Vahva julkinen talous investoinneilla ja osaamisella

Teknologiateollisuus tukee hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta eikä siksi esitä olemassa olevan valtiontalouden kehyksen päälle menolisäyksiä. Veropolitiikan tulee tukea talouskasvua ja vahvistaa kotimaista omistajuutta. Kestävän kasvun kannalta haitallisia veronkorotuksia ei tulisi tehdä. Tuemme hallituksen esityksiä työmarkkinoita uudistavista ja joustavuutta lisäävistä työlainsäädäntömuutoksista.

1. Panostetaan kestävään kasvuun: ratkaistaan osaajahaaste ja parannetaan Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena.
2. Jatketaan julkisen talouden tasapainottamista.

Panostetaan osaajien saatavuuteen ja osaamisen laatuun

Osaajapula on ollut jo pitkään teknologiayritysten suurimpia kasvun esteitä suhdannevaihteluista huolimatta. Ala tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. 60 prosentilta rekrytoitavista odotetaan korkeakoulutasoista osaamista.

• Lisätään korkeakoulutusta nuorille ja teknologia-alan tarpeisiin: kohdennetaan resursseja korkeakoulutukseen hallitusohjelman mukaisesti siten, että vientiteollisuuden tarvitsemat aloituspaikat huomioidaan. Näin korkeakoulut voivat sitoutua kasvaviin koulutusmääriin uusissa tulossopimuksissaan. Tekniikan ja ICT:n aloilla tulee tähdätä suunnilleen viime vuosina korotettujen aloituspaikkamäärien säilyttämiseen. Aloituspaikkojen tulisi näillä aloilla kohdentua aiempaa paremmin hakijoita ensisijaisesti kiinnostaviin hakukohteisiin.
• Lisätään työperäistä maahanmuuttoa: hallitusohjelmassa suunnitellut toimet ulkomaalaislain muuttamiseksi saattaisivat pahimmillaan ajaa suomalaisten yritysten tarvitsemia osaajia kilpailijamaihin. Vähintään erityisasiantuntijat tulee rajata muutosten ulkopuolelle.

Parannetaan Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena

Investointien vauhdittamisen ja yhteiskunnan vihreän siirtymän kannalta olennaisia tekijöitä ovat sujuvat ja ennakoitavat viranomaisprosessit hankkeiden luvituksessa, puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön häiriötön saatavuus sekä yritysten mahdollisuus jakaa riskiä uusien teknologioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa.

• TKI-lisärahoituksen suuntaaminen yrityksille vivuttaa kansantalouden kasvua ja yksityisiä investointeja tehokkaasti. T&K-rahoituslain mukaisesta lisärahoituksesta tulisi suunnata vuosittain 2/3 Business Finlandin kautta kilpailutettavaksi yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin. 1/3 lisärahoituksesta tulisi suunnata vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle ja muun muassa Suomen Akatemian kautta edelleen huippututkimukseen ja tutkimusinfrastruktuureihin.
• Nopeutetaan investointiluvitukseen liittyviä viranomaisprosesseja ja lupavarmuutta. Lisätään resursseja lupakäsittelyyn ja muutoksenhakutuomioistuimiin. Luvitusjonossa on tällä hetkellä miljardien eurojen arvosta investointihankkeita. Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamisen kannalta on keskeistä, että teollisuuden suunnitellut vähähiilisyysinvestoinnit saadaan käyntiin jo kuluvalla vuosikymmenellä.
• Investointitukien tasoa ja kohdentamista määriteltäessä tulee varmistaa riittävät kannusteet uusien teknologioiden pilotointiin ja demonstraatiohankkeisiin. Tämä tulee huomioida hallituksen valmistelussa olevassa teollisten investointien tukiohjelmassa.
• Uudistetaan Finnveran tuoteportfolio kilpailukykyiseksi, asiakaslähtöiseksi sekä investointeja ja vienninedistämistä vahvasti tukevaksi.

Runsas uusiutuva ja päästötön sähkö tulee olemaan Suomelle merkittävä etu kilpailtaessa puhtaan teollisuuden investoinneista EU:n sisämarkkinoilla.

• Varmistetaan, että energiamarkkinoilla säilyvät markkinaehtoiset kannusteet investoida puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään sekä infrastruktuuriin.
• Säätövoimaa ja kapasiteettimekanismia koskevat ratkaisut tulee perustua huolelliseen selvitykseen, jotta varmistetaan kustannustehokas energiajärjestelmä myös EU-tasolla.
• Varmistetaan pelisäännöt teollisuuden hiilidioksidin talteenotolle ja käytölle.

Investoimalla digitalisaation mahdollistavaan toimintaympäristöön voidaan saavuttaa jo tehtyjen teknologiainvestointien täysi potentiaali. Digikompassin toimenpanolla ratkaistaan monia keskeisiä digitalisaation pullonkauloja. Valtiontalouden kehykseen jo sisältyvällä yhteiskehitysbudjetilla voidaan kattaa tarvittavat investoinnit, mutta yhteiskehitysbudjetin valmistelua tulisi vauhdittaa.

• Vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää dataa liiketoiminnan ja innovaatioiden kehittämisessä: käynnistetään suunniteltu datatalouden kasvuohjelma yrityksille ja jatketaan Yrityksen digitalous -hanketta.
• Varmistetaan digi- ja kyberturvallisuustoimien vaikuttavuus ja kerrannaishyödyt: kehitetään alan ekosysteemiä ja toimeenpannaan digitaalisen kompassin toimenpiteet kyberturvallisuuden osalta. Toimenpiteillä vahvistetaan elinkeinoelämän ja tiedonhallintayksiköiden kykyjä hallita digitaalisia riskejään ja noudatetaan palvelutuotannossa markkinaehtoisuuta.
• Sääntelyllä mahdollistetaan parempi digitalisaation hyödyntäminen. Hyvinvointialueiden resurssivajetta voidaan helpottaa uudistamalla henkilötietojen käsittelyyn, lainsäädännön tulkintaan ja tekoälyn käyttöön liittyvää sääntelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelman toimeenpano ja lainsäädännön muutostarpeet on syytä käynnistää välittömästi.
• Toteutetaan julkisten hankintojen reformi. Julkisten hankintojen avulla voidaan edistää mm. ICT-hankintamarkkinoiden kilpailua ja toimivuutta. Näin vauhditetaan julkisen sektorin digitalisaatiota, tehostetaan ja vähennetään kustannuksia.

Lisätiedot: 

Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, puh. 0400 633 751

Anna Ranki, yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 3838 797