Metallinjalostajien viestit kevään kasvuriiheen
Tänä keväänä edessä on Suomen hallituksen puoliväliriihi, johon valmistautumiseksi pääministeri Petteri Orpo käynnisti syyskuussa 2024 Kasvuriihi-hankkeen. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, ja raportti on suunniteltu luovutettavaksi vähän ennen tämän lehden ilmestymistä. Tätä kirjoittaessa raportin lopullinen sisältö on auki, mutta työn lähtökohdista on helppo olla samaa mieltä – Suomen talous on kärsinyt hitaasta kasvusta jo pitkään ja taloutta vahvistavia kasvutoimia tarvitaan. Edessä on muuten julkisen talouden sopeutustoimien jatkaminen.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti ohjelmassaan laatia teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet ja jonka tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Viime vuoden lopulla valmistuneen strategian yhtenä tavoitteena on kehittää toimintaympäristön kilpailukykyä investointien houkuttelemiseksi, koska ”kasvanut valtiontukikilpailu on muuttanut investointiympäristöä yritysten kannalta radikaalisti eri maissa… Jo päätettyjen tukien riittävyyttä tulee arvioida Suomen investointiympäristön kilpailukyvyn kannalta”. Tätä vasten määräaikainen investointitukiohjelma ja investointien verokannustin ovat askeleita oikeaan suuntaan, erityisesti jos näillä tasoitetaan kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla. Tässä ehdotuksemme muista toimista, joita tarvitaan ylläpitämään tasapuolisempaa kilpailutilannetta.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen jatko
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea voidaan myöntää vuosina 2022−2026. Yritysten on käytettävä myönnetystä tuesta vähintään puolet hankkeisiin, joilla ne vähentävät tai välttävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Tuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia teollisuudelle vuosittain 25 prosenttia. Tuen maksimimäärä on 150 M€. Saksassa, jonka kanssa metalliteollisuutemme kilpailee, vastaavan tuen intensiteetti on 75 prosenttia ja tukia voidaan myöntää vuoteen 2030 asti ja aina 27,5 miljardiin saakka! Saksa ei ole ainoa kilpailijamaamme, joka käyttää EU:n hyväksymää mahdollisuutta myöntää tukia vielä vuonna 2030. Tämän vuoksi tuen jatkaminen Suomessa, ei siis minkään uuden tukimuodon luominen, olisi EU-pelikentän tasoittamisen kannalta oikea päätös. Suomella on mahdollisuus olla mukana muidenkin vähähiilisten metallien kasvumarkkinassa. Esimerkiksi vuonna 2023 vihreän teräksen markkinan koko oli maailmassa noin 3 mrd USD, kun koko teräsmarkkinan koko oli 1 500 mrd USD. Tätä vasten tuen vaikuttavuudella on potentiaalia.
Teollisuuden sähköistämistä tulisi pyrkiä edistämään muillakin toimilla, jotka ovat samansuuntaisia uuden EU-komission linjausten kanssa. Seurattavia ja tarvittaessa reagointiin haastavia linjauksia ovat muun muassa sähköistämisen toimintasuunnitelma (Electrification Action Plan), jossa tullaan esittämään näkemys suoran sähköistämisen lisäämisestä teollisuussektoreilla. Tämän toimintasuunnitelman tulisi olla keskeinen osa puhtaan teollisuuden sopimusta (Clean Industrial Deal) ja energiatehokkuuden edelleen parantamista. Keskeinen seurattava aloite on myös energiavaltaisen teollisuuden hiilestä irtautumisen vauhdittaminen (energy intensive industry decarbonasation accelerator act). Pelkästään nämä aloitteet saavat oletettavasti liikkeelle erilaisia valtiontukia ja siksi sähköistämisen tukilain käyttöä tulisi jatkaa Suomessa vuoteen 2030 asti, kuten useissa muissakin EU:n jäsenvaltioissa.
Puolitettujen väylämaksujen jatkaminen
Suomen ulkomaankaupasta 95 % kulkee meriteitse, siksi väylämaksujen puolitus olisi tervetullut linjaus sen sijaan, että puolituksesta luovutaan. Nyt maksun nousu kohdentuu säännöllisesti tai usein väylää käyttäviin aluksiin ja siten myös Suomen viennin ja tuonnin tavaravirtoihin. Väylämaksun nostaminen on yksi tekijä monen muun joukossa, jotka lisäävät päätösperusteisia kustannuksia teollisuudellemme – siksi toivomme väylämaksujen puolitetusta tasosta kiinni pitämistä.
Muut toimet
EU pyrkii vahvistamaan vähäpäästöisesti ja kestävästi tuotettujen tuotteiden kysyntää esimerkiksi kohdennetuilla julkisilla hankintapolitiikoilla ja kuluttajia kestävämpiin valintoihin ohjaavilla kannusteilla. CO₂-päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisikin suunnata kokonaisuudessaan EU:n tavoittelemien johtavien markkinoiden edistämiseen ja teollisuuden muutoksen rahoittamiseen, koska tulojen alkuperä on yksinomaan teollisuudesta.
Donald Trumpin toinen kausi ja geopolitiikan ristiaallot edellyttävät teollisuuspolitiikkamme toimeenpanon ja kauppapolitiikan yhä tiiviimpää yhteensovittamista, missä onkin ollut jo hyvää edistymistä – sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa!
Saku Vuori
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Materia-lehden numerossa 1/2025.
Lisätietoja
