Yrityksille oli lähetetty raskaita selvityspyyntöjä. Vielä selvityksenkin jälkeen verotuspäätöksellä oli linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa, vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa. Lue ongelmista tarkemmin täältä.
Kuinka paljon T&K-verokannustinta käytettiin?
Verohallinnon yhteisöverotusta koskevat tilastot julkaistiin helmikuun 2025 alussa. Hyvityksen sai loppujen lopuksi hyödynnettyä 80 prosenttia sitä hakeneista yrityksistä. Tämä on kohtuullinen ensimmäinen vuosi.
T&K-vähennystä myönnettiin verovuoden 2023 verotuksessa n. 141 miljoonaa euroa. Vähennystä vaadittiin yhteensä noin 175 miljoonaa euroa, eli euromääräisestä vähennysvaatimuksista hyväksyttiin 81 prosenttia.
Vähennystä vaati 939 yritystä ja sitä myönnettiin 769 yritykselle eli 82 prosentille hakijoista.
Myönnetyn vähennyksen keskiarvo oli 184 000 euroa.
Maksimivähennystä eli 500 000:ta euroa haki 161 yritystä. Näistä 134 yritykselle vähennys myönnettiin kokonaan ja 10:lle osittain.
Verokannustimelle on varattu budjetissa 80 miljoonaa euroa. Myönnettyjen tukien määrällä budjettivaikutus jää alle 30 miljoonaan euroon. Toivottavasti T&K-investointien määrä piristyy ja kannustin saadaan tehokkaammaksi.
Mikä muuttuu – mitä pyysimme ja mitä on tekeillä?
Teknologiateollisuuden esitys: sellaisen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulisi olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä. Verohallinnon tulisi käydä jo annetut kielteiset veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa tulkinta-apua.
Tekeillä:
Verohallinto ja ELY-keskukset ovat käyneet asiasta keskusteluja.
Teknologiateollisuus on toiminut viestinviejänä ja kouluttajana viranomaisten välillä.
Verohallinnon tulisi resurssiensa puitteissa antaa yrityksille laajempaa neuvontaa. Verotuspäätösten keskittäminen ja koulutus on yhä tarpeen.
Sisäinen koulutus on tekeillä
Yhteistyö aloitettu ELYn ja Verohallinnon välillä
Veroilmoituksen liitelomakkeella 67Y vaadittava ”vapaamuotoinen selvitys” tulee määritellä tarkemmin. Esimerkiksi selvityspyynnöillä toistuvasti pyydetyt kysymykset voisi lisätä tähän. Myös esimerkkimalli riittävästä selvityksestä olisi toivottava. Jos yritykset osaavat heti toimittaa verotukseen tarvittavat tiedot, säästetään kaikkien aikaa ja vaivaa.
Verohallinto tekee muutoksia lomakkeeseen
Verohallinnon syventävään ohjeeseen tulisi lisätä muutama lisäesimerkki, etenkin koskien ohjelmistoinvestointeja, joiden määrittelemisessä näyttää usein olleen haasteita. Lisätään suora linkki ohjelmistoinvestointien T&K-määritelmää koskeviin Frascati-oppaan esimerkkilistoihin.
pohdinnassa
Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä ensimmäisten kahden vuoden aikana (verovuosien 2023–2024 osalta).
kohtuullistamisia kahdesta prosentista yhteen prosenttiin on tehty jonkin verran
poistaminen vaatisi todennäköisesti lakimuutoksen, jolla annettaisiin laajempi harkintavalta Verohallinnolle
Tarvitaan hallitusohjelman kirjaus T&K-vähennyksen kehittämisestä: analyysi siitä, miten kannustin on toiminut ja parannusehdotukset.
Verohallinnon tilastot julkaistu 4.2.2025
Teknologiateollisuuden puoliväliriihiviesteissä on ehdotuksia verokannustimen laajentamisesta (korkeammat prosenttiosuudet, lisätään sivukulut mukaan)
Lisätietoja
Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Teknologiateollisuus sekä Miltton toteuttavat yhteistyössä Suomen paviljongin YK:n ilmastokokouksessa 2025. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka tuo yhteen valtioiden, yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.
Paviljongin tavoitteena on vahvistaa Suomen ja suomalaisten yritysten sekä muiden toimijoiden mainetta ilmastoratkaisujen edelläkävijänä ja tukea vaikuttavia ilmastoimia. Oma paviljonki on mahdollisuus nostaa esiin innovatiivisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamisessa ja vastauksia ilmastonmuutoksen polttaviin kysymyksiin.
”Suomi toteutti Dubain ilmastokokoukseen ensimmäistä kertaa oman paviljonkinsa, jossa suomalaiset yritykset ja organisaatiot pääsivät esittelemään ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Tavoitteenamme on jälleen osoittaa, että ilmastoratkaisuissa mitattuna Suomi on kokoaan suurempi”, sanoo CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.
Ilmoittautuminen paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti – paikkoja rajatusti
Yritysten, kaupunkien, järjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden ilmoittautuminen tämän vuoden paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti. Mukaan haetaan organisaatioita esittelemään suomalaisia innovaatioita, ratkaisuja ja näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo näkee ilmastokokouksen mahdollisuutena suomalaisille yrityksille:
“YK:n ilmastokokous tarjoaa korkeatasoisia keskusteluja ja tilaisuuden kohdata maailman johtavien päättäjien, kansainvälisesti merkittävien yritysten kanssa. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä suomalaisia ratkaisuja ja vastauksia ilmastonmuutokseen. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana vihreän siirtymän keskusteluissa ja päätöksissä kansainvälisillä areenoilla.”
Paikkoja on rajoitetusti. Oletko kiinnostunut tulemaan kumppaniksi paviljonkiin? Täytä lomake täällä ja osoita alustava kiinnostuksesi kuulla lisää.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Brasilian suurlähetystö sekä Business Finland. Hankkeen toteutuksesta vastaa Miltton ja paviljonki rahoitetaan kumppanirahoituksella.
Yhdysvaltojen seuraava presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa 20.1.2025. Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan odotetaan uuden hallinnon vuoksi muutoksia, ja tällä tulee olemaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia myös teknologiateollisuuden jäseniin. Olemme pyrkineet arvioimaan, mitä kaikkea on luvassa ja toivomme jäsenyritystemme edustajilta yhteydenottoja matalalla kynnyksellä.
Teknologiateollisuus on mukana kolmessa erillisessä työnyrkissä, joissa seurataan vallanvaihtumista USA:ssa sekä sen vaikutuksia jäsenyrityksiin. Olemme osallisena ulkoministeriön järjestämässä seurantaryhmässä, EK:n liittojen yhteisessä työnyrkissä ja kattojärjestömme Digital Europen EU–USA-task forcessa. Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on useita.
EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisuhde on maailman suurin ja osapuolilla on laajasti yhteisiä intressejä. EU tavoittelee uuden hallinnon aikana yhteistyön vahvistamista eri aloilla. On siis selvää, etteivät suorat, kauppaa vaarantavat toimet ole itsestäänselviä. Suurempi riski vallitsee kolmansissa markkinoissa.
Trump on ilmoittanut syksyn 2024 aikana nostavansa tulleja 60 prosenttiin Kiinasta peräisin olevilta tuotteilta ja jopa 10–20 prosenttiin Euroopasta tulevalta tuonnilta.
Vaikka mahdollisista tulleista ei vielä ole tarkempaa tietoa, voi yritysten olla tarpeen pohtia alustavasti mahdollisten tullien vaikutuksia omiin tuotantoketjuihinsa (ml. mahdollisuuksiin käyttää vaihtoehtoisia tuotantokanavia tai raaka-aine- tai komponenttilähteitä) sekä kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Teknologia-alan tilaukset ovat usein niche-tapahtumia tullin tilastoissa eikä niiten siten puolusteta. Tämän vuoksi meidän tulee itse nostaa profiiliamme, jos koemme tariffiuhkien nousevan.
Olennaista on saada selville, miten USA:n mahdolliset tullit vaikuttavat Kiinan toimintaan. Lisääntyykö kiinalaisten ja eurooppalaisten vientiyritysten kilpailu kolmansilla markkinoilla (missä ja minkä tuotteiden osalta) ja miten eurooppalaiset sisämarkkinat ylikuumenevat Suomessa dumppauksesta?
Muutama vinkki USA:n politiikassa toimineilta siitä, miten Trump toimii:
Donald Trumpin kauppapolitiikka keskittyy pääasiassa tavaroiden, ei palveluiden, kauppataseeseen. Hän uskoo, että kauppataseessa tulisi huomioida vain tavarat, mikä heijastuu hänen päätöksissään ja lausunnoissaan.
Tullit ovat tuloja ja niistä vastaa kongressi. Trump näkee tullit tulonlähteenä, ja Yhdysvaltain kongressi on vastuussa niiden säätämisestä. Tämä näkemys korostaa tullien merkitystä valtion tulojen kannalta.
Transatlanttinen kauppaneuvosto (TTC) ei ole mainittavien asioiden listalla. Tämä on meille harmi, sillä TTC on keskeisin kauppapoliittinen vuoropuheluelin kriittisten uusien teknologioiden kannalta. Tämä voi viitata siihen, että Trumpin hallinto ei pidä TTC:tä merkittävänä tekijänä kauppapolitiikassaan. Toivomme jatkoa. Olemme esittäneet eurooppalaisella tasolla myös kriittisten teknologioiden neuvoston perustamista EU:n ja USA:n välille.
Yhdysvallat ei ymmärrä keskustelua Kiina-riskien vähentämisestä (decoupling-derisking). Tämä retoriikka ei merkitse Trumpille mitään. Meidän tuleekin pohtia, miten Kiina-suhde voisi toimia kauppapolitiikassa parhain tavoin EU:n näkökulmasta. USA pitää EU:ta edelleen kauppakumppaninaan suhteessa Kiinaan.
Kauppatase – puolustuskauppa. Kauppataseen ja puolustuksen välinen yhteys tullee olemaan Trumpin kauppapolitiikassa merkittävä. Brysselissä huhuillaan, että puolustukseen liittyvä kaupankäynti saattaa linkittyä Naton taloudelliseen tukemiseen (Natoa siis tuetaan vain, jos Eurooppa ostaa aseensa USA:sta). Washingtonista on kuiskailtu, että jatkossa läpi voivat mennä vain kaupallistaloudelliset viestit, joissa vedotaaan kansalliseen turvallisuuteen.
Teknologian kauppasota Kiinan kanssa tulee kuumenemaan ja tekoälyyn ja huipputeknologian siruihin kohdistuvat pakotteet todennäköisesti tiukentuvat.
Sekä Trump että hänen läheinen neuvonantajansa, miljardööri Elon Musk ovat vastustaneet sähköautojen tukia (vaikka ne olivat suuri osa Teslan menestystä). Toistaiseksi on epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Sähköautojen tuotanto on keskeisessä roolissa myös uuden EU-komission agendalla. Teknologiateollisuudessa sähköisen liikenteen toimiala seuraa tarkkaan käynnissä olevaa keskustelua.
Odotettavissa on monenlaista kauppapoliittista poseerausta ja vähintäänkin pyrkimyksiä eurooppalaiseen, Yhdysvaltain teknologiayrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn. Erityisesti näin voi käydä silloin, kun EU yrittää soveltaa politiikkaansa Yhdysvaltain yrityksiin Yhdysvalloissa. Monet teknologia-alalla näkevät tämän yksinkertaisena protektionismina. Miten Yhdysvallat reagoi seuraavaan suureen DMA/DSA-sakkoon?
Jäsenyrityksiltämme toivotaan tietoja yritysten tärkeimmistä tuotteista, joihin kohdistuvat Yhdysvaltojen tai EU:n mahdolliset uudet lisätullit tulisi välttää. Tietoja pyydetään siltä varalta, että asiassa ryhdytään etenemään nopeastikin. Tietoja tulisi toimittaa Yhdysvaltoihin viennin osalta esimerkiksi CN6-tasolla ja Yhdysvalloista tai Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin osalta CN8-tasolla. Jäsenyrityksiltä saatu tieto on vaikuttamistyössä ensisijaisen tärkeää. Tulleja ei välttämättä pystytä pysäyttämään, mutta tähän pyritään vaikuttamaan vahvasti.
Teknologiateollisuuden jäseniä pyydetään välittämään tietoa myös siitä, miten EU:n ja Yhdysvaltojen kauppapoliittista yhteistyötä tulisi tiivistää. Toivottuja ovat näkemykset, jotka voisivat avata suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.
Hallitusohjelmaan kirjattiin vain vähän verolinjauksia, mutta uusia veromuutoksia vahvistettiin alkamaan osin jo vuoden 2024 aikana, sekä alkaen vuoden 2025 alusta.
Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin alkaen 1.9.2024.
Valmisteltavana on merkittäviä veroehdotuksia, jotka voivat tulla voimaan vielä 2025 aikana:
Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien mittavan verohyvityksen odotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian, sillä verohyvityksen hakemiselle ja hyödyntämiselle asetetaan tiukat aikarajat.
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen on sanottu tulevan eduskuntaan käsittelyyn toukokuun lopussa. Riskinä ovat merkittävät veronkorotukset yrityksille, varsinkin suurille tehdaskiinteistöille sekä kaivosalalle.
1) Yrityksen verotus
Suurten kestävien investointien verohyvitys
(HE 207/2024 vp)
Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esitys annettiin juuri ennen joulua. Verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian vuoden 2025 alkupuolella. Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan sen voimaantultua investointeihin, joita koskeva hakemus on tehty 19.12.2024 tai sen jälkeen. Verohyvityksen soveltamisalasta tehdään EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteiden rajoitteiden sekä kehysriihessä sovittujen rajausten puitteissa mahdollisimman laaja.
Verohyvitys koskettaisi yli 50 miljoonan euron ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviä investointihankkeita. Hyvityksenä vähennetään 20 prosentin investointikustannuksista yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta ennen veron maksuunpanoa. Maksimihyvitys on 150 miljoonaa euroa/yhtiö. Enimmäismäärä lasketaan konsernikohtaisesti. Hyvitystä saa vähentää 2028 alkaen (kuitenkin aikaisintaan investoinnin valmistumisvuonna), ja sitä seuraavana 19 vuotena, enimmillään 10 prosenttia vuodessa.
Koneiden ja laitteiden nopetutettujen poistojen malli jatkuu vain vuoden loppuun 2025 asti
Yritykset ovat voineet vuoden 2020 alusta tehdä kone- ja laiteinvestoinneista korotettuja poistoja. Lain voimassaoloa päätettiin pidennettäväksi kahdella vuodella niin, että soveltamisalaan kuuluvat kalenterivuosien 2020–2025 käyttöönotetut uudet koneet ja laitteet. Huomioi kuitenkin, että murrettujen tilikausien yrityksillä edun käyttö loppuu jo aiemmin (2025 aikana päättyvä tilikausi). Teknologiateollisuus ry pyrkii saamaan jatkoa tämän varsinkin pk-yrityksille tärkeän mallin soveltamiselle.
Varainsiirtoverolakiin muutoksia: Yhtiön jakamat osingot
(HE 40/2023 vp)
Varainsiirtoverolaki muuttui 1.1.2025. Lakimuutoksen jälkeen osinkoa jakavan yhtiön pitää tehdä varainsiirtoveroilmoitus OmaVerossa ja maksaa vero, jos yhtiö jakaa osinkoa osakkeina tai muina arvopapereina.
2) Ansiotuloverotus ja ennakonpidätys
Vuoden 2025 tuloveroasteikkolaki
(HE 108/2024 vp)
Vahvistettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ja muita muutoksia lainsäädäntöön. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2025 alusta.
Ansiotuloverotukseen tehdään hallitusohjelmaan kirjatut indeksitarkistukset valtion tuloveroasteikkoon. Tämä keventää ansiotuloverotusta. Kahden ylimmän tulorajan osalta indeksitarkastusta ei kuitenkaan tehdä.
Työtulovähennyksen vähennysprosenttia, enimmäismäärää, poistuman tulorajoja ja poistumaprosentteja muutetaan sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.
Ansiotulovähennys poistuu, mutta työtulovähennykseen tulee korvaava korotus. Lisäksi työtulovähennys kasvaa niiden osalta, joilla on alaikäisiä lapsia. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.
Työnantaja voi laajemmin kustantaa työntekijälle verovapaasti ns. asettautumispalveluita, eli esimerkiksi työskentelypaikan sijainnista johtuvia muuttokustannuksia sekä viranomaisrekisteröinneistä ja niiden hoitamiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista syntyneitä kuluja.
Lisäksi työnantajan kustantama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus olisi työntekijälle verovapaa etuus rajat ylittävän työskentelyn tilanteissa.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen 170 euron suuruista kuukausittaisen verotusarvon alennusta jatketaan vuoteen 2029 asti.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin tulee myös muutoksia, joista voit lukea esimerkiksi Verohallinnon ohjeesta: Sosiaalivakuutusmaksut
Kotitalousvähennykseen tulee useita muutoksia, heikentäen vähennystä. Enimmäismäärää lasketaan 1 600 euroon (aiemmin 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta). Myös omavastuuta korotetaan 100 eurosta 150 euroon ja vähennysprosentteja alennetaan.
Vuonna 2024 matkakuluvähennystä alennettiin, mutta tänä vuonna lisämuutoksia ei tule. Siten enimmäismäärä pysyy 7 000 eurossa ja asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyksen omavastuuosuus 900 eurossa.
Ennakkoveron alaiset (esimerkiksi vuokratulot) yli 7 000 euron tulot voi jatkossa valita lisättäväksi verokortille tai maksaa ennakkoverona, kuten nykyisin.
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan jo tammikuussa, aiemman helmikuun sijaan. Verokortin tuloraja on siis jatkossa laskettu 12 kuukaudelle.
Elinkeinotulosta ja maatilatalouden tulosta vähennettävä työnantajan koulutusvähennys poistuu verovuodesta 2025 alkaen. Perusteluiden mukaan vähennystä käytettiin vähän, se on hallinnollisesti raskas, eikä täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.
3) Kiinteistöjen verotus
Kiinteistöveron arvostamisuudistus
Valmistellussa lakiehdotuksen myötä yrityksille saattaa aiheutua kohtuuttomia korotuksia kiinteistöverotukseen. Lue lisää uutisestamme ja lausunnostamme. Lakiehdotus on näillä näkymin eduskunnan käsiteltävänä toukokuussa 2025.
4) Arvonlisäverotus
Alennettuja arvonlisäverokantoja korotetaan
(HE 141/2024 vp)
Arvonlisäverokantojen soveltamisaloihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen. Alennetun 10 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan nykyisin kuuluvat tavarat ja palvelut siirretään alennetun 14 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan (poislukien sanoma- ja aikakauslehdet sekä yleisradiotoiminta). Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään nykyisestä yleisen verokannan 25,5 prosentin piiristä alennetun 14 prosentin verokannan piiriin.
Pienyritykset: Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousee 20 000 euroon. Kevennyksiä EU-myyntien arvonlisäverotukseen
(HE 50/2024 vp)
Vuoden 2025 alusta yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa (aiemmin 15 000 euroa). Alarajahuojennus kuitenkin poistuu samalla.
EU:n alueella otetaan käyttöön uusi pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että suomalainen yritys voi myydä tavaroita ja palveluja tietyin edellytyksin arvonlisäverottomasti toisessa EU-maassa. Sama koskee EU-maiden yritysten myyntejä Suomessa. Samoin toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi myydä tavaroita ja palveluja arvonlisäverottomasti Suomessa.
5) Muita veroasioita
Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi
Väylämaksuja korotetaan 1.1.2025 alkaen. Väylämaksut on peritty puolitettuna vuodesta 2015 alkaen väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Lakimuutoksella korotetaan väylämaksun yksikköhintoja ja enimmäismääriä tasasuhteessa 75,2 prosentilla. Väylämaksuihin myönnetty erillinen viennin kauttakulkukuljetusten alennus poistuu laista.
Viivästyskorot ja hyvityskorko nousevat
Perintöveron viivästyskorko nousee 7,5 prosentista 8 prosenttiin ja muiden verolajien korko 11 prosentista 11,5 prosenttiin. Perintöveron nosto vesittää entisestään viime vuonna voimaan tullutta perintöveron maksuajan pidentämisen mallia. Maksuaikaa voi pidentää kymmeneen vuoteen, mutta maksamattomasta perintöverosta peritään vuoden 2025 alusta 8 prosentin viivästyskorko.
Huojennettu viivästyskorko nousee 6 prosentista 6,5 prosenttiin. Huojennettua viivästyskorkoa maksetaan jäännösverosta ja lisäennakosta niiden eräpäivään saakka.
Myös veronpalautuksille maksettava hyvityskorko nousee 2 prosentista 2,5 prosenttiin.
Verohallinnon palvelumaksut nousevat roimasti
Verohallinnon maksullisista palveluista perittäviä maksuja korotetaan noin 75 prosentilla kustannusten kattamiseksi. Myös keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen päätösmaksuja korotetaan 20 prosentilla. Korotus perustuu Valtiovarainministeriön antamaan uuteen maksuasetukseen, joka tulee voimaan 1.1.2025.
6) Uusia ja päivitettyjä verohallinnon ohjeita
Elinkeinoverotus:
Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa VH/3968/00.01.00/2024
Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu VH/2668/00.01.00/2024
Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen VH/3102/00.01.00/2024
Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa VH/7315/00.01.00/2024
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Janne Makkula on valittu Teknologiateollisuuden uudeksi työmarkkinajohtajaksi. Lisäksi hänen vastuualueisiinsa kuuluu yrittäjyys ja aluetoiminta. Makkula aloittaa tehtävässään alkukevään aikana.
Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry aloittivat tulevaisuusvuoropuheluprosessin yhdessä Ammattiliitto PROn ja Teollisuusliiton kanssa 7.10.2024. Vuoropuhelun teemana on ”Hyvinvoinnista tuottavuutta” ja tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja parantaa hyvinvointia – ja sen myötä tuottavuutta – työpaikoilla.
Yksi avaustilaisuudessa esiin nousseista teemoista oli työn määrä ja siihen liittyvä kiire. Keskustelussa nousi esiin myös kiirepuheen merkitys sekä tietynlainen kiireen ihannointi.
Tilaisuudessa puhuneen Tunna Milonoffin mukaan henkilöstöä ei kuormita niinkään työn määrä, vaan ”epämäärä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen kykenee tekemään yllättävän paljon töitä silloin, kun vastuu, vapaus ja työn sisältö ovat tasapainossa. Ihmisen on myös koettava työ tärkeäksi ja tavoitteet selkeiksi. Toisaalta taas pienikin määrä huonosti johdettua, henkilölle epäsopivaa työtä voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta ja jopa työkyvyttömyyttä.
Organisaation kulttuurilla on merkittävä rooli siinä, millainen työtahti, kiire ja stressi nähdään työhön kuuluviksi. Jos täysi kalenteri, viiden tunnin yöunet ja harmaat silmänaluset ovat asioita, jotka osoittavat sitoutumista ja varmistavat urakehityksen, ollaan tiellä kohti loppuun palamista sekä työtehon, työkyvyn ja tuottavuuden romahtamista.
Jos esihenkilö tekee töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, hän on huono esimerkki alaisilleen ja tiimin jäsenten on hankalaa vetää rajaa omalle tekemiselleen. Asiaa ei auta, vaikka esihenkilö viestisi, ettei muiden tarvitse tehdä yhtä paljon töitä tai ettei ilta-aikaan lähetettyihin viesteihin tarvitse vastata. Kiireen korostuminen johtaa lopulta siihen, että työ läikkyy vapaa-ajalle ja palautumisen haasteet nostavat päätään. Harva haluaa olla se, joka tekee vähemmän kuin muut.
Työn tavoitteita määritettäessä onkin tärkeää tunnistaa ja kommunikoida työyhteisölle riittävätekemisen taso. Aina ei tarvita sataprosenttista suoritusta, vaan joskus vähempikin riittää.
Yrityksissä on tunnistettava ajoissa tilanteet, joissa työntekijän vauhti kasvaa ja erilaisia uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa. Apuna tilanteen hahmottamisessa voi olla esimerkiksi varhaisen välittämisen malli. Kun ongelmiin puututaan ajoissa ja työn järjestelyjä, määrää ja tehtävien vaatimaa osaamista mietitään yhdessä, voidaan välttää tilanteen eskaloituminen työkyvyttömyydeksi.
Kiire ja riittämättömyyden tunne on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tärkeää tuntea paitsi itsensä myös tunnistaa oma roolinsa työyhteisön hengen ja kulttuurin rakentajana. Jos kiireestä puhutaan jatkuvasti ja pidetään yllä ajatusta siitä, että töitä on liikaa ja asiat ovat monin tavoin huonosti, ihminen alkaa uskoa sen olevan totta. Kiireen tuntu tarttuu toisiinkin, vaikka se ei olisikaan koko totuus
Yrityksissä on löydettävä tasapaino, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti ja niihin puututaan ajoissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä voi turvallisesti myöntää, jos työtä on liikaa tai se ei ole itselle sopivaa. Tähän kuuluu myös se, että luovutaan kiireen ihannoinnista ja kiirepuheesta ja keskitytään kerrallaan vain tiettyyn määrään asioita. Kun kokonaisuus on kunnossa ja sitä kehitetään yhdessä, luodaan hyvinvoiva, turvallinen ja tuottava yritys.
Tulevaisuusvuoropuheluprosessi jatkuu työpajalla 4.12. Työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä vuoropuhelussa esiin nousseisiin teemoihin. Yhteistyö tulevaisuusvuoropuhelun pohjalta jatkuu, ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa hyvinvointiosaamisen ja -johtamisen kehittämiseen teknologiateollisuuden yrityksissä.
Lisätietoja
Sauli Holappa, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, sauli.holappa@teknologiateollisuus.fi
Fysikaalisen metallurgian diplomi-insinööri Antti Zitting on pitkän linjan yrittäjä, joka on tehnyt merkittävää työtä suomalaisen teollisuuden parissa. Hänen johtamansa Sacotec-yhtiöt ovat kehittyneet merkittäviksi alihankintayrityksiksi, jotka työllistävät nykyään noin 160 henkilöä ja tekevät noin 30 miljoonan euron liikevaihdon.
Elinkeinoelämän luottamustehtävissä yrittäjäneuvos Zitting on ollut erityisen aktiivinen Teknologiateollisuus ry:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. Lisäksi hän on toiminut merkittävissä tehtävissä muun muassa Finnvera Oyj:n, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja TT-säätiön hallituksissa. Hänen henkilökohtainen panoksensa on ollut merkittävä Suomen talouselämän kehitykselle.
Yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tomi Parmasuo (vas.) luovutti Elinkeinoelämän ansioristin Antti Zittingille (keskellä) Teknologiateollisuuden hallituksen syyskokouksessa Etelärannassa 20.11.2024. Kuvassa myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle ja ja Teknologiateollisuuden entinen toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
”Antti Zitting on ollut kymmenien vuosien ajan merkittävä yrittäjävaikuttaja Teknologiateollisuus ry:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. Hän on toiminnallaan merkittävästi edistänyt elinkeinoelämän – ja koko Suomen – etua samalla, kun on johtanut yrityksensä esimerkillistä kasvua”, sanoi Jaakko Hirvola ansioristin luovutuksen yhteydessä.
”Antti Zittingin panos yrittäjänä on esimerkillinen. Oman yritystoimintansa ohessa hänellä on ollut myös kykyä ja halua edistää elinkeinoelämän kehitystä laajasti”, sanoi yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tomi Parmasuo.
Elinkeinoelämän ansioristi voidaan myöntää elinkeinoelämässä erityisen ansiokkaasti toimineelle henkilölle.
Teknologia-alalta löytyy mahdollisuuksia monenlaisille osaajille, mutta ala saattaa tuntua monille nuorille vieraalta, sillä alan ammattilaisten työt eivät välttämättä näy arjessa ja alaan liittyvät mielikuvat saattavat olla vanhentuneita. Nuoret tarvitsevatkin lisää tietoa ja omakohtaisia kokemuksia teknologia-alasta, ammateista ja opiskelusta ura- ja opiskeluvalintoja tehdessään.
On tärkeää, että nuoret saavat ajantasaista tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suuntia teknologia-ala voi heille tarjota.
Teknologiatiistai on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen tapahtumapäivä, joka nostaa esiin tekniikan alan ammatillista koulutusta, ammatteja ja uramahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Tänä vuonna Teknologiatiistaita vietetään 19.11., jolloin ammattioppilaitokset ja yritykset järjestävät tapahtumia omilla paikkakunnillaan. Tapahtumaan kutsutaan yläkoululaiset ja heidän opettajansa, ja he pääsevät tutustumaan tekniikan ammatillisen koulutuksen ja teknologiayritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuuden ammattiosaajille.
Tänä vuonna Teknologiatiistain päätapahtuma järjestetään Oulussa, jossa Oulun seudun ammattiopisto OSAO:n tekniikan yksikkö avaa ovensa 7.-luokkalaisille ja heidän opettajilleen. Tapahtumassa vierailevat ryhmät tutustuvat myös teknologiayrityksiin.
Teknologiateollisuuden yritykset ympäri Suomea tarvitsevat uusia ammattiosaajia vastaamaan alan nykyisiä ja muuttuvia tarpeita. Tekniikan ammatillinen koulutus tarjoaa pohjan hyvin moneen teknologiateollisuuden alan ammattiin, ja se on myös oiva ponnahdusalusta jatko-opintoihin.
Tekniikan koulutus avaa ovia monipuolisiin tehtäviin ja palkitseviin uramahdollisuuksiin teknologiateollisuudessa.
Vuoden 2024 Teknologiatiistaissa mukana:
Koulutuskuntayhtymä OSAO Sasky Vammalan ammattikoulu Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Ekami Vamia Omnia Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Samiedu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria Salon seudun ammattiopisto Raseko-Raision seudun koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Vantaan ammattiopisto Varia Sasky Ammatti-instituutti Iisakki, Hämeenkyrö ja Parkano Ammattiopisto Tavastia Sasky Mäntän seudun koulutuskeskus Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Valkeakosken Ammattiopisto Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Kainuun ammattiopisto Stadin ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Äänekoski Savon ammattiopisto Valkeakosken ammattiopisto
Olemme syksyn aikana saaneet huolestuttavia tietoja jäsenyrityksistämme siitä, että veroilmoituksella haettu T&K-verokannustin on hylätty verotoimistojen linjauksilla.
Yritykset ovat saaneet runsaasti hallinnollista taakkaa lisääviä selvityspyyntöjä, ja selvitysten jälkeenkin verotuspäätöksellä on linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa.
Kaavamainen veronkorotus tulisi poistaa tulkintakysymyksissä
Lopputuloksena on monissa tapauksissa ollut, että pyydetty verohyvitys on lisätty verotettavaan tulokseen ja päälle vielä sanktiona kahden prosentin kaavamainen veronkorotus.
Eli jos yrityksen T&K-kulut ovat olleet 200 000 euroa (T&K-lisävähennys 100 000 euroa), tämä summa on lisätty verotettavaan tulokseen (lisää veroa maksettavaksi 20 000 euroa). Tästä lisätystä 100 000 eurosta on laskettu vielä kaavamainen kahden prosentin veronkorotus eli 2 000 euroa. Summa ei ole valtava, mutta sen symbolinen viesti on. Päätöksessä on lukenut, että yritys on antanut ”virheellisiä tietoja”, vaikka veronkorotus on annettu automaattisesti, kun veroilmoituksen tietoja on muutettu verotuspäätöksellä.
Verohallinnon tulisi tässä käyttää sille laissa annettua harkintavaltaa ja jättää tulkinnallisessa kysymyksessä veronkorotus kokonaan määräämättä.
T&K-kannustimen pitäisi kannustaa investointeihin
T&K-verokannustimen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä lisäämään T&K-toimintaansa. Ilahduttavan moni yritys on näin tehnytkin. Kiitokseksi tärkeistä investoinneista on nyt monelle jäänyt käteen lisätyö perinpohjaisen lisäselvityksen laatimisesta, korkeampi vero, veronkorotus ja syytös virheellisestä toiminnasta.
Kannustimelle oli laaja parlamentaarinen kannatus, laki vahvistettiin jo edellisen hallituksen kaudella ja sitä tuetaan vahvasti myös nykyisen hallituksen piiristä. Poliitikot ja yritykset luottivat, että tällä edistetään kasvua. Nyt törmätäänkin tulkintakysymysten tiilimuuriin, eikä työkalu toimi.
Minkä pitää muuttua?
T&K-verokannustimen hakemisessa on varmasti ollut haasteita myös yritysten puolelta. Malli on uusi ja T&K-toiminnan määrittely vaikeaa. Seuraavilla toimenpiteillä kannustimesta saataisiin toimivampi:
Verohallinnon tulisi antaa laajempaa neuvontaa yrityksille.
Verohallinnon tulisi tulkita T&K-toiminnan määritelmää laajasti, kuten lakiin on kirjattu.
Sellaiseen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulee olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä.
Verohallinnon tulisi käydä jo annetut veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa Business Finlandilta tai ELY-keskukselta tulkinta-apua.
Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä.
Yhteistyöllä T&K-verokannustimesta saadaan varmasti vielä työkalu, joka toimii kuten pitää.
Yritys, kerro kokemuksesi kannustimesta!
Olemme pyytäneet kommentteja yrityksiltä ja saaneetkin niitä paljon. Kiitos! Kartoittaaksemme ongelman laajuutta, pyytäisimme olemaan jatkossakin yhteydessä ja kertomaan:
