Yrityskohtaisuus tuo joustavuuden

Työehdoista päättäminen yrityksissä ja työpaikoilla lisää tuottavuutta, kannattavuutta, työhyvinvointia ja toiminnan joustavuutta. Jäykällä ja rajoittavalla sääntelyllä ei nykytaloudessa pärjää. Yritysten pitää voida toimia asiakkaan ehdoilla. Se edellyttää joustavuutta ja nopeaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin.

Työmarkkinoiden iso uudistustrendi on yrityskohtaisuuden lisääminen. Se tarkoittaa jäykkien normien karsimista ja vapauden antamista työpaikoille. Työehtosopimuksia on kehitettävä ja myös lainsäädäntöä muutettava.

Yrityksissä pitää olla kykyä ja osaamista yhteistoimintaan ja paikalliseen sopimiseen. Tämä koskee sekä työnantajia että myös henkilöstöä ja heidän edustajiaan. Palkkaus, työajat ja poissaolojen hallinta ovat tärkeimpiä asioita, joista parhaiten voidaan päättää yrityksissä.

Suomen työmarkkinat ovat yrityskohtaisuuden edistämisessä vielä takamatkalla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Palkka on investointi, ei kuluerä

Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Parhaimmillaan palkka on tuottava investointi!

Henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.

Jäykkien työehtosopimuksiin perustuvien palkkausjärjestelmien sijasta pitää ottaa käyttöön yrityksille räätälöityjä palkkausjärjestelmiä. Työehtosopimuksissa tähän pitää antaa yhä enemmän mahdollisuuksia.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on lisätä yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä. Myös työehtosopimuksen palkkaratkaisuja pitää uudistaa niin, että korotuksista voidaan päättää yrityksissä. Vanhakantaiset yleiskorotukset eivät kannusta ja palkitse työstä vaan pahimmillaan ylläpitävät vääristyneitä palkkarakenteita työpaikoilla. Tämän vuoksi esimerkiksi Ruotsissa niistä on luovuttu lähes kokonaan.

Kannustava palkkaus

Työajat joustaviksi tarpeiden mukaan

Työaikamääräykset rajoittavat nykyisin turhan yksityiskohtaisesti yritysten toimintaa. Työaikajärjestelyjen lähtökohtana pitäisi olla kysyntä ja asiakkaiden tarpeet: työtä tehdään enemmän silloin, kun on kiire ja vapaat ajoitetaan hiljaisempaa kauteen. Monissa yrityksissä tilauskanta ja suhdanteet vaihtelevat hyvin paljon. Se vaatii kykyä sopeutua. Mitä joustavammat työaikamallit yrityksellä on käytettävissä sitä vähemmän on tarvetta sopeuttaa henkilöstön määrää. Ei tarvita lomautuksia eikä lisätyövoiman rekrytointia, vaan yrityksen oma henkilöstö voi tehdä työt.

Työajat joustamaan

Työhyvinvointi

Yhteiset tavoitteet - yhteinen etu

Ihmisten hyvinvointi Suomessa perustuu kilpailukykyiseen, tuottavaan ja mielekkääseen sekä ammattitaidolla tehtyyn työhön. Jatkuva avoin kilpailu maailmansarjassa asettaa kovat vaatimukset kilpailukyvylle.  Muutos luo mahdollisuuksia yrityksille, jotka toimivat ennakoivasti ja sopeutumiskykyisesti.

Yhteistoiminnalla vastataan kilpailun tuomiin vaatimuksiin – panostukset yhteistoimintaan edistävät menestystä!

Toimivassa työyhteisössä kehittäminen yhdessä koetaan keskeiseksi pärjäämisen välineeksi. Yritysjohdolta odotetaan laajaa ja kokonaisvaltaista osaamista kehittämisen johtamisessa. Kaikkia esimiehiä on valmennettava toimimaan innostuneesti valittujen tavoitteiden edistämiseksi. Jokainen työyhteisön jäsen mieltää kehittämisen ja kehittymisen velvollisuudekseen ja osaksi toimeaan. Luottamusmiehet ja muut henkilöstöedustajat toimivat yritysjohdon tukena huolehtien hyvästä tulevaisuudesta.

Yhteistoiminnan valmiudet edellyttävät harjaantumista

Yhteistoiminnan laatua kannattaa kohottaa. Tärkeitä tekijöitä ovat neuvottelusuhteiden toimivuus, johtamisen onnistuminen, yrityskulttuurin vaikutus sekä luottamuksen rakentaminen. Tavoitteena on luoda kaikille halu sitoutua työyhteisön menestykseen.

Työpaikalla on mielekästä aika ajoin pysähtyä pohtimaan, miten mallikkaasti yhdessä toimiminen sujuu. Tällainen selvittely antaa edellytykset tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Muutosten saavuttamiseksi tarvitaan sopimus tavoitteista ja keinoista.

Liitot tukemassa työpaikkojen yhteistoimintaa ja paikallista sopimista

Teknologiateollisuuden eri tes-osapuolet tukevat työpaikkoja yhteistyövalmiuksien kasvattamisessa koulutus- ja konsultaatiopalveluin.

  • Yhteistoiminnan tasomittarilla määritetään yhteistoiminnan sujuvuutta.
  • Yrityskohtaisesti suunnitellulla ja toteutettavalla valmennusohjelmalla kehitetään yhteistoimintaa ja paikallista sopimista.
  • Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja menettelyistä liitoilla on koulutusaineistoa.
  • Liittojen konsultointiapu täsmätarpeeseen antaa virikkeitä ja uusia näkökulmia.

Lisätietoja antaa Tero Tuominen, puh. 050 331 6672

sähköposti: tero.tuominen@teknologiateollisuus.fi

Liitteet:

Yhteiset tavoitteet - Yhteinen etu

Ennakoiva yhteistoiminta

Mallisopimus yhteistoiminnan kehittämisestä

 

Keskustelu neuvottelujärjestelmän toimivuudesta ja tavoitteista 

Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ovat laatineet yhteiset ohjeet työnantajan ja luottamusmiehen välistä keskustelua varten sekä työpaikalla täytettäväksi tarkoitetun lomakemallin keskustelusta. Myös muilla sopimusaloilla voidaan hyödyntää näitä asiakirjoja.