknologiat.
Tiekartassa todetaan, että Suomi on edelläkävijä digitalisaation, datan ja teknologisen kehityksen luomien mahdollisuuksien vastuullisessa hyödyntämisessä. Digitaalinen terveys on merkittävä kasvuala, jonka globaalin markkinan arvioidaan olevan vuoteen 2023 mennessä satojen miljardien eurojen suuruinen.
Digitaalisen terveyden globaalimarkkina kasvaa painotuksen siirtyessä ennaltaehkäisyyn sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin yksilöllistettyihin ratkaisuihin. Lisäksi terveysalan kannustimet siirtyvät enenevästi kohti vaikuttavuusperusteisuutta. Tiedon määrän kasvaessa on huolehdittava riittävästä ja oikeantasoisesta tietosuojasta.
Terveysteknologian vienti muodostaa nykyisin yli puolet Suomen korkeantason teknologian viennistä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan viennin on mahdollista jopa viisinkertaistua seuraavien vuosien aikana, tiekartassa todetaan.
Vastuullisesti ja ihmislähtöisesti hyödynnettynä digitalisaatio edistää terveysalan laaja-alaista muutosta, joka mahdollistaa sekä talouskasvua että hyvinvointia, tiekartassa todetaan.
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen kiittelee tiekartan päivitystä.
– Terveysalan kasvustrategia lanseerattiin vuonna 2014 ja sen jälkeen kaikki hallitukset ovat kokoonpanosta riippumatta sitoutuneet sen toimenpannon. Tällä kertaa myös innovaatioiden saaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön on vahvasti mukana.
Toimiva kotimarkkina edistää vientiä, mikä tuo tuloja maahan, joilla rahoitamme hyvinvointipalvelujamme, Hassinen toteaa.