Siirtymää vähähiilisyyteen voi kutsua myös siirtymäksi fossiilisten päästöjen aikakaudesta metallien ja mineraalien aikakauteen. Tämä siirtymä on toteutettava ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi, sillä yksi keskeinen edellytys on kyky vastata uusiin materiaalitarpeisiin – joko uusien tai kierrätettyjen raaka-aineiden avulla. Toimintamme edistää kehitystä, jossa maailmanlaajuiset teolliset kokonaispäästöt laskevat ja fossiilitalouden käyttämien luonnonvarojen kulutus vähenee.
Onnistunut siirtymä vähähiilisyyteen edellyttää myös toimintatapojen muutosta, energiatehokkuuden parantamista, kulutuksen hillitsemistä, kestäviä tuotteita ja maailmanlaajuisen energiajärjestelmän uudistamista. Suomalaiset metallinjalostusyritykset ovat edelläkävijöitä ympäristöystävällisempien jalostusmenetelmien kehittämisessä ja tuotantoprosessien tehostamisessa digitalisaation ja automaation avulla. Edelläkävijyyteen on pyrittävä johdonmukaisesti niin maailmanlaajuisesti, EU:ssa kuin Suomessa. Metallin arvoketjut, niihin liittyvä teknologia ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa, mikä avaa meille merkittäviä kasvumahdollisuuksia viennin ja kädenjälkemme kasvattamiselle – askelia kohti puhtaampaa ja parempaa tulevaisuutta. Metallinjalostusyritykset toimivat aina vallitsevan lainsäädännön mukaisesti ja noudattavat toiminnassaan myös vapaaehtoisia yritysvastuun ohjeita ja periaatteita.
Vähähiilisyyden tarvitsemia metalleja
Metallien tarve maailmassa kasvaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän, kaupungistumisen, teknologiakehityksen ja kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Vähähiilisyystavoitteen tarvitsemiin metallitarpeisiin tulee vastata johdonmukaisesti käyttämällä kestävästi ja vähäpäästöisesti tuotettuja metalleja. Vahvasta metallinjalostuksen ja teknologiavalmistuksen historiasta kumpuava osaaminen on antanut Suomelle poikkeuksellisen hyvän aseman vastata muuttuviin metallien tarpeisiin. Toimintaa kehitetään jatkuvasti panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen, uusimpaan tuotantoteknologiaan, vastuullisuuteen ja turvallisuuteen sekä tarjoamme mineraalien ja metallien tuotannon kestävyyttä edistäviä teknologiaratkaisuja maailmanlaajuisesti.
Päästöjen vähentämistä
Ilmastonmuutoksen myötä kasvihuonekaasujen päästövähennyksille on kiistämätön tarve. Terästeollisuus tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä noin 7 % ja pitkän aikavälin päästöjen vähennystavoitteet liittyvät kokonaan uusien vähähiilisten tuotantomallien omaksumiseen. Tästä muutamia esimerkkejä ovat suorapelkistysraudan (DRI, engl. Direct Reduced Iron) valmistus, uusien sulatusteknologioiden kehittäminen ja jalkauttaminen tuotantoon, vetyteknologiset ratkaisut sekä hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja uudelleen hyödyntäminen. Ilmastopäästöjen osalta suomalaiset metallinjalostusalan yritykset ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet itselleen. Tässä tietoja suurimpien toimijoiden osalta.
SSAB: Yhtiöllä on validoitu pitkän aikavälin tavoite (Science Based Targets, SBTi) on saavuttaa nettonolla-kasvihuonekaasupäästöt Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 osalta vuoteen 2045 mennessä. Päivitetty lähiajan tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 48 % Scope 1:n, Scope 2:n ja osin Scope 3:n osalta vuoteen 2033 mennessä verrattuna vuoteen 2018. Se on kunnianhimoisempi tavoite kuin SSAB:n aiemmin vahvistama lähiajan tavoite vähentää Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 35 % vuoteen 2032 mennessä 2018 verrattuna.
Hyväksyntä tekee SSAB:stä yhden ensimmäisistä teräsyhtiöistä maailmassa, joka saa validoidut hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet SBTi:n vuonna 2023 julkaiseman teräsalan ohjeistuksen mukaisesti. Päivitetyt tavoitteet sisältävät ensimmäistä kertaa Scope 3 -päästöt, eli toimitusketjun toiminnasta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Tavoitteet perustuvat SSAB:n yleisstrategiaan muuntaa pohjoismainen masuunipohjainen tuotantojärjestelmä perustumaan fossiilivapaisiin minimill-tuotantolaitoksiin arviolta noin vuonna 2030, mikä eliminoi suurelta osin yhtiön omasta toiminnasta aiheutuvat CO2-päästöt (Scope 1 and 2)
Outokumpu: Yhtiö on ensimmäinen ruostumattoman teräksen tuottaja, jolla on Science Based Targets (SBTi) -aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet, ja Outokumpu on osallistunut SBT-aloitteen terästeollisuuden viitekehyksen kehittämiseen. Outokummun lähiajan tieteeseen perustuva ilmastotavoite on vähentää suoria, epäsuoria sekä toimitusketjun päästöjä (soveltamisalat 1, 2 ja 3) 42 % ruostumattoman teräksen tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Päivitetyt tavoitteet kattavat Outokummun arvoketjun raaka-aineista omaan tuotantoon ja toimitukseen. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite on saavuttaa omien toimintojen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Boliden: Yhtiön tavoitteena on 42 prosentin vähennys scope 1 ja 2 sekä 30 prosentin vähennys scope 3 hiilidioksidiekvivalenteissa kokonaispäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden vertailuvuosi on 2021. Nämä tavoitteet on vahvistettu Science Based Targets -aloitteen (SBTi) toimesta. Lisäksi Boliden on sitoutunut pitkän aikavälin tavoitteeseen saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
Metso: Yhtiöllä on tavoite on vähentää omia CO2-päästöjämme nettonollaan vuoteen 2030 mennessä ja logistiikassa 20 % vuoteen 2025 mennessä. Sitoutamme myös toimittajia päästövähennyksiin ja tavoitteemme on, että hankintakuluilla mitattuna 30 %:lla toimittajistamme tulee olla asetettu tieteeseen perustuvat päästötavoitteet (SBTi) vuoteen 2025 mennessä. Kaikkien tavoitteiden vertailuvuosi on 2019.
Kiertotalouden mahdollistamista
Kierrätyksessä kerättävät metallit syntyvät uudelleen metallinjalostuksen prosesseissa – ilman energiaintensiivistä teollisuuttamme metallien kiertotalous ei toimi. Siksi toimintaedellytystemme turvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä kiertotalouden mahdollistamiseksi. Vaikka yleisimpien metallien kierrätys toimii pääosin hyvin, kierrätysmetallit eivät riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Maailmassa vuosittain tuotettavan noin 1 300 miljoonan tonnin teräksen valmistukseen käytetään runsaat 500 miljoonaa tonnia kierrätysterästä. Hapettumisen myötä merkittävä määrä terästä poistuu kierrosta ruosteena (vähintään kymmeniä miljoonia tonneja).
Kierrätysteräksen talteenotto, keräys, varastointi ja uudelleenkäyttö on järjestetty toimivaksi. Käyttämällä kierrätysmetalleja malmin ohella säästetään huomattavasti raaka-aineita ja energiaa. Suomessa yli 90 % käytöstä poistetuista terästuotteista saadaan kierrätettyä terästeollisuuden raaka-aineeksi. Kaikesta tähän mennessä maailmassa tuotetusta kuparista kiertää edelleen 80 %.
Tuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen on olennainen osa metallien valmistusta. Esimerkiksi kuonien, valssihilseen ja jätelämmön hyötykäyttöä on tehostettu laajojen tutkimusohjelmien ja investointien avulla. Parhaimmillaan sivutuotteita voidaan hyödyntää yli 90-prosenttisesti. Esimerkiksi terästehtaiden kuonia käytetään maa- ja tierakentamisessa, sementin valmistuksessa ja maanparannusaineena. Kuonan käsittelyssä erottuva jähmettynyt metalli palautetaan prosessiin. Suomessa kehitettyä kuonien käsittelyprosessia on myyty myös ulkomaille. Jätelämmön talteenotto on järjestetty, ja sen käyttö kaukolämpönä tarjoaa merkittävää energiataloudellista ja ympäristöhyötyä monille metallinjalostuspaikkakunnille.
Kestäviä tuotteita
Laadukkaat ja kestävät metallituotteet tuovat merkittäviä ja monipuolisia hyötyjä niiden käyttäjille. Kulutusta ja rasitusta paremmin kestävät metallituotteet pidentävät lopputuotteen kuten koneiden ja laitteiden huoltovälejä ja uusimistarpeita. Esimerkiksi kulutusta kestävä teräs voi kestää jopa neljä kertaa pidempään kuin pehmeä teräs. Lujemmat ja kevyemmät metallit mahdollistavat myös uudenlaiset suunnitteluratkaisut sekä pienemmän materiaalin käytön lopputuotteessa. Laadultaan korkeatasoiset ja vähän epäpuhtauksia sisältävät metallit ovat myös pidempään kierrätettävissä. Elinkaaren pidentyminen, elinkaaren aikaisia päästöjen väheneminen, paremmat materiaaliominaisuudet ja parempi kierrätettävyys ovat merkittäviä tekijöitä materiaalien käytön ja ympäristöhaittojen hillitsemiseksi.
Turvallista työtä
Turvallisuuskulttuuri on yksi keskeinen kilpailukykytekijä. Se ei ole vain työntekijää suojelevaa työturvallisuutta, vaan myös ajattelua, joka parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia ja rakentaa yrityksen mainetta vastuullisena toimijana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työturvallisuuskulttuurin vahvistamisella ja systemaattisella riskienhallinnalla on vähennetty merkittävästi työtapaturmien riskiä ja työtapaturmia. Jokaisella työntekijällä on oikeus työskennellä turvallisessa ympäristössä. Tämä on ollut vakavasti otettu asia, koska työskentely teollisessa ympäristössä sisältää usein fyysisiä riskejä, kuten raskaita koneita, korkeita lämpötiloja ja vaarallisia kemikaaleja. Tämä on ollut myös yksi hyvin konkreettinen tapa osoittaa vastuullisuutta ja arvostusta työntekijöitään kohtaan.
Strategista omavaraisuutta
Monet strategisesti tärkeät mineraalit ja metallit, kuten harvinaiset maametallit, ovat keskittyneet tiettyihin maihin, erityisesti Kiinaan. Tämä keskittyminen luo riippuvuuksia ja voi aiheuttaa toimitusketjuhäiriöitä, mikä tekee mineraalien saatavuudesta kansainvälisesti kriittisen kysymyksen. Geopoliittinen kilpailu mineraalien hallinnasta on kiristynyt, ja monet maat pyrkivät varmistamaan omavaraisuutensa kriittisten raaka-aineiden osalta joko kehittämällä omia luonnonvarojaan tai rakentamalla strategisia kumppanuuksia.
COVID-19-pandemia ja muut globaalit häiriöt ovat paljastaneet, kuinka haavoittuvia maailmanlaajuiset toimitusketjut voivat olla, erityisesti kriittisten raaka-aineiden osalta. Monien maiden strateginen tavoite on vähentää riippuvuuttaan ulkomaisista mineraalien tuottajista ja kehittää kotimaista tuotantoa sekä kierrätysjärjestelmiä. Tämä pyrkimys lisää mineraalien strategista arvoa. Suomen kallioperän mineraalivarannot ja koko mineraaliklusteriamme ei ole vain tuotannollis-taloudellista toimintaa, vaan strateginen vahvuutemme, joka tarjoaa kansallista kilpailukykyä sekä kyvykkyyttä turvata materiaalisia tarpeitamme, myös kriisiaikoina.