Komission teräs ja metalli -toimintasuunnitelma tunnistaa oikeat asiat – toimeenpanon onnistuminen ensiarvoisen tärkeää
Metallien arvoketjut ovat yksi Suomen vahvuuksista, ja alan osaaminen sekä teknologiavalmistus tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vähähiilisten tuotteiden, teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä ja viennissä pitkälle tulevaisuuteen. Vientiteollisuutemme näkymiä kuitenkin hämärtävät geopoliittiset jännitteet ja suurvaltapolitiikan nousu, Yhdysvaltojen kiristyvä tullipolitiikka sekä mahdolliset kauppasodat. Tässä tilanteessa Euroopan komission juuri julkaisema teräs- ja metalli -toimintasuunnitelma (Steel and Metal Action Plan) on ajankohtainen ja strategisesti erittäin tervetullut.
Toimintasuunnitelma tunnistaa hyvin alan keskeiset haasteet, kuten epäreilun kilpailun, kasvihuonekaasujen päästökaupan epätasaisen toimeenpanon maailmanlaajuisesti sekä eurooppalaisen energian korkean hinnan suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin. Haasteiden tunnistaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel – metallinjalostusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä.
Toivomme, että Suomi tukee toimintasuunnitelman tavoitteita ja osallistuu aktiivisesti konkreettisten ratkaisujen löytämiseen osana teollisuuspoliittisen strategiamme toimeenpanoa. Metallinjalostajien näkökulmasta erityistä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin kokonaisuuksiin ja toimiin.
Energia
Metallinjalostusteollisuuden vihreä siirtymä ja kilpailukyky ovat riippuvaisia kustannustehokkaasta puhtaasta sähköstä. Jotta teollisuus voi investoida puhtaaseen teknologiaan ja turvata pitkäjänteisesti tuotantonsa Euroopassa, on välttämätöntä irrottaa sähkön hinnat fossiilisten polttoaineiden hinnoista. Toivomme, että tämä tavoite sisällytettäisiin toimintasuunnitelman toimeenpanoon, sillä raskaan teollisuuden mahdollisuudet sähkön kulutusjoustoon ovat rajalliset. Asia on erityisen ajankohtainen myös Suomessa, jossa valmistellaan fossiilittoman jouston tukimekanismia. Toivomme ratkaisua, joka tasapainottaa sähkön hintavaihteluita ja ehkäisee suurimpia hintapiikkejä.
Komission esitys sähköistämisen tukilain käytön laajentamisesta useampiin maihin on kannatettava, sillä siitä luopuminen ei vaikuta todennäköiseltä. Lisäksi komissio ehdottaa mekanismin muuttamista pysyväksi, mikä korostaa yhtenäisten toimeenpanokäytäntöjen tarvetta, sillä mekanismi ei ole käytössä kaikissa jäsenmaissa. Esimerkiksi Suomi aikoo lopettaa sähköistämisen tukilain soveltamisen vuonna 2026, kun taas Saksa jatkaa sitä vuoteen 2030 asti.
Hiilirajamekanismi (CBAM)
Hiilirajamekanismi asettaa maksun EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden hiilidioksidipäästöille, jotta EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamat hiilikustannukset eivät asettaisi EU:n valmistajia kilpailullisesti epäedulliseen asemaan verrattuna tuontituotteisiin, joiden valmistuksessa ei ole samanlaisia päästörajoitteita. Tavoitteena on estää niin sanottu hiilivuoto. Mekanismin johdonmukainen toimeenpano on ratkaisevan tärkeää, jotta vähäpäästöinen metallituotanto voi toimia vakaassa ja ennakoitavassa toimintaympäristössä. Siksi jo sovitun lainsäädännön toimeenpanoa ei tulisi viivästyttää.
Komission esitys tuo esiin hyvin hiilirajamekanismin nykyiset puutteet, kuten sen, että päästömaksuja maksavan eurooppalaisen teollisuuden vientikilpailukyvyn turvaamiseksi ei ole riittäviä toimia. Lisäksi siinä tunnistetaan riskit, jotka liittyvät mekanismin kiertämiseen lähtömaissa resurssien uudelleenkohdentamisen avulla sekä hiilivuodon siirtymiseen tiettyihin jatkojalostettuihin tuotteisiin. Suosittelemme, että lainsäädäntöehdotuksia julkaistaan nopeutetusti jo loppukesästä tai alkusyksystä, jotta yritykset saavat nopeasti selkeyttä oikeudellisista puitteista. Hiilirajamekanismin tulisi myös kattaa sekä suorat että epäsuorat päästöt, jotta kilpailutilanne päästökaupan piirissä ja sen ulkopuolella toimivien välillä olisi aidosti tasapuolinen.
Kauppapolitiikka
EU:n on harjoitettava vahvaa kauppapolitiikkaa torjuakseen epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja varmistaakseen reilun kilpailun teräs- ja metallimarkkinoilla. Nykyiset EU:n kaupan suojatoimenpiteiden menettelyt on kehitetty erilaiseen globaaliin kauppaympäristöön kuin se, jossa toimimme tänään. Esimerkiksi teräksen suojatulleja jatkettiin komission esityksestä vuoteen 2026 asti perusteellisen tutkimuksen ja analyysin pohjalta. Näiden toimenpiteiden perustelut ovat edelleen ajankohtaisia ja jopa vahvistuneet, minkä vuoksi komission esittämä linjaus suojatoimenpiteiden jatkamisesta vuoden 2026 jälkeen on sekä johdonmukainen että ainoa oikea ratkaisu.
Suojan tason on vastattava muuttunutta maailmantilannetta ja oltava nykyistä tiukempi, sillä kaikissa viidessä vuosittaisessa tarkastelussa on todettu suojan olleen riittämätön, ja korjaavia toimia on tarvittu. Lisäksi kynnys arvioida suojatoimien tarvetta on pidettävä matalana ja perustuttava uhkiin jo ennen kuin vakavaa taloudellista vahinkoa syntyy. Samalla kynnys soveltaa niin sanottua lievemmän tullin sääntöä, joka rajoittaa polkumyynti- ja tasoitustullien suuruutta, tulee säilyttää korkeana.
Pidämme myönteisenä ehdotusta tutkia mahdollisuutta ottaa käyttöön niin sanottu ”melted and poured” -alkuperätulkinta, jossa metallin alkuperämaa määräytyy sulattamispaikan perusteella, eikä myöhempi vähäinen muokkaus muuta sitä. Tämä tulisi ottaa käyttöön, koska se vähentäisi merkittävästi mahdollisuuksia kiertää teräksen suojatoimenpiteitä ja hiilirajamekanismia sekä parantaisi keinoja estää pakotteiden alaisten venäläisten terästuotteiden pääsy Euroopan markkinoille.
Kiertotalous
Laadukkaan kierrätysteräksen saatavuudesta voi tulla merkittävä haaste 2030-luvulla, kun useat teräksentuottajat pyrkivät samanaikaisesti merkittäviin päästövähennyksiin lisäämällä kierrätysteräksen käyttöä. Päästöjen vähentämisen suoraviivaisin keino on siirtyä sähkövalokaariuuneihin ja käyttää syötteenä kierrätysterästä. Eurooppalaisen terästeollisuuden vähähiilisyyden onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää varmistaa laadukkaan kierrätysteräksen saatavuus. On myös syytä tunnistaa, että kierrätyksessä kerättävät metallit palautuvat käyttöön metallinjalostuksen prosesseissa – ilman energiaintensiivistä teollisuuttamme metallien kiertotalous ei ole mahdollinen.
Vähähiilisten tuotteiden kysyntää edistävä politiikka
Eurooppa tarvitsee huolellisesti suunniteltua politiikkaa, joka vahvistaa kysyntää ja kannustaa investointeja vähähiiliseen tuotantoon. Osana tätä Metallinjalostajat tukee EU:n julkisten hankintasääntöjen tiukempaa linjaamista kestävyyden tavoitteiden kanssa. Sitovien ympäristö- ja ilmastokriteerien käyttöönotto on välttämätöntä, jotta vähäpäästöisten materiaalien osuus esimerkiksi ajoneuvoissa kasvaa. Johtavien markkinoiden kehittämiseksi EU:ssa on määriteltävä selkeät kriteerit ja luokitusjärjestelmä vähä- ja lähes nollapäästöiselle teräkselle ja metalleille.
EU:n toimet vähähiilisen tuotannon tukemiseksi
EU ja useat sen jäsenvaltiot ovat aktiivisesti tukeneet terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita valtiontuilla. Syksyn 2022 ja helmikuun 2025 välillä komissio on hyväksynyt lähes 9 miljardin euron edestä valtiontukipäätöksiä. Vaikka teollisuuden uudistumiseen ja päästövähennyksiin kohdistuva paine voi luoda perusteluita valtiontukisääntöjen lieventämiselle, tämä ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen sisämarkkinoilla. Hiilirajamekanismin laajentaminen kattamaan myös tuonnin epäsuorat päästöt vähentäisi osaltaan tarvetta valtiontukisääntöjen keventämiselle. Siksi tämän laajennuksen tulisi olla tärkeä osa toimintasuunnitelman toimeenpanokeinoja.
