Terveydentekijät: Kohti eduskuntavaaleja 2027 – Suomeen kasvua, terveyttä ja turvaa
Terveydentekijät: Terveysteknologia ry, Lääketeollisuus ry, Sailab – MedTech Finland ry
Lääketeollisuus ja terveysteknologia tuovat talouskasvua niin investointina kuin vientinäkin. Yhdessä ne muodostavat yhden harvoista talouskasvua tuovista toimialoista. Terveysalan kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään Suomessa kapeasti, eikä sosiaali- ja terveyssektorin sateenvarjon alle miellettävää toimialaa vielä nähdä kuuluvan osaksi teollisuuspolitiikkaa.
Viime vuosina alan merkitys on kuitenkin alettu ymmärtää paremmin ja se näkyy esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) strategisissa tavoitteissa sekä Business Finlandin strategiassa. Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman alla on käynnistetty useita toimia, jotka tukevat yritysten tutkimustoimintaa Suomessa.
Merkittävä osa lääketeollisuuden ja terveysteknologian investoinneista on T&K-investointeja ja parhaimmillaan ne tuovat Suomeen tuotantotoimintaa ja vientiä. Terveysalan kauppatasetta vahvistava vienti luo Suomeen uusia työpaikkoja, innovaatioita ja verotuloja.
Terveysalan tutkimus tehdään yliopistoissa, korkeakouluissa, mutta myös julkisissa ja yksityisissä palvelutuotannon yksiköissä yhdessä yritysten kanssa. Tutkimustoiminta kehittää ja modernisoi terveydenhuoltoa, vaatien terveydenhuollon ammattilaisilta aikaa sekä siihen kohdistettuja resursseja. Hyöty yhteiskunnalle syntyy, kun ratkaisut otetaan myös käyttöön ja opit kerätään myös epäonnistuneista hankkeista ja kokeiluista. Suomeen tulee rakentaa toimintamalli, jossa uusia hoitoja, diagnostiikkaa ja digitaalisia terveysratkaisuja voidaan pilotoida ja ottaa toimivat ratkaisut käyttöön nopeasti hyvinvointialueilla yhteistyössä yritysten kanssa.
Terveysala on sosiaali- ja terveyspolitiikan lisäksi tärkeä osa kansallista teollisuuspolitiikkaa. Siksi sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriön tulee olla vahvasti kehittämässä terveysalan toimintaedellytyksiä. Pohjatyötä on jo tehty terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmassa, jonka jatko on turvattava. Kertyneiden selvitysten pohjalta yhteiskunnalla tulee olla rohkeutta viedä toimialaa eteenpäin ja rahoittaa selvityksissä tunnistetut tutkimustoiminnalle kriittiset toimet, esimerkiksi kliinisten tutkimusten kansallinen koordinaatio ja datan vahvempi hyödyntäminen.
Tutkittu vaikuttavuus tuo terveyttä ja säästää resursseja
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee olla ympäristö, jossa vaikuttavat ratkaisut otetaan käyttöön nopeasti ja järjestelmällisesti. Kun uusia hoitoja, diagnostiikkaa ja digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään Suomessa, ne parantavat potilaiden hoitoa ja samalla tuottavat tärkeää näyttöä, joka tukee suomalaisten terveysalan innovaatioiden kansainvälistä kasvua ja vientiä.
- Turvataan suomalaisille oikeus samoihin hoitoihin ja menetelmiin kuin muissa EU-maissa, jotta potilaat saavat vaikuttavaa hoitoa ajallaan ja Suomi pysyy houkuttelevana ympäristönä tutkimukselle ja investoinneille.
- Terveydenhuollon vaikuttavuutta koskevat ratkaisut tulee ottaa käyttöön ja huomioida myös hankinnoissa. Vaikuttavuusperusteinen päätöksenteko tukee resurssien tehokasta käyttöä ja auttaa tuomaan markkinoille ratkaisuja, joilla on kysyntää myös kansainvälisesti.
- Tarvitaan ymmärrystä, miten Sote-järjestelmää modernisoidaan yritysten kanssa digitalisaation ja datan hyödyntämisen avulla. Näitä koskevan säätelyn tulee tukea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä erilaisten terveysalan ratkaisujen käyttöönottoa. Digitalisoitunut sote-järjestelmä tuo laajasti tietoa, jota voi hyödyntää myös päätöksenteossa.
- Suomalainen terveydenhuolto voi toimia innovaatioiden referenssiympäristönä, joka tuottaa näyttöä ratkaisujen vaikuttavuudesta ja vahvistaa alan vientipotentiaalia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat jatkuvien säästöpaineiden kohteena. Mielikuvien sijaan päätöksiä tulee tehdä dataan ja tutkimukseen perustuen. Yritysinvestoinnit hakeutuvat maihin, joissa on tarjolla ajantasainen sote-ympäristö.
Lääketieteen kehityksen ansiosta potilaat pystytään diagnosoimaan varhemmin ja diagnostiikka taas auttaa kohdentamaan hoidot potilaille, jotka niistä hyötyvät. Vaikuttavat ratkaisut tulee ottaa käyttöön ja huomioida myös hankinnoissa.
Digitalisaatio ja data ovat uudistaneet sääntelyä ja lainsäädäntöjen tulee olla kaikille toimijoille selkeää. Säädösten tulee tukea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä erilaisten terveysalan ratkaisujen käyttöönottoa, ei estää sitä. Sääntelyä tulee arvioida ja yhteiskunnalla pitää olla valmius tarvittaessa korjata lakeja, jos ne eivät tue vaikuttavuusperusteista toimintaa.
Terveysalan tutkimus- ja innovaatioympäristöjä tulee kehittää määrätietoisesti niin, että ne tukevat sekä potilaiden parempaa hoitoa että suomalaisen terveysalan yritysten kasvua ja vientiä.
Terveysala on kriittinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
- Kokonaisturvallisessa yhteiskunnassa on varmistettava Suomen pieni markkinakoko huomioiden, että hoidot ovat saatavilla potilaille kaikissa olosuhteissa.
- Tuetaan kilpailukykyä mahdollistavalla ja kannustavalla sääntelyllä sekä lain tulkinnalla.
- Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttaja EU:ssa ja erityisesti varautumisohjelmissa, poikkeusratkaisujen sijaan on haettava yhteisiä ratkaisuja.
Maailmanpolitiikan nopea muutos heijastuu suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Kriisin osuessa olemme saari ja Suomi on tunnistanut tämän tilanteen vuosikymmenien ajan. Terveysala on tärkeä osa huoltovarmuutta ja alan yritykset tekevät osansa erilaisiin poikkeustilanteisiin varautumisessa.
Kokonaisturvallisuus voi järkkyä myös normaaliaikoina, jos suomalaisilta puuttuvat kustannustehokkaat ja vaikuttavat hoidot. Yhteiskunnassa tulee varmistaa, että hoidot ovat saatavilla, ja kokonaisturvallisuuden pohja luodaan rakentamalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Yrityksillä tulee olla vahva kannuste pysyä myös pienillä markkinoilla ja varmistaa terveydenhuollon menetelmien ja hoitojen saatavuus pienissä maissa. Pieni koko maalle ei saa tarkoittaa suurta riskiä jäädä ilman uusia hoitoja.
Kilpailukyvyn pohja on mahdollistavassa ja kannustavassa sääntelyssä ja lain tulkinnassa. Suomen tulee olla aktiivinen EU:ssa ja erityisesti varautumisohjelmissa. Kansallisten poikkeusratkaisujen sijaan Suomen tulee varmistaa muiden EU-maiden kanssa yhdenmukainen toiminta.