EU pyrkii vahvistamaan kilpailukykyä kestävyyden kautta
Vuoden 2024 EU-parlamenttivaalien jälkeen Ursula von der Leyen valittiin uudelleen Euroopan komission puheenjohtajaksi. Hänen uusissa poliittisissa suuntaviivoissaan korostuu erityisesti Euroopan kilpailukyvyn, kestävän kehityksen ja digitaalisen muutoksen edistäminen. Kiinnostavaa on myös se, ettei valtiontukikilpailuun puuttumista mainittu. Muutoksia edelliseen kauteen odotetaan erityisesti talouspolitiikan, kauppasuhteiden ja turvallisuuden alueilla. Niissä on suoria ja välillisiä kytköksiä energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyyn, teräksen maailmanlaajuiseen ylikapasiteettiin, Kiinan aiheuttamiin markkinahäiriöihin ja raaka-aineiden saannin turvaamiseen.
Metallinjalostajien osalta yksi keskeinen aloite on ”Puhtaan teollisuuden ohjelma” (Clean Industrial Deal), joka keskittyy hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja teollisuuden kasvun edistämiseen. Keinoina ovat mm. (i) yritysten tukeminen yksinkertaistamalla sääntelyä, investoimalla ja varmistamalla pääsy edullisiin, kestäviin ja turvallisiin energialähteisiin sekä raaka-aineisiin, (ii) päästöjen vähentäminen 90 % vuoteen 2040 mennessä, (iii) puhtaisiin teknologioihin ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvien investointien vauhdittaminen, erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden uudistamiseksi, (iv) energiakustannusten alentaminen kotitalouksille ja teollisuudelle sekä (vi) ”uuteen taloudelliseen ulkopolitiikkaan” liittyvät toimet.
”Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vauhdittaminen” on suunniteltu tukemaan energiaintensiivisiä teollisuudenaloja niiden siirtymisessä vähäpäästöisempiin prosesseihin. Ensisijainen tavoite on vauhdittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mm. teräksen, sementin ja kemikaalien tuotannossa. Aloite pyrkii edistämään puhtaiden teknologioiden investointeja, tarjoamaan taloudellisia kannustimia uusien teknologioiden käyttöönotolle ja auttamaan teollisuudenaloja noudattamaan yhä tiukkenevia ilmastosäännöksiä.
Euroopan kilpailukykyrahasto tukee eurooppalaisia yrityksiä uusien teknologioiden kehittämisessä ja skaalaamisessa. Keskiössä ovat rahoituksen vipuvaikutus yritysten investointien lisäämiseksi ja jäsenmaiden yhteistyö. Tavoitteisiin kuuluu myös investointeihin liittyvien riskien jakaminen. Rahoituksen on suunniteltu olevan osa EU:n tulevaa monivuotista budjettia. Rahoituksen työkaluna käytetään tärkeitä yhteisen edun projekteja (IPCEI). Tämän mekanismin käyttö antaa eväitä priorisoida ja ohjata valtiontukien käyttöä, muttase ei estä muiden valtiontukimekanismien käyttöä projektien rinnalla. Valtiontukikilpailun loppumiselle ei toistaiseksi näy merkkejä. Uusien IPCEI-projektien aihepiirit on suunniteltu kerrottaviksi vuoden 2025 alkupuolella.
Valtiontukikilpailun loppumiselle ei toistaiseksi näy merkkejä.
Energiaunioni vähentää kotitalouksien ja teollisuuden energiakustannuksia siirtymällä pois fossiilisen energian polttamisesta. Investoinnit puhtaan energian infrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon on mainittu. Aloitteessa ei ole näkemyksiä siitä, miten sähköistämisen eteneminen loppukäyttösektoreilla varmistetaan. Se ei myöskään sisällä kriittistä arviointia ensisijaisista vedynkäyttökohteista. Suotuisten markkinaolosuhteiden rakentamiseen pyritään mm. laajentaen kaasutoimituksissa käytössä olevaa yhteishankintamekanismia vetyyn ja kriittisiin raaka-aineisiin.
”Uusi taloudellinen ulkopolitiikka” syventää vapaan ja reilun kaupan suhteita merkittävien kasvukeskusten ja kumppaneiden kanssa. Keskeisiä lähtökohtia ovat sääntöperusteinen kauppajärjestelmä, raaka-aineiden saannin turvaaminen ja Kiina-riippuvuuden vähentäminen. Puhtaiden kauppakumppanuuksien aloitteella (Clean Trade Partnership) rakennetaan monipuolisia ja kestäviä toimitusketjuja ja suhteita kriittisten mineraalien ja raaka-aineiden tuottajiin. EU:n pyrkimys yhdistää ilmasto- ja kauppapolitiikan näkökulmia on herättänyt myös kritiikkiä kauppakumppaneissa, jotka kokevat tiukat kriteerit esteiksi kaupalle. Tämä on käynyt ilmi Ursula von der Leyenin lausunnoista. EU:ssa voidaan harkita kauppa- ja ilmastotavoitteiden välisen suhteen lieventämistä protektionismisyytösten välttämiseksi ja kansainvälisten kauppasuhteiden edistämiseksi. Lieventäminen ei olisi kuitenkaan johdonmukaista kestävyyden kannalta.
Johdonmukainen politiikka ja myönteisen investointiympäristön rakentaminen ovat avainasemassa vahvistettaessa kilpailukykyä kestävyyden kautta. Onnistumista auttaa, jos teollisuuden päästövähennysten vauhdittaminen ei kiihdytä valtiontukikilpailua, hiilirajamekanismin ylösajo ja ilmaisten päästöoikeuksien alasajo tapahtuvat saman tahtisesti, EU:n kauppa- ja ilmastotavoitteiden kytköksen mahdollinen lieventäminen ei käänny edelläkävijöiden kilpailuedun heikentymiseksi ja EU syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa vastavoimaksi Kiinan pyrkimyksille. Konkreettinen toimi, mistä voisi aloittaa Yhdysvaltojen kanssa olisi Global Agreement on Sustainable Steel and Aluminium (GASSA) -sopimuksen viimeistely.
Saku Vuori
Toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Materia-lehden numerossa 4/2024.
Lisätietoja
