Minne menet Yhdysvallat?
Donald Trumpin valinta toiselle presidenttikaudelle on herättänyt hyvää keskustelua ennakoimisen haasteista ja sokeista pisteistä. Yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin, mutta Trumpin edelliseen kauteen, vaalikampanjassa esitettyihin linjauksiin ja asiantuntijoiden arvioihin perustuen voi varmaan tehdä joitakin arvioita siitä, mitä tuleman pitää. Yhdysvallat on nyt Suomen suurin vientimarkkina, joka kattaa 12,5 prosenttia tavara- ja palveluviennistä. Siten maan poliittiset linjaukset teollisuuden ja kaupankäynnin osalta ovat meille merkityksellisiä.
Suuntalinjoja
Trumpin ”Make America Great Again” -linja tähtää talouskasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen Yhdysvalloissa, erityisesti teollisuudessa. Tämä protektionistinen politiikka asettaa Yhdysvaltojen omat edut etusijalle, tavoitteenaan vahvistaa maan asemaa ja taloudellista vaikutusvaltaa maailmassa. Ilmasto- ja energiapolitiikka ei varmaankaan tule muuttamaan tätä linjaa. Trump on johdonmukaisesti epäillyt ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Trumpin suunnitelmissa on nimittää ulkoministeriksi senaattori Marco Rubio, joka on vastustanut ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ja korostanut muiden maiden, kuten Kiinan, osuutta päästöissä. He jakavat näkemyksen vahvistaa Yhdysvaltojen taloudellista asemaa ja suojella kansallisia etuja Kiinan epäoikeudenmukaisina ja aggressiivisina pitämiensä toimintatapojen edessä. Trump oli äänekäs Maailman kauppajärjestön (WTO) kriitikko koko presidenttikautensa ajan. Hän ei pitänyt WTO:ta riittävän tehokkaana organisaationa pitämään maita vastuussa kaupparikkomuksista. Tämän vuoksi Yhdysvallat joutui usein epäedulliseen asemaan, erityisesti Kiinan kauppakäytäntöjen osalta. Kriittisyys jatkunee ja se voisi parhaimmassa tapauksessa tuoda pontta epäreilun kilpailun suitsimiseen WTO:n avulla.
Toimeenpano
Trumpin toinen kausi toisi todennäköisesti tullit ja veronalennukset takaisin keskiöön, mikä vaikuttaisi merkittävästi talouteen. Hän aikoo todennäköisesti vetää Yhdysvallat uudelleen Pariisin ilmastosopimuksesta sekä mahdollisesti muista ilmastosopimuksista. Edellisellä kaudella Trump tuki kotimaisten fossiilisten polttoaineiden tuotannon laajentamista, öljyn- ja kaasunporausrajoitusten purkamista liittovaltion mailla sekä energiaomavaraisuuden edistämistä. Hänen hallintonsa löyhensi lukuisia ympäristömääräyksiä ja ajoi voimakkaampaa öljyn, kaasun ja hiilen hyödyntämistä talouskasvun tukemiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi tuontienergiasta. Tämä linja varmaankin jatkuu.
Kansainvälisissä suhteissa Trump suosii kahdenvälisiä sopimuksia ja arvostelee niin perinteisiä liittosuhteita kuin globaalin tason järjestöjäkin. Tämä kahdenvälisten suhteiden painottaminen voi aiheuttaa jännitteitä Euroopan ja Yhdysvaltojen välille, sillä Trumpin hallinnon odotetaan tällä kertaa koostuvan henkilöistä, jotka jakavat hänen näkemyksensä yhtenäisesti. Se vauhdittanee päätösten toimeenpanoa ja poistaa mahdollisia pidäkkeitä tehdä isoja ja nopeita muutoksia. Perinteinen näkemys Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan voi jäädä taka-alalle. Tämä vaikeuttaa Euroopan ja muiden valtioiden Trumpin politiikan ennakointia sekä siihen sopeutumista.
Vaikutukset
Talouskasvun ja teollisuuden kannalta Trumpin edellistä kautta voi pitää jonkinlaisena onnistumisena, ja Yhdysvaltojen piristynyt talous antoi vetoapua myös EU:n taloudelle. Vastaava vaikutus olisi tarpeen myös nyt. Toivottavasti sitä eivät laimenna Trumpin suunnittelemat merkittävät tullit, jotka voivat lisätä hintapaineita, häiritä kauppaa ja hidastaa myös globaalia talouskasvua. Korkeat tullit voisivat houkutella eurooppalaisia ja suomalaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan Yhdysvaltoihin, mutta saattaisivat myös johtaa vastatulleihin ja mahdolliseen kauppasotaan. Kiinan tavaravirrat voivat ohjautua myös yhä vahvemmin Euroopan markkinoille, ja tarve suojautua epäreilulta kilpailulta todennäköisesti kasvaisi edelleen.
Trumpin pyrkimys vähentää sääntelyä ja energiapolitiikan keskittyminen öljyyn ja kaasuun voivat myös vaikuttaa energian hintoihin ja markkinoihin maailmanlaajuisesti. Vaikka Yhdysvallat itse keventäisi sääntelyään, monet muut maat, erityisesti EU, säilyttävät kestävän kehityksen vaatimuksensa. Se avaa mahdollisuuksia eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille, jotka pystyvät tarjoamaan kestävästi tuotettuja ja laadukkaita tuotteita muutosten keskellä. On mielenkiintoista nähdä, toteuttaako hän aikomuksensa purkaa paljon investointeja liikkeelle laittanut Inflation Reduction Act -paketti, joka sisältää valtavia tukia vihreälle teollisuudelle sekä teknologialle ja on saanut useat hankkeet toteuttamaan investointinsa Euroopan sijasta Yhdysvalloissa. Tämä voisi parantaa mahdollisuuksia investointien toteutumisesta EU:n alueella.
Yhdysvaltojen irtiotot kansainvälisissä sopimuksissa tarkoittavat EU:n tarvetta lisätä omaa ilmastopolitiikan johtajuuttaan. Puhtaan teknologian kysyntä pysyy todennäköisesti korkeana Euroopassa, mikä voi tukea suomalaisia metalli- ja terästuottajia. Haasteet ovat silti suuria: Euroopan tulee pysyä yhtenäisenä ja kilpailukykyisenä, vaikka Yhdysvallat painottaisi protektionistisia ja kahdenvälisiä sopimuksia. Sauli Niinistön raporttia vapaasti referoiden: Yhdysvaltojen suunnasta riippumatta meidän on pärjättävä paremmin itse!
Saku Vuori
Kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Materia-lehden numerossa 5/2024.