Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Uutinen Terveysteknologian merkitys Euroopassa kasvaa 

Terveysteknologian merkitys Euroopassa kasvaa 

Euroopassa toimii yli 38 000 terveysteknologiayritystä. Näistä 90 % on pk-yrityksiä. Toimiala on myös iso työllistäjä ja nämä työpaikat ovat erittäin tuottavia.

Eurooppalaiselle terveysteknologia-alalle on tyypillistä vahvat panostukset innovaatiotoimintaan, mikä näkyy muun muassa patenttien määrässä. Digitaalinen terveys on nopeimmin kasvava terveysteknologian osa-alue.

Euroopassa käytetään keskimäärin noin 10 % bruttokansantuotteesta (BKT) terveydenhuoltoon. Eurooppalainen markkina on toiseksi suurin markkina maailmassa. Eurooppalainen terveysteknologian markkina on kasvanut keskimäärin 6,0 % vuodessa 10 viime vuoden aikana.

Terveysteknologian osalta Euroopan tärkeimmät kauppakumppanit niin viennin kuin tuonnin osalta ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Meksiko. Kauppatase oli 5 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2024.

Aktiivista innovaatiotoimintaa

Terveysteknologialle on tyypillistä jatkuva innovaatiotoiminta, joka on seurausta korkeasta tutkimus- ja kehitystasosta sekä tiiviistä yhteistyöstä käyttäjien kanssa. Globaalisti T&K-investointiasteen (T&K-kulut prosentteina myynnistä) arvioidaan olevan noin 8 %. 

Vuonna 2024 Euroopan patenttivirastolle (EPO) jätettiin terveysteknologia-alalla yli 15 700 patenttihakemusta. Tämä edustaa 1,2 %:n laskua verrattuna edelliseen vuoteen. Terveysteknologia-ala muodostaa 7,9 % kaikista hakemuksista, sijoittuen neljänneksi suurimmaksi teollisuudenalaksi Euroopassa. 

Suurimmat alat ovat digitaalinen viestintä, tietotekniikka, sähkökoneet ja -laitteet sekä energia. Maantieteellisesti 40,5 % patenttihakemuksista tuli EPO-maista (mukaan lukien EU27, UK, Norja ja Sveitsi), 38,2 % Yhdysvalloista ja loput 21,3 % muista maista. Vertailun vuoksi lääkealalla jätettiin noin 8 400 hakemusta ja biotekniikan alalla noin 8 400 hakemusta. 

Terveysteknologia-alan kasvu on ollut merkittävää: viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana EPO-hakemusten määrä lähes kolminkertaistui, kun taas lääke- ja biotekniikan patenttihakemukset pysyivät suhteellisen vakaina. Myös patenttien myöntämisaste on korkeampi terveysteknologia-alalla: myönnettyjen patenttien suhde hakemuksiin on 70,1 % vuonna 2024, verrattuna noin 36 %:iin lääkealalla ja 22 %:iin biotekniikan alalla.

Digitaalisten ratkaisujen korvattavuus lisääntyy Saksassa ja Ranskassa

Useissa maissa korvataan digitaalisten terveysratkaisujen käyttö. Vuonna 2024 Saksa ja Ranska laajensivat digitaalisten terveysratkaisujen saatavuutta korvausjärjestelmiensä kautta, kun taas Belgia käynnisti virallisesti kansallisen mobiiliterveys (m-health) -ratkaisujen korvausjärjestelmän vuonna 2025.

Saksa toimii digitaalisen terveyden integroinnin edelläkävijänä DiGA (Digital Health Applications) -ohjelmansa kautta:

Ranska etenee tasaisesti kaksiraiteisella korvausmallilla, jossa yhdistyvät kansallinen kattavuus etävalvontaratkaisuille ja innovatiivisten digitaalisten palveluiden tuki:

Vahva taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus

Eurooppalainen terveysteknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä ja työllistää suoraan yli 930 000 ihmistä.

Saksassa on eniten alalla työskenteleviä ihmisiä, kun taas terveysteknologian työntekijöiden määrä asukasta kohden on korkein Irlannissa ja Sveitsissä. Vertailun vuoksi eurooppalainen lääketeollisuus työllistää noin 950 000 ihmistä, mikä on lähes sama määrä kuin terveysteknologia-alalla.

Terveysteknologiateollisuuden luomat työpaikat muodostavat noin 0,34 % kaikesta työllisyydestä Euroopassa. Nämä työpaikat ovat erittäin tuottavia, sillä lisäarvon työntekijää kohden arvioidaan olevan noin 183 000 euroa.

Nämä mittarit osoittavat, että terveysteknologia-alalla on tärkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus Euroopassa.

Yritykset muodostavat yhden suurimmista teollisuusaloista

Euroopassa toimii yli 38 000 terveysteknologiayritystä, mikä tekee alasta yhden Euroopan suurimmista teollisuudenaloista.

Suurin määrä yrityksiä sijaitsee Saksassa, jota seuraavat Italia, Iso-Britannia, Puola, Ruotsi ja Sveitsi. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) muodostavat noin 90 % toimialasta. 

Toiseksi suurin terveysteknologiamarkkina maailmassa

Euroopassa käytetään keskimäärin noin 10 % bruttokansantuotteesta (BKT) terveydenhuoltoon. Tästä luvusta noin 7,7 % kohdistuu terveysteknologioihin, eli alle 1 % BKT:sta. Terveysteknologian menojen osuus vaihtelee merkittävästi Euroopan maiden välillä, noin 5 %:sta 12 %:iin kokonaisterveydenhuoltomenoista. Terveysteknologian menot asukasta kohden Euroopassa ovat keskimäärin noin 319 euroa vuodessa.

Eurooppalaisten terveysteknologiamarkkinoiden arvioidaan olevan noin 170 miljardia euroa vuonna 2024, mikä tekee Euroopasta toiseksi suurimman terveysteknologiamarkkinan maailmassa. Euroopassa viisi suurinta kansallista markkinaa ovat Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Espanja.

Valmistajien hintojen perusteella eurooppalainen terveysteknologian markkina muodostaa 26,4 % maailmanmarkkinoista. Eurooppa on toiseksi suurin lääkinnällisten laitteiden markkina Yhdysvaltojen (46,4 %) jälkeen.

Ala kasvaa noin 6 % vuosittain

Eurooppalainen terveysteknologian markkina on kasvanut keskimäärin 6,0 % vuodessa 10 viime vuoden aikana. Vuonna 2009 talouskriisi aiheutti kysynnän laskun ja vain 1 %:n kasvuvauhdin (alhaisin 14 vuoteen). Markkinat elpyivät vuonna 2010, ja siitä lähtien vuotuinen kasvu on vaihdellut 2,4 %:n (2017) ja 9,3 %:n (2015) välillä saavuttaen 6,0 % vuonna 2024.

In vitro -diagnostiikka (IVD) -markkinat ovat kasvaneet keskimäärin 4,3 % vuodessa. Vuosina 2020–2021 piikki IVD-markkinoiden koossa johtui koronapandemian aiheuttamasta kysynnästä. Vuonna 2021 kasvua oli 40 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2024 IVD-segmentti alkoi palata normaalille tasolleen.

Kauppa Euroopassa

Euroopalla oli 5 miljardia euroa positiivinen terveysteknologian tuotteiden kauppatase vuonna 2024. Viennin kasvu on kuitenkin jäänyt Euroopan tuonnin kasvusta.

Euroopan tärkeimmät terveysteknologian tuotekaupan kumppanit pysyvät vakaina: Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Meksiko muodostavat suurimmat kauppavirrat sekä tuonnissa että viennissä.

Lähde: MedTech Europe – Facts & Figures 2025.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.