Yhdysvaltojen terästullit haittaavat terästuottajiamme kahdella tavalla
Presidentti Donald Trump allekirjoitti 10. helmikuuta määräyksen asettaa teräkselle 25 prosentin tulli ja nostaa alumiinin tulli 25 prosenttiin. Maaliskuun alkupuolella voimaan astuvat tuontitullit eivät ole ennen näkemättömiä. Trump asetti ensimmäisellä kaudellaan U.S. Section 232 -tullit teräkselle ja alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten (teräs 25 % ja alumiini 10 %). Vuonna 2018 voimaan astuneet tullit kohdistuivat myös EU:n teräsvientiin ja komissio vastasi siihen lyhyen ajan kuluessa vastatulleilla.
Bidenin kaudella EU:n teräs- ja alumiinituotteet vapautuivat 232:n alta vuoden 2022 alusta ja tilalle tuli tullikiintiöjärjestelmä (TRQ). Tämä tarkoitti, että 25 prosentin tullimaksu tuli vain tietyssä ajassa tietyn kiintiön ylittävälle osalle. EU:n vastine tilanteen helpottumiselle oli vastatullien poistaminen väliaikaisesti. Molempien osapuolien toimet olivat siis määräaikaisia. EU:n puolelta määräaika olisi loppunut tämän vuoden maaliskuussa ja Yhdysvalloilla joulukuun lopussa. Yhdysvaltojen asettamat Section 232 -tullit teräkselle ovat olleet voimassa useimmille maille. Section 232 -tullissa on paljon poikkeuksia, kuten esim. edellä mainittu EU:n tullikiintiö, joista nyt luovutaan.
Vaikutukset Suomen teräksen vientiin tulevat kahdella tavalla. Suora terästuotteiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin oli noin 165 milj. euroa vuonna 2023. Tämän lisäksi tuotteita kulkee konsernien sisällä myös muiden maiden kautta Yhdysvaltoihin. Näihin tuotevirtoihin vaikutus on välitön ensi kuusta alkaen ja leikannee viennin määrää Yhdysvaltoihin. Potentiaalisesti suurempi vaikutus tulleilla on kansainvälisten kauppavirtojen häiriöiden kautta. Häiriöiden arviointi on vaikeaa, mutta vaikutukset voivat koskea koko Suomen teräsvientiä, jonka arvo oli noin 5,5 mrd. euroa vuonna 2023. Konsernien toiminnan kannalta asia ei ole vain pelkkä vientikysymys. Esimerkiksi Outokummun ja SSAB:n Yhdysvaltojen tuotannon näkymät paranevat. Yleisesti ottaen kilpailua vääristävään tuontiin puuttuminen on kannatettavaa ja laajoilla toimilla pystytään myös pienentämään toimien kiertämiseen liittyvää riskiä.
”Maailman terästuotannon ylituotanto- ja ylikapasiteettiongelmat ovat olleet pitkään ratkaisematta. Viennin vähentyessä Yhdysvaltoihin menneet teräsvirrat etsivät uusia markkinoita. EU:n tulee siten suojautua aktiivisesti polkumyynniltä, parantaa nykyisten teräksen suojatullien tehoa sekä löytää ratkaisu suojatullien päättymisen jälkeiseen aikaan, eli jo heinäkuulle 2026”, toteaa Metallinjalostajien toimitusjohtaja Saku Vuori.
Tästä syystä olisi ehdottoman tärkeä pyrkiä löytämään kahdenvälinen neuvotteluratkaisu, ”diili”, EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen teräskauppaan, aivan samoin kuin löydettiin vuonna 2021. Ratkaisu voisi parhaimmillaan parantaa sekä EU:n että Yhdysvaltojen terästeollisuuden kilpailukykyä voimakkaasta ylituotannosta kärsivien maiden polkumyyntiä vastaan.
Trumpin tullit antavat myös vahvan kimmokkeen päivittää EU:n hiilirajamekanismia (CBAM) estääksemme sen kiertämistä esimerkiksi resurssien uudelleenjärjestelyllä tai muilla keinoilla. CBAMiin tulisi myös ottaa mukaan teräksen Scope 2 ja 3 -päästöt.
”Emme kannata hiilirajamekanismin toimeenpanon lykkäämistä. EU:n terästeollisuuden kilpailukyky ja hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeet ovat jo muutenkin haasteiden edessä”, summaa Vuori.
Euroopan teräsjärjestö Euroferin arvion mukaan EU:n terästeollisuus tulee väistämättä kutistumaan. Tuotanto on laskenut noin 155 miljoonasta tonnin tasosta (-2019) 125 miljoonaan tonniin (2023). Vuoteen 2040 mennessä tuotannon määrän on ennustettu laskevan noin 50 miljoonan tonnin tasolle, joka on alle 30 % EU:n tarpeista. Tämä tarkoittaa väistämättä myös merkittäviä työntekijämäärien leikkauksia, ellei oikeita toimia löydetä EU:n terästeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi nopeasti. Clean Industrial Deal -aloitteen pitää pyrkiä kääntämään tämä suunta ja samalla vauhdittaa siirtymää kestävään, vähäpäästöiseen talouteen. Tasapuolisten toimintaedellytysten luominen Yhdysvalloissa ja Euroopassa on ratkaisevan tärkeää, ja auttaisi Euroopan teollisuutta elpymään laaja-alaisesti.