Nykyinen, vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sopimustoiminta on ollut keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Liittyminen uuteen energiatehokkuussopimukseen alkaa syksyllä 2025. Myös nykyisessä sopimuksessa mukana olevat yritykset joutuvat liittymään sopimukseen uudelleen.
Mihin sopimuksessa sitoutuu?
Teknologiateollisuus on osallistunut uuden sopimusjakson valmisteluun vuosille 2026–2035. Uuden sopimuksen rakenne muistuttaa nykyistä sopimusta, mutta siinä on otettu huomioon uusimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä ja kansallisissa laeissa. Viimeisimmän direktiivin version mukaan yritysten, joiden energiakulutus ylittää 85 TJ (23,6 GWh), on otettava käyttöön energiahallintajärjestelmä. Yritykset, joiden energiakulutus on alle 85 TJ mutta yli 10 TJ (2,7 GWh), tekevät energiatehokkuuskatselmuksen.
Liittymällä sopimukseen, yritys asettaa 10 prosentin energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035. Sopimuksessa yritys sitoutuu jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä raportoimaan edellisen vuoden energiatehokkuustoimenpiteistä vuosittain helmikuun loppuun mennessä seurantajärjestelmään.
Jokainen sopimukseen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen eteen.
Miksi sopimukseen kannattaa liittyä?
Yrityksille energiatehokkuussopimus on hyvä keino toteuttaa energiatehokkuustoimia ja -investointeja omassa tahdissa pakottavan lainsäädännön sijaan.
Sopimus tarjoaa muutaman vaihtoehtoisen menetelmän niille yrityksille, joita pakollinen energiahallintajärjestelmän käyttöönotto ja katselmustoiminta koskee. Nämä vaihtoehdot varmistuvat energiatehokkuuslain päivityksen yhteydessä syksyllä 2025.
Sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla erilaista tietoa, tukea ja opastusta, mikä auttaa energiatehokkuustyössä eteenpäin. Energiatehokkuussopimuksen avulla yritykset voivat mm. hakea Business Finlandilta investointitukea energiankäyttöä edistäviin hankkeisiin.
Lisäksi energiankäytön tehostaminen voi tuoda yrityksille isoja taloudellisia säästöjä ja edistää huoltovarmuutta. Uusi energiatehokkuussopimus on merkittävä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta: se leikkaa ilmastopäästöjä, nopeuttaa siirtymistä kohti fossiilitonta tulevaisuutta ja on osoitus yritysten vastuullisesta toiminnasta.
Teknopäivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tavoitteena on tarjota pk-yrityksille ajankohtaista tietoa, konkreettisia työkaluja sekä inspiraatiota kasvuun ja uudistumiseen. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijat ja teknologiateollisuuden pk-yritykset ympäri Suomen keskustelemaan kasvusta.
Jalo Paananen ja Ville Voipio toivat LUT-yliopiston työelämäprofessori Jussi Rissasen vetämään keskusteluun vuosikymmenten kokemuksen kansainvälisestä liiketoiminnasta ja yritysten kasvattamisesta.
Peikko Groupin perustaja
Pitkä ura perheyrittäjänä ja teollisuusjohtajana
Johtanut Peikon kasvua kansainväliseksi rakennustuoteyritykseksi
Toiminut aktiivisesti suomalaisen yrityskentän kehittäjänä ja sparraajana
Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Työskennellyt Vaisalan kansainvälisen myynnin ja teknologian kehittämisessä
Vahva kokemus teknologiayrityksen johtamisesta ja kansainvälistämisestä
Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja
”Pitää mennä sinne, missä kauppa käy”
Suomalaisille yrityksille kansainvälistyminen on usein välttämätöntä, jotta kasvu olisi mahdollista. Mitkä ratkaisut, valinnat tai toimintatavat ovat olleet teille ne kriittiset kivijalat, jotka ovat mahdollistaneet kasvun maailmalla?
Jalo Paananen: Minä vierastan termiä ”kansainvälinen kasvu”. On vain yksi maapallo, ja meidän pitäisi mennä sinne, missä kauppa käy. Asenteen pitää olla se, että etsimme kauppaa sieltä, mistä sitä saamme. Rajojen ulkopuolella vaihtuvat kielet ja kulttuurit, mutta lähtökohta on aina se, että tuote ratkaisee. Velvollisuutemme on tehdä asiakas onnelliseksi ja jopa yllättää hänet. Minä sain ensimmäiset kymmenen vuotta kaikki tuoteideani asiakkailta, ja Peikon merkittävät tuotteet, kuten pilarikiinnitys ja liittopalkki, ovat syntyneet heidän tarpeistaan. Asiakkaan etu on aina oman edun edellä.
Ville Voipio: Kivijaloista tärkein on tahto – pitää haluta ja ottaa se hyppäys. Kansainvälinen kasvu on kovaa työtä, ei rakettitiedettä. Onni toki käy, mutta niillä, jotka tekevät enemmän töitä, käy useammin tuuri. Asiakasymmärrykseen vetäisin ison alleviivauksen. Ei ole yhtäkään firmaa, joka liikaa ymmärtäisi asiakkaiden arkea ja päänsärkyjä. Päänsärkylääkkeen myyminen on usein parempi vaihtoehto kuin päänsäryn myyminen. Jos pelkää virheitä ja sen takia ei tee mitään, niin ei taida tulla yrittämisestäkään mitään.
”Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä”
Suomessa korostetaan usein tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, mutta kaupallistaminen jää helposti taka-alalle. Ilman myyntiä ja asiakkaita hyväkin keksintö jää hyödyntämättä. Miten te näette myynnin merkityksen innovaation rinnalla, ja miksi sen ympärille rakentuu niin paljon mystiikkaa?
Ville Voipio: Suomessa puhutaan paljon TKI:stä, ja se on hyvä asia, mutta oikeasti tärkeää on jatkumo. Se alkaa koulutuksesta ja jatkuu tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja myyntiin. Jos ketju ei ole kunnossa, ei synny tuotteita markkinoille. Jos ei ole myyntiä, ei ole asiakkaita eikä rahaa. Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä.
Jalo Paananen: Minä saan päänsärkyä kuunnellessani poliitikkoja, jotka uskovat pelkkään koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät näe markkinoille menemisen ja kontaktien tärkeyttä. Meidän pitää pyytää asiakkaita tutustumaan siihen, mitä meillä on, ja miettiä asiakaslähtöisesti kaupan tekemistä. Kaikki, mikä ei tuo lisäarvoa loppuasiakkaalle, täytyy kyseenalaistaa. Jokaisella organisaation osalla on oma asiakkaansa, jolle kotityöt täytyy tehdä täsmällisesti.
”Ilman riskinottoa ei synny kasvua”
Yrittäminen vaatii aina valintoja, joissa mukana on epävarmuutta. Riskien hallinta, mutta myös uskallus tarttua tilaisuuksiin, ratkaisevat usein sen, syntyykö kasvua vai ei. Miten yrittäjän rohkeus ja riskinotto näkyvät omassa kokemuksessanne?
Jalo Paananen: Minä otin erittäin suuria riskejä. Sellainen sanonta oli, että yksittäinen riski ei saa viedä perikatoon, mutta jälkeenpäin katsoen muutama olisi voinut viedä konkurssiin. Kun itsestä tuntuu oikealta ja on miettinyt asioita sekä keskustellut kavereiden kanssa, niin silloin voi uskaltaa.
Ville Voipio: Yrittäjän rooli konkretisoituu, kun talo on kattoa myöten panttina yrityksessä. Ymmärrän, että kaikkea ei voi riskeerata. Mutta mietin, onko meillä paljon pk-yrityksiä, jotka menevät tasaisesti eteenpäin ja hukkaavat kasvun mahdollisuuden. Riskiä voisi jakaa ottamalla jonkun mukaan yritykseen. Sitä mahdollisuutta, että ei oteta riskejä ja kasvettaisiin silti kovasti, ei ole olemassa.
Pk-yritysten Teknopäivä järjestettiin Lahdessa ensimmäistä kertaa 19.8.2025.
”Asiakkaan tarvetta seurattava alusta saakka”
Tutkimukset osoittavat, että Suomi on maailman kärkeä innovaatioiden synnyttämisessä, mutta kaupallistamisessa jäämme kauas jälkeen. Mitä tämä kertoo suomalaisesta toimintatavasta, ja miten tilannetta voisi parantaa?
Ville Voipio: Minulla on huoli, että meillä on väärä identiteetti – tai oikea identiteetti, mutta emme elä sen mukaan. Olemme insinöörikansa, joka tekee hienoja ratkaisuja, mutta olemme reppanoita emmekä osaa myydä – tämä jälkiosa saattaa jopa pitää paikkansa. Tuottavuutemme ei ole kasvanut, koska emme luo tarpeeksi lisäarvoa. Tämä on osittain kulttuurikysymys. Olemme maailman tyytyväisin kansa, mutta kun pitäisi aktiivisesti kehittää, tehdä, ostaa ja myydä, emme oikein jaksa tarttua toimeen ja viedä hyviä keksintöjä loppuun asti markkinoille.
Jalo Paananen: Seuraamme tuotekehitysvaiheessa liian vähän asiakkaan tarvetta. Usein lähdemme siitä, että meillä on aidattu alue ja siellä tehdään tuotetta, ja kun se on valmis, niin sitten pojat myymään. Se on aivan väärä kohta. Meidän pitäisi olla asiakkaan kanssa jo alusta lähtien, seurata hänen arkeaan ja miettiä, mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa. Jos tuotteen kehitystä ei sidota asiakkaan todelliseen tarpeeseen, olemme kaupallistamisvaiheessa myöhässä.
”Asiakaskontakteja ja kauppaa, ei vuosikymmenten projekteja”
Myynnin ja kaupallisen osaamisen arvostuksesta puhutaan, mutta muutos etenee hitaasti. Miten teidän mielestänne päättäjien tulisi suhtautua kaupallistamiseen ja myynnin merkitykseen?
Jalo Paananen: Poliitikot uskovat koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät huomaa markkinoille menemisen ja kontaktien luomisen tärkeyttä. Heidän pitäisi korostaa asiakaskontakteja ja kaupan tekemistä sen sijaan, että odotetaan vuosikymmenten projekteja. Historiallisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa on ollut paljon teknologiaosaajia, mutta harvoin kaupallista osaamista.
Ville Voipio: Kulttuurillinen haaste näkyy myös akateemisessa maailmassa, jossa myynnin professoreita on yksi kymmentä markkinoinnin professoria kohden. Yrityksissäkin myyntiorganisaatioissa on usein liikaa pomotittelillä olevia suhteessa myyjiin. Kansakunnan tasolla eväät ovat selvät: koulutettu työvoima ja panostus koko TKI-jatkumoon.
Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Jukka Rapo
Data-asetus pyrkii edistämään teollisen datan saatavuutta ja käyttöä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Säädös vahvistaa käyttäjien oikeutta hyödyntää ja jakaa eteenpäin verkottuneiden tuotteidensa ja niihin liittyvien palveluiden käytöstä syntynyttä dataa. Säädös koskee verkkoon liitettyjä laitteita – aina sykemittareista teollisuusrobotteihin – sekä näiden liitännäispalveluita.
Säädös määrää verkottuneen tuotteen tai siihen liittyvän palvelun valmistajan tarjoamaan käyttäjälle pääsyn tuotteen tai palvelun käytöstä syntyneeseen dataan. Käyttäjällä on vapaa oikeus hyödyntää dataa ja toimittaa se kolmannelle osapuolelle jalostettavaksi.
Asetuksella on vaikutuksia teknologiateollisuuden eri toimialoilla aina laitevalmistajista ICT-palveluiden tarjoajiin ja verkottuneita koneita ja niiden liitännäispalveluita tuotannossaan käyttäviin yrityksiin.
Teknologiateollisuus ja Traficom tarjoavat lisätietoa
Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä kehottaa yrityksiä tutustumaan Teknologiateollisuuden tietopakettiin data-asetuksesta sekä osallistumaan yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa 8. lokakuuta järjestettävään tietoiskuun.
– Traficom on saamassa keskeisen aseman asetuksen kansallisessa täytäntöönpanossa. Heidän viestintäänsä kannattaa siis seurata. Kannustan myös tutustumaan LeanEntries-verkkotyökaluun, joka on suunniteltu auttamaan yrityksiä ymmärtämään asetusta, sekä kattojärjestömme Orgalimin tuottamaan oppaaseen. Molemmat ovat maksutta jäsentemme saatavilla. Myös Euroopan komissio tarjoaa ohjeistusta säädöksen soveltamisesta, Mikkilä sanoo.
Mikkilä muistuttaa, että vaikka lainsäädäntö ei tee ketään autuaaksi, säädöksen seurauksena Eurooppaan syntyy täysin uudenlaisia datatalouden mahdollisuuksia yrityksille.
– Data on strateginen avainresurssi, ja yritysten kannattaakin lähteä nyt satsaamaan datan hyödyntämisen edellyttämään osaamiseen ja prosessi- ja tuotekehitykseen.
Konecranes: Velvoitteita, mutta mahdollisesti myös uusia avauksia
Laitevalmistaja Konecranesiin data-asetus vaikuttaa merkittävästi, sillä sitä tullaan soveltamaan moniin yrityksen tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin.
– Käytännön vaikutukset ja mahdolliset uudet toimintatavat konkretisoituvat tulevien kuukausien aikana, kun asiakkaat ja muut toimijat alkavat hyödyntää asetuksen tuomia oikeuksia, sanoo Senior Legal Counsel Onni Koivu Konecranesista.
Yritys on valmistautumisessaan keskittynyt varmistamaan, että data-asetuksen asettamat velvoitteet pystytään täyttämään. Keskeisiä toimenpiteitä tässä ovat olleet yhteisen näkemyksen luominen, tuotedokumentaation kehittäminen, sopimusmallien päivittäminen sekä asiakasviestinnän vahvistaminen.
Entä voiko uusi lainsäädäntö tarjota myös uusia mahdollisuuksia Konecranesin kaltaiselle yritykselle?
– Seuraamme asetukseen liittyvää kehitystä tiiviisti. Huoltoliiketoimintaa harjoittavana yhtiönä olemme kiinnostuneita viemään liiketoimintamallejamme eteenpäin, ja data-asetus voi tarjota siihen uusia mahdollisuuksia, Koivu sanoo.
Way Data Technologies: Uusi datatalousekosysteemi iso mahdollisuus
Logistiikka-alan ohjelmistoyritys Way Data Technologiesille data-asetus näyttäytyy positiivisen muutoksen ajurina.
– Erityisesti kuljetus- ja logistiikka-alalle data-asetus mahdollistaa tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kasvattamisen sekä yhteistyön lisääntymisen laitevalmistajien kanssa, yrityksen teknologiajohtaja Oskari Pétas sanoo.
Way Data on lisännyt uuden asetuksen myötä yhteistyötään datan tuottajien eli laitevalmistajien kanssa.
– Olemme yhdessä saksalaisen Open Logistics Foundationin kanssa osallistuneet avoimien dataformaattien tuottamiseen, jotta datan jakaminen olisi jatkossa mahdollisimman helppoa ja standardisoitua. Osaltamme olemme siis pyrkineet luomaan pohjaa uudelle nousevalle datatalousekosysteemille.
Ohjelmistoyrityksessä data-asetuksessa nähdään paljon mahdollisuuksia niin laitevalmistajille kuin laitteiden käyttäjillekin.
– Datan käyttäjän näkökulmasta syntyy mahdollisuuksia liiketoimintamallien modernisoinnille ja digitalisoitumiselle, Pétas kuvaa.
Laajennus koskee erityisesti teräksestä ja alumiinista valmistettuja jatkojalosteita, kuten monia konepaja- ja sähkölaitealan tuotteita. Mukana ovat mm. tuulivoimalat ja niiden osat, mobiilinosturit, puskutraktorit ja muu raskas kalusto, rautatievaunut sekä kompressorit ja pumput.
Uusien tullien osalta 50 %:n maksu koskee vain tuotteiden teräs- ja alumiinisisältöä. Muu osuus jää vastavuoroisten ja muiden voimassa olevien tullien piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa EU:sta tuotaville tuotteille useimmiten joko 15 % tullia (jos tuotteen aiempi MFN-tulli oli tätä pienempi) tai tuotteen aiempaa MFN-tullia (jos se oli yli 15 %).
Tämä laajennus vaikuttaa kielteisesti teollisuuteemme ja korostaa tarvetta EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle neuvotteluratkaisulle, jolla nykyiset 50 %:n teräs- ja alumiinitullit sekä johdannaiset poistettaisiin ja mahdollisesti korvattaisiin tariffikiintiöjärjestelmällä (TRQ).
Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja Teollisuusliitto ry allekirjoittivat päivitetyn pöytäkirjan ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintää koskevista menettelytavoista. Nykyisin työnantajan on toimitettava Teollisuusliitolle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle jäsenmaksuselvitykset neljännesvuosittain, kun aikaisemmin selvitys toimitettiin puolen vuoden välein. Jäsenmaksuselvitykset toimitetaan seuraavan aikataulun mukaan:
1.1.–31.3. pidätetyt jäsenmaksut on tullut selvittää 15.5. kuluvaa vuotta mennessä
1.4.–30.6. pidätetyt jäsenmaksut on selvitettävä 15.8. kuluvaa vuotta mennessä
1.7.–31.9. pidätetyt jäsenmaksut on selvitettävä 15.11. kuluvaa vuotta mennessä
1.10.–31.12. pidätetyt jäsenmaksut on selvitettävä 31.1. seuraavaa vuotta mennessä
Työajan lisääminen
Tämän lisäksi haluamme muistuttaa jäseniämme uudesta mahdollisuudesta sopia työajan lisäämisestä. Uuden työehtosopimuksen myötä työnantajalle on annettu mahdollisuus sopia suoraan työntekijän kanssa toisin työajan tasaamisvapaiden määrästä, eli toisin sanoen sopia pois pekkasia. Työnantajalla ja työntekijälle on mahdollisuus sopia tasaamisvapaiden määrästä enintään 48 tunnin / 6 päivän osalta. Uudessa työehtosopimuksessa ei ole enää määräyksiä pääluottamusmiehen kanssa sovittavasta kehyssopimuksesta tasaamisvapaista toisin sopimiseksi, vaan sopimiskäytännöt on käytävä läpi pääluottamusmiehen kanssa vuosittain 15.1. mennessä.
Sopimus tulee tehdä kirjallisesti enintään kalenterivuodeksi kerrallaan ja sopimuksessa tulee ilmetä vaihdettavien tuntien lukumäärä. Sopimisen yhteydessä tulee todeta, milloin tasaamislisä työajaksi vaihdetuilta päiviltä maksetaan. Lisätietoa tasaamisvapaista toisin sopimisesta sekä muista työehtosopimuksen uusista määräyksistä löydätte jäsensivuiltamme.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry muistuttaa kaikkia työehtosopimuksen noudattamisen tärkeydestä sekä toivoo jäsenten hyödyntävän uuden työehtosopimuksen sallimat joustot täysimääräisesti.
Lisätietoja
Kaikissa työehtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä kehotamme olemaan yhteydessä Teknologiateollisuus ry:n työsuhdepäivystykseen joko puhelimitse numerossa (09) 1923 222 tai osoitteessa https://tyosuhdepaivystys.teknologiateollisuus.fi/
EK käynnistää syyskauden alussa Ukrainan uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille konkreettisia mahdollisuuksia osallistua Euroopan historian suurimpaan jälleenrakennusurakkaan – vastuullisesti, kestävästi ja eurooppalaisin periaattein.
Toimintamalli perustuu kahdelle tukijalalle: Suomen päässä jalkaudutaan laajamittaiseen vientiyritysten aktivointiin ja Kiovasta käsin tuotetaan yrityksille konkreettisia markkinaselvitys- ja kumppaninhakupalveluita.
EK aktivoi ja sparraa suomalaisia vientiyrityksiä kenttätyöllä Suomessa ja Ukrainassa.
Yrityksille tarjotaan markkinaselvityksiä ja kumppaninhakupalveluita suoraan Kiovasta käsin yhteistyössä EastCham Finlandin kanssa.
Hanke testaa uutta vientimallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan pk-yritysten kansainvälistymisen parhaita käytäntöjä.
Miksi nyt?
Ukraina tarvitsee apua eritoten tuhottujen asuntojen, koulujen, sairaaloiden, kuljetus- ja energiainfrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten uudelleenrakentamiseen.
Ukraina on määritellyt uudelleenrakentamisensa johtoajatukseksi build back better -periaatteen. Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan näihin odotuksiin vastaavaa huippuosaamista mm. energiaratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja kyberturvassa, teollisissa tuotantolaitteissa ja kaivosteknologiassa, rakentamisen ratkaisuissa sekä väestönsuojissa.
Ukrainasta voi tulla merkittävä kasvumahdollisuus monelle pk-yritykselle, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio.
”Tavoitteena on saada kahden vuoden aikana yli 200 suomalaisyritystä mukaan Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Ukraina voi tarjota Suomelle jopa 1–2 miljardin euron vuosittaisen lisävientipotentiaalin seuraavan vuosikymmenen aikana”.
Kenelle?
Kaikille suomalaisyrityksille – erityisesti pk-yrityksille – jotka haluavat kasvaa, kansainvälistyä ja olla mukana rakentamassa vakaampaa Eurooppaa.
Miten mukaan hankkeeseen?
Pro Ukraina -hanke käynnistyy syyskauden 2025 alussa. Voit jo jättää yhteystietosi odotuslistalle – EK kontaktoi yrityksesi ensimmäisenä toiminnan alkaessa.
Petri Vuorio, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Puh. +358 503232979, Petri.Vuorio@ek.fi
Linda Jerjomin, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, projektikoordinaattori Puh. +358 503310489, Linda.jerjomin@ek.fi
Suomen kasvu ja kilpailukyky nojaavat yhä enenevässä määrin osaavaan työvoimaan, jota ei löydy pelkästään kotimarkkinoilta. Kansainväliset asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa yritysten menestyksessä ja innovaatiokyvyn vahvistamisessa. Lainsäädäntömuutokset eivät muuta tätä tarvetta – mutta on tärkeää, että työnantajat tuntevat uuden tilanteen ja siihen liittyvät velvoitteet.
Mitä muuttuu kansainvälisten työntekijöiden asemassa?
Keskeisin muutos on se, että kun työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleva henkilö jää työttömäksi, hänellä on tilanteesta riippuen (esimerkiksi työluvan laatu, Suomessa olon kesto) joko kolme tai kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ.
Jos uutta työtä ei onnistu löytämään määräajassa, Maahanmuuttovirasto voi käynnistää prosessin oleskeluluvan peruuttamiseksi.
Tämä asettaa paineita työnhaun nopeudelle ja jatkuvuudelle – työnantajilla voi olla tärkeä rooli työntekijän ohjaamisessa, tukemisessa tai verkostojen hyödyntämisessä mahdollisen uuden työpaikan löytymiseksi.
Uusi ilmoitusvelvollisuus työnantajille
Työnantajille merkittävin muutos liittyy uuteen ilmoitusvelvollisuuteen, joka astuu voimaan työsuhteen päättyessä ennenaikaisesti esimerkiksi irtisanomistilanteessa. Jatkossa työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle, jos kolmannen maan kansalaisen, eli EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työntekijän, työsuhde päättyy ennen kuin oleskelulupaan merkitty ajankohta umpeutuu.
Ilmoitus on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa työsuhteen päättymisestä Enter Finland -palvelussa (sama palvelu, jossa työnantaja ilmoittaa myös kv-osaajan rekrytoinnista). Laiminlyönnistä voi seurata sanktio, kuten sakkorangaistus. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos määräaikainen työsuhde päättyy samaan aikaan kuin työnteon perusteella myönnetty oleskelulupa.
Tukea ja tietoa työnantajille saatavilla
Työnantajille on onneksi tarjolla tukea ja neuvontaa tilanteissa, joissa uudet säädökset herättävät kysymyksiä.
Myös Maahanmuuttoviraston neuvontapalvelu palvelee matalalla kynnyksellä työnantajia, jotka pohtivat ilmoitusvelvollisuuteen tai oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.
Kuvittele tämä: juuri peruskoulun päättänyt nuori seisoo ensimmäistä kertaa teknologiayrityksen aulassa silmät suurina, vähän jännittyneenä, mutta ennen kaikkea uteliaana. Ensimmäinen kurkistus työelämään on samalla kurkistus tulevaisuuteen. Ja se onnistuu vain, jos joku tarjoaa siihen mahdollisuuden.
Me uskomme, että ensikosketus työelämään kannattaa antaa varhain, kun tulevaisuuden urapolut ovat vielä avoinna ja uteliaisuus uutta kohtaan on suurimmillaan. Ensimmäiset kokemukset ja mielikuvat alasta voivat ratkaista, herääkö nuorella kiinnostus juuri teknologia-alaa ja sen yrityksiä kohtaan.
Teknologia-ala tarvitsee osaajia, ja kesätyönsä aloittavat nuoret ovat yritysten kaipaamia tulevaisuuden tekijöitä. On tärkeää, että ensimmäiset kohtaamiset ovat innostavia, merkityksellisiä ja mieleenpainuvia!
TuoreestaNYT nuorten tulevaisuusraportistaselviää, että nuoret kaipaavat yhä enemmän konkreettisia kokemuksia työelämästä ja toivovat mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Pienetkin kesätyökokemukset vahvistavat nuoren taitoja, kartuttavat itseluottamusta ja auttavat näkemään mahdollisuuksia, jotka eivät aina välttämättä tule esiin koulun arjessa.
Työnantajan panostus kesätyöhön voi olla merkittävä askel nuorelle. Nuori ei tarvitse täydellistä suunnitelmaa, vaan mahdollisuuden aloittaa jostakin. Yksi onnistunut kokemus voi sytyttää kipinän, joka kulkee mukana pitkään ja rohkaisee tarttumaan seuraavaan mahdollisuuteen.
Kesätyö ei ole mikä tahansa työ, vaan se voi olla ensimmäinen askel kohti omannäköistä tulevaisuutta.
Työelämätaitoja yhdeksäsluokkalaisille
Halusimme tarjota yhdessä jäsenyritystemme kanssa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään teknologia-alalla. Järjestämme toista vuotta peräkkäin MyTech AI-lähettiläs -ohjelman, jossa 80 ysiluokkalaista pääsee kahdeksi viikoksi tutustumaan tekoälyn maailmaan. Mukana ohjelmassa ovat Microsoft, Nokia, CSC ja WithSecure.
Nämä yritykset tarjoavat nuorille mahdollisuuksia tutustua teknologia-alaan, vahvistavat omaa vetovoimaansa nuorten keskuudessa ja osallistuvat uuden, osaavan sukupolven kasvattamiseen. Espoon, Kirkkonummen ja Helsingin kaupungit ovat mukana ohjelmassa, jossa nuoret toimivat tekoälyopastajina kaupungin eri toimipisteissä kahden päivän ajan.
Miksi nuorten palkkaaminen kesätöihin kannattaa?
Tietoa ja kokemuksia teknologia-alasta: varhainen työkokemus voi ohjata nuoren tulevaisuutta ja innostaa alalle, jolle osaajia tarvitaan. Työnantajan pienellä panostuksella voi olla merkittävä rooli siinä, että nuori löytää oman kiinnostuksen kohteensa ja hahmottaa seuraavaa askelta opinnoissa tai tulevaisuuden haaveissa.
Vetovoimaa yrityksille: kesätyö parantaa yrityksen tunnettuutta ja lisää vetovoimaa nuorten silmissä.
Molemminpuolisia oppeja: työelämätaidot eivät synny itsestään: ne opitaan tekemällä, kokeilemalla ja saamalla palautetta. Ensimmäiset työkokemukset rakentavat itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Nuoret tuovat mukanaan tuoreita näkökulmia, kysymyksiä ja aitoja havaintoja.
