15.–16.4.2024 pidetyssä hallituksen kehysriihessä keskustelua herätti 3 miljardin euron lisäsopeutustarve, joka on seurausta taloustilanteen heikentymisestä hallitusohjelman valmistumisen jälkeen. Kyseinen lisäsopeutustarve on yhtä suuri kuin viime kevään hallitusneuvotteluissa sovittiin tehtävän koko kauden aikana.
Sopeutustoimenpiteisiin kuuluu menoleikkausten (n. 1,6 miljardia euroa) ja verojen korotusten (n. 1,8 miljardia euroa) lisäksi hallituksen esittämä kasvupaketti, jonka tavoitteena on luoda talouskasvua ja kasvattaa yritysten investointeja. Positiivisena signaalina kasvupakettiin sisältyy Teknologiateollisuuden ehdottamia toimia, kuten suurten investointien verokannustin sekä panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI). Sopeutustarve on mittava, mutta hallituksen määrätietoiset toimet ovat välttämättömiä luottamuksen palauttamiseksi Suomen julkisen talouden tulevaisuuteen.
EU:n Global Gatewayn mahdollisuudet yrityksille – mukana EU-komissio, UM, Finnfund, Finnpartnership, Finnvera ja Business Finland
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä Global Gateway pitää sisällään ja millaisia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia se tarjoaa yrityksille. Tilaisuudessa ovat mukana EU-komissio, ulkoministeriö, Finnfund, Finnpartnership, Finnvera ja BusinessFinland.
Aika: Torstai 18.4. klo 9–11 Paikka: Teams
Tilaisuudessa saat konkreettisia näkemyksiä siitä, miten suomalaiset yritykset voivat osallistua näihin investointihankkeisiin ympäri maailmaa.
Ohjelma:
Opening words Director Petri Vuorio, Confederation of Finnish industries EK
Global Gateway from a Finnish perspective Ambassador Global Gateway Roy Eriksson, Ministry for Foreign Affairs
Global Gateway a tool for building new partnerships Director General Koen Doens, European Commission (INTPA)
Business opportunities for Finnish companies in Global Gateway Program Director Birgit Nevala, Finnpartnership
Africa Connected: investments to sub-Saharan digitality with EU guarantees Team Finland Adviser Patrik Bredbacka, Finnfund
Export Credit Agency role in financing of Global Gateway projects Head of Trade Finance and Country Risk Management Eeva-Maija Pietikäinen, Finnvera
EBRD, IFC & EIB hakevat parhaillaan suomalaisia yrityksiä mukaan rakentamaan Ukrainaa. Markkinoille haetaan yrityksiä erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation osa-alueilta.
Hankerahoituksen ehtoja ovat:
Capex for expansion/modernisation, including resource efficiency improvements
NIS2-direktiivi vahvistaa kyberturvallisuutta organisaatio- ja yhteiskuntasolla
EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi on keskeinen osa Euroopan unionin pyrkimyksiä parantaa jäsenvaltioidensa kyberturvallisuutta. Direktiivi edistää yritysten toiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta sekä asettaa velvoitteita digitaalisten riskien hallintaan.
Kilpailuetu ja yhteiskunnan kyberkestävyys
Yritykset voivat saavuttaa kilpailuetua nopealla sopeutumisella direktiivin vaatimuksiin tai ylittämällä ne. Direktiivi tukee yhteiskunnan kyberkestävyyttä ja luo hallittavan toimintaympäristön. Vaikka direktiivin noudattaminen aiheuttaa kustannuksia, ne ovat ennakoitavissa ja tukevat toiminnan laatua, vastuullisuutta ja toimitusvarmuutta.
Direktiivin saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä on parhaillaan käynnissä, ja valtioneuvosto valmistelee tällä hetkellä esitystä laiksi kyberturvallisuuden riskien hallinnasta. Esitys on tarkoitus käsitellä Eduskunnassa kevään aikana, ja uuden lain soveltaminen alkaa jo 18.10.2024.
Soveltamisopas on suunnattu organisaatioille, jotka haluavat varmistaa, että niiden kyberturvallisuuskäytännöt täyttävät uuden lainsäädännön vaatimukset ja edistävät riskienhallintaa käytännössä. Kyberala ry:n uusi soveltamisopas tarjoaa selkeät tulkinnat sekä parhaat käytännöt direktiivin vaatimusten täyttämiseksi.
Koko toimialan laajuinen projekti soveltamisoppaan laatimiseksi käynnistyi syksyllä 2023. Oppaan valmistelussa on ollut mukana asiantuntijoita 18 eri yrityksestä, mikä on mahdollistanut laaja-alaisen huippuosaamisen sekä eri näkemysten ja kokemuksien hyödyntämisen.
Kyberala ry edustaa suomalaisia kyberturvallisuusalan yrityksiä ja on sitoutunut tukemaan organisaatioita niiden kyberturvallisuuden parantamisessa. Yhdistys toimii osana Teknologiateollisuus ry:tä yhtenä sen toimialajärjestöistä.
Hallituksen puheenjohtaja & työryhmän puheenjohtaja
Niko Candelin, puh. 040 708 8053
Vastuullinen toiminta ja siitä viestiminen ovat yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yrityksille. Tiedot vastuullisuudesta kiinnostavat niin sijoittajia, asiakkaita kuin nykyisiä ja tulevia työntekijöitä.
EU:n kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö aiheuttaa yrityksille paljon velvoitteita, mutta standardit ja harmonisointi sekä uusi, viherväittämiä koskeva direktiivi tuovat myös ryhtiä ja luotettavuutta viestintään.
Monelle yritykselle vastuullisuusasioista viestiminen voi tuntua haastavalta. Vastuullisuusasiantuntija Noora Kuparinen ja viestintäasiantuntija Sini Kaukonen antavat blogissaan vinkkejä yrityksille vastuullisuudesta viestimiseen ja siihen, kuinka välttää sudenkuopat.
Kerro teoista, tavoitteista ja mittareista konkreettisesti.
Teknologiateollisuus tarjoaa viime kesän tapaan jäsenistölleen ilmaisen, yrityskohtaisen hiilijalanjälkilaskelman.Jalanjäljen laskemisesta on yritykselle monenlaista hyötyä. Laskelmat tuotetaan päivitetyllä Climpactor-työkalulla.
Hiilijalanjäljen laskemisesta ja hyödyntämisestä on viime aikoina tullut kiinteä osa monen yrityksen toimintaa. Jalanjälkilaskelma mahdollistaa yritykselle konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun päästöjen vähentämiseksi sekä resurssi- ja energiatehokkuuden nostamiseksi. Se on myös olennainen väline, kun yrityksen toiminnasta viestitään asiakkaille, sijoittajille sekä muille sidosryhmille.
EU:n tuore kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa yhä suuremman osan yrityksistä laskemaan hiilijalanjälkensä. Painetta mittaamiseen voi tulla myös asiakkaalta tai arvoketjussa muuten operoivalta toimijalta.
Jalanjälkilaskelma mahdollistaa yritykselle konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun päästöjen vähentämiseksi sekä resurssi- ja energiatehokkuuden nostamiseksi.
Laskelmat tuotetaan GHG-protokollaan perustuvalla Climpactor-laskentamoottorilla, jota on päivitetty viime vuoden jalanjälkiprojektin tulosten perusteella. Laskuriin on lisätty uusia päästökohteita, ja sen kertoimia sekä Scope 3 -laskentalogiikkaa on päivitetty. Merkittävin päivitys on laskurin tuottamien raporttien visuaalisen ilmeen kohentaminen, mikä mahdollistaa päästöjen yksityiskohtaisemman tarkastelun.
Yrityskohtaisen raporttien lisäksi jokaiselle Teknologiateollisuuden viidelle päätoimialalle laaditaan toimialakohtaiset raportit, jotka sisältävät toimialakohtaiset keskiarvot päästöjen suhteesta henkilöstöön ja liikevaihtoon. Toimialakohtainen raportti on uniikki mahdollisuus verrata oman yrityksen päästöintensiteettiä ja muuta suoriutumista alan keskiarvoihin ja hahmottaa näin omia vahvuuksia ja kehityskohteita.
Osallistu vastaamalla lähtötietokyselyyn!
Osallistumiseen riittää tietojen antaminen vastaamalla lähtötietokyselyyn. Teknologiateollisuus ostaa laskemien tuoton ostopalveluna Valas solutions oy:ltä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa kumppanuusprojektia, jossa Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisevat yritysten digitaalisten palveluiden muotoilun haasteita. Opiskelijat työskentelevät opettajiensa ohjaamina, joten yrityksiltä ei vaadita muotoilun osaamista eikä jatkuvaa ohjauspanosta. Rahoituksen turvin kumppanuus on Teknologiateollisuus ry:n jäsenille maksuton. Ohjelma soveltuu kaikenkokoisille yrityksille!
Yrityksiltä odotetaan
Todellista muotoiluhaastetta
Opiskelijaryhmälle mahdollisuutta muutamien ajateltujen käyttäjien/asiakkaiden haastattelemiseen
Mieluiten kaksi henkilöä opiskelijoiden yhteyshenkilöiksi, jotta opiskelijat voivat tarvittaessa kysyä yrityksen edustajilta ohjausta – ensisijaisesti opiskelijat työskentelevät opettajiensa ohjaamina yrityksen antamien lähtötietojen pohjalta.
Kykyä kommunikoida englannin kielellä – opiskelijaryhmät ovat kansainvälisiä
Ohjelman sisältö – 7 viikon aktiivivaihe
Ennen kesää tehdään alkuvalmistelut. Projektin aktiivivaihe alkaa elokuun loppupuolella. Syyskuussa alkavan seitsemän viikon intensiivijakso jakautuu seuraaviin osioihin, joiden lopputuloksena yritys saa käyttäjätesteihin perustuvan interaktiivisen prototyypin.
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta. Rekisterin tarkoitus on tuoda esiin merkittävää vaikuttamistoimintaa, kuten suurten yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden ammattimaista edunvalvontatyötä tekevien järjestöjen vaikuttamistoimintaa.
Ilmoitusvelvolliset tekevät itse ilmoitukset avoimuusrekisteriin harjoittamastaan vaikuttamistoiminnasta sekä sen neuvonnasta. Jos organisaatiolla on kalenterivuoden aikana enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa vaikuttamistoiminnan kohteisiin, sen ei tarvitse liittyä rekisteriin ja raportoida toiminnastaan. Jos taas viiden kalenterivuotisen yhteydenottokerran raja ylittyy, toimijan täytyy rekisteröityä.
Kaikkien valtiotasoista vaikuttamistoimintaa tekevien on rekisteröidyttävä aikavälillä 1.1.–31.3.2024. Vaikuttamistyötä tekevien toimijoiden tulee ilmoittaa toiminnastaan sittemmin kahdesti vuodessa.
Teollisuusliitto ja Sähköliitto ilmoittivat tänään 11.3. alkaneiden, laajojen poliittisten lakkojen jatkamisesta maaliskuun loppuun saakka. Lakot kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT jatkaa myös valtakunnallista lakkoaan. Lakossa ovat käytännössä kaikki Suomen satamien satamaoperaattorit.
On huomionarvoista, että Suomi on ollut jo pitkään alisuoriutuja innovaatiorahaston käytössä. Euroopan komissio muistuttaa tämän vuoksi suomalaisia toimijoita rahoituksen hakemisesta. Tehokkaalla rahaston hyödyntämisellä voidaan edesauttaa merkittävästi suomalaisen osaamisen arvostusta ja edistää kestävää kehitystä.
Yrityksillä, joilla on jo valmiita hankkeita, on loistava tilaisuus perehtyä tarkemmin saatavilla olevaan rahoitukseen. Lisätietoa rahoituksesta löytyy Euroopan unionin virallisilta sivuilta.
Hakukierroksia järjestetään säännöllisin väliajoin, joten yrityksillä on jatkossakin mahdollisuus hyödyntää näitä rahoitusmahdollisuuksia. Lisätietoja hakuprosessista ja innovaatiorahaston hyödyntämisestä voi tiedustella Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Teknologiateollisuus ry kannustaa suomalaisia yrityksiä hyödyntämään EU:n innovaatiorahaston tarjoamia mahdollisuuksia.
