Tilanne on helpottamaan ja tilannekuvan ajankohtaistamiseksi ulkoministeriö järjestää pian tilaisuuden, johon yrityksilläkin on mahdollisuus osallistua. Lisäksi Teknologiateollisuus pyrkii muodostamaan kokonaiskuvaa, miten isoa osaa tämä koskettaa.
Jos vientivalvontaongelmat koskettavat yritystäsi, jätä yhteystietosi lomakkeella tai voit olla suoraan yhteydessä kauppapolitiikasta vastaavaan johtajaan Akseli Koskelaan (yhteystiedot alla).
Ohjeistus ei ole lopullinen, vaan se on arvio siitä, miten metallien arvo voidaan määrittää yritysten kokemusten perusteella.
Päivitetty 3.10.2025
Section 232-tullin piiriin kuuluvat tuotteet
Tullikoodit, jotka alkavat numeroilla 73, 7601 ja 7604–7609 sekä 7616.99.51, määrätään 50 % 232-tullilla koko tuotteesta. Näiden tavaroiden osalta ei siksi ole tarpeen laskea metallipitoisuuden arvoa.
Muiden, 232-tullin piiriin kuuluvien tullikoodien osalta tulli maksetaan vain tuotteen teräksen, alumiinin ja kuparin arvosta. Loput tavarasta tullataan yleisellä EU-tulliverolla 15 % tai voimassa olevalla MFN-tullilla (riippuen kumpi näistä on suurempi).
Yhdysvaltain tulliviranomaisilta ei ole tarkkoja ohjeita siitä, miten metallin arvo lasketaan. He kuitenkin ilmoittavat, että metallin arvo on metallin hinta vähennettynä kuljetus- ja vakuutuskustannuksilla. Toisin sanoen se on summa, jonka ostaja maksaa myyjälle metallista.
Tutustu Yhdysvaltain tulliviranomaisten omaan selosteeseen, jossa myös esillä kysymys ”How to determine the value of aluminum or steel content for derivative products outside of CH. 76 or 73?”.
Teknologiateollisuuden käsitys
Käsityksemme mukaan metallin arvo määritellään sen mukaan, kuinka paljon terästä, alumiinia tai kuparia tuote sisältää ja mikä hinta kyseisestä metallista on sen alkuperäisessä muodossa. Toisin sanoen ostohinta metallille ennen sen jalostamista valmiiksi tuotteeksi tullataan 50 %:n mukaan. Voidaan myös ajatella, että kyse on metallin arvosta sen sulatettuna muotona lopullisen tuotteen uudelleenkäytössä.
Dokumentointi
On tärkeää pystyä dokumentoimaan, miten arvo on määritelty. Yhdysvaltain tulliviranomaiset voivat pyytää tätä tietoa, ja se on tarpeen myös, jos 232-tulli tulee palautettavaksi myöhemmin, mikäli se kumotaan.
Kuten kaikkea toimintaa työpaikoilla, tekoälyn käyttöä koskevat lukuisat säädökset. Sääntelyn ei kuitenkaan pidä antaa säikäyttää, sillä tekoälyn avulla voidaan monin tavoin lisätä tuottavuutta ja parantaa arkea työpaikalla.
Työnantajan on keskeistä tiedostaa tekoälyyn liittyvät lait ja eettiset kysymykset sekä huolehtia, että tekoälyä hyödynnetään läpinäkyvästi.
Tekoäly tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia
Uusien innovaatioiden ja liiketoimintojen luomisen ohella tekoäly auttaa merkittävästi parantamaan yritysten nykyisiä toimintoja. Se voi auttaa tuotantoprosessien tehostamisen lisäksi esimerkiksi liiketoiminnan analytiikan ja päätöksenteon, asiakaspalvelun, sisäisen viestinnän, sisällöntuotannon, tietoturvan ja riskienhallinnan kehittämisessä seuraavalle tasolle.
Tulevaisuudessa tekoäly tulee näyttelemään yhä merkittävämpää roolia myös henkilöstöhallintoon liittyvissä toiminnoissa ja tehtävissä. Tekoälyn käyttö rekrytoinneissa on yleistynyt, ja erityisesti Yhdysvalloissa tekoälyä käytetään laajemminkin HR-asioissa esimerkiksi työtehtävien ja -vuorojen allokointiin sekä palkitsemiseen.
Lainsäädäntö suojaa tehokkaasti työntekijöitä tekoälyyn liittyviltä riskeiltä
Tekoälyn hyödyntäminen työpaikalla, erityisesti työntekijöihin liittyvissä asioissa, herättää myös kysymyksiä siihen liittyvistä riskeistä. Huolet saattavat liittyä esimerkiksi työntekijöiden yksityisyyden suojaan, epätasapuoliseen kohteluun, työturvallisuuden vaarantumiseen tai työnantajan päätöksenteon läpinäkymättömyyteen.
Olemassa oleva lainsäädäntö kuitenkin suojaa tehokkaasti työntekijöitä edellä mainituilta – ja monilta muilta – riskeiltä.
EU:n tekoälysäädös (AI Act) asettaa laajan joukon myös työntekijöitä suojaavia velvoitteita työnantajille näiden käyttäessä sellaisia tekoälyjärjestelmiä, joilla voidaan katsoa olevan olennaista merkitystä työntekijöille. Tekoälysäädös edellyttää myös riittävän tekoälylukutaidon turvaamista henkilöstölle. Tällä velvoitteella pyritään varmistamaan henkilöstön riittävä kyky ymmärtää ja käyttää tekoälyjärjestelmiä.
Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) (kotimaisen lainsäännön täydentämänä) pitää huolen työntekijöiden yksityisyyden suojan toteutumisesta.
Myös kotimainen työlainsäädäntö suojaa työntekijöitä. Esimerkiksi työntekijöiden tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslakia rikkova syrjintä ei muutu sallittavaksi vain sen takia, että sen toteuttamiseen käytetään tekoälyä. Työnantajan on muutenkin noudatettava kotimaista työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia yhteistoimintalakia, työelämän tietosuojalakia ja työturvallisuuslakia, sekä myös soveltuvia työehtosopimuksia hyödyntäessään tekoälyä työpaikalla.
Sääntelyyn perustuvien velvoitteiden lisäksi vastuullisen työnantajan on syytä ottaa huomioon eettiset näkökulmat ja huolehtia siitä, että tekoälyn hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä periaatteista viestitään työpaikalla avoimesti.
Miten pääsee alkuun?
Muistilista olennaisimmista tekoälyn käyttöön työpaikalla vaikuttavista säännöksistä on koottu päivitettyyn Hyvän henkilöstöpolitiikan oppaaseen. Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita jäseniämme tutustumaan siihen!
Lisäksi järjestämme aiheesta marraskuussa koulutuksen, jossa pureudutaan juridisiin kysymyksiin tarkemmin. Koulutus toimii tiedonlähteenä niille, jotka ovat jo ottaneet tai harkitsevat tekoälyn hyödyntämistä työpaikalla ja jotka kaipaavat lisätietoa soveltuvista työoikeudellisista ja muista työntekijöitä koskevista säännöksistä.
Ideoita ja oppeja tekoälyn hyödyntämiseen yritystoiminnassa etsivän kannattaa tutustua myös AI Finland –verkoston toimintaan ja tapahtumiin.
Nykyinen, vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sopimustoiminta on ollut keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Liittyminen uuteen energiatehokkuussopimukseen alkaa syksyllä 2025. Myös nykyisessä sopimuksessa mukana olevat yritykset joutuvat liittymään sopimukseen uudelleen.
Mihin sopimuksessa sitoutuu?
Teknologiateollisuus on osallistunut uuden sopimusjakson valmisteluun vuosille 2026–2035. Uuden sopimuksen rakenne muistuttaa nykyistä sopimusta, mutta siinä on otettu huomioon uusimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä ja kansallisissa laeissa. Viimeisimmän direktiivin version mukaan yritysten, joiden energiakulutus ylittää 85 TJ (23,6 GWh), on otettava käyttöön energiahallintajärjestelmä. Yritykset, joiden energiakulutus on alle 85 TJ mutta yli 10 TJ (2,7 GWh), tekevät energiatehokkuuskatselmuksen.
Liittymällä sopimukseen, yritys asettaa 10 prosentin energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035. Sopimuksessa yritys sitoutuu jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä raportoimaan edellisen vuoden energiatehokkuustoimenpiteistä vuosittain helmikuun loppuun mennessä seurantajärjestelmään.
Jokainen sopimukseen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen eteen.
Miksi sopimukseen kannattaa liittyä?
Yrityksille energiatehokkuussopimus on hyvä keino toteuttaa energiatehokkuustoimia ja -investointeja omassa tahdissa pakottavan lainsäädännön sijaan.
Sopimus tarjoaa muutaman vaihtoehtoisen menetelmän niille yrityksille, joita pakollinen energiahallintajärjestelmän käyttöönotto ja katselmustoiminta koskee. Nämä vaihtoehdot varmistuvat energiatehokkuuslain päivityksen yhteydessä syksyllä 2025.
Sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla erilaista tietoa, tukea ja opastusta, mikä auttaa energiatehokkuustyössä eteenpäin. Energiatehokkuussopimuksen avulla yritykset voivat mm. hakea Business Finlandilta investointitukea energiankäyttöä edistäviin hankkeisiin.
Lisäksi energiankäytön tehostaminen voi tuoda yrityksille isoja taloudellisia säästöjä ja edistää huoltovarmuutta. Uusi energiatehokkuussopimus on merkittävä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta: se leikkaa ilmastopäästöjä, nopeuttaa siirtymistä kohti fossiilitonta tulevaisuutta ja on osoitus yritysten vastuullisesta toiminnasta.
Teknopäivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tavoitteena on tarjota pk-yrityksille ajankohtaista tietoa, konkreettisia työkaluja sekä inspiraatiota kasvuun ja uudistumiseen. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijat ja teknologiateollisuuden pk-yritykset ympäri Suomen keskustelemaan kasvusta.
Jalo Paananen ja Ville Voipio toivat LUT-yliopiston työelämäprofessori Jussi Rissasen vetämään keskusteluun vuosikymmenten kokemuksen kansainvälisestä liiketoiminnasta ja yritysten kasvattamisesta.
Peikko Groupin perustaja
Pitkä ura perheyrittäjänä ja teollisuusjohtajana
Johtanut Peikon kasvua kansainväliseksi rakennustuoteyritykseksi
Toiminut aktiivisesti suomalaisen yrityskentän kehittäjänä ja sparraajana
Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Työskennellyt Vaisalan kansainvälisen myynnin ja teknologian kehittämisessä
Vahva kokemus teknologiayrityksen johtamisesta ja kansainvälistämisestä
Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja
”Pitää mennä sinne, missä kauppa käy”
Suomalaisille yrityksille kansainvälistyminen on usein välttämätöntä, jotta kasvu olisi mahdollista. Mitkä ratkaisut, valinnat tai toimintatavat ovat olleet teille ne kriittiset kivijalat, jotka ovat mahdollistaneet kasvun maailmalla?
Jalo Paananen: Minä vierastan termiä ”kansainvälinen kasvu”. On vain yksi maapallo, ja meidän pitäisi mennä sinne, missä kauppa käy. Asenteen pitää olla se, että etsimme kauppaa sieltä, mistä sitä saamme. Rajojen ulkopuolella vaihtuvat kielet ja kulttuurit, mutta lähtökohta on aina se, että tuote ratkaisee. Velvollisuutemme on tehdä asiakas onnelliseksi ja jopa yllättää hänet. Minä sain ensimmäiset kymmenen vuotta kaikki tuoteideani asiakkailta, ja Peikon merkittävät tuotteet, kuten pilarikiinnitys ja liittopalkki, ovat syntyneet heidän tarpeistaan. Asiakkaan etu on aina oman edun edellä.
Ville Voipio: Kivijaloista tärkein on tahto – pitää haluta ja ottaa se hyppäys. Kansainvälinen kasvu on kovaa työtä, ei rakettitiedettä. Onni toki käy, mutta niillä, jotka tekevät enemmän töitä, käy useammin tuuri. Asiakasymmärrykseen vetäisin ison alleviivauksen. Ei ole yhtäkään firmaa, joka liikaa ymmärtäisi asiakkaiden arkea ja päänsärkyjä. Päänsärkylääkkeen myyminen on usein parempi vaihtoehto kuin päänsäryn myyminen. Jos pelkää virheitä ja sen takia ei tee mitään, niin ei taida tulla yrittämisestäkään mitään.
”Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä”
Suomessa korostetaan usein tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, mutta kaupallistaminen jää helposti taka-alalle. Ilman myyntiä ja asiakkaita hyväkin keksintö jää hyödyntämättä. Miten te näette myynnin merkityksen innovaation rinnalla, ja miksi sen ympärille rakentuu niin paljon mystiikkaa?
Ville Voipio: Suomessa puhutaan paljon TKI:stä, ja se on hyvä asia, mutta oikeasti tärkeää on jatkumo. Se alkaa koulutuksesta ja jatkuu tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja myyntiin. Jos ketju ei ole kunnossa, ei synny tuotteita markkinoille. Jos ei ole myyntiä, ei ole asiakkaita eikä rahaa. Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä.
Jalo Paananen: Minä saan päänsärkyä kuunnellessani poliitikkoja, jotka uskovat pelkkään koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät näe markkinoille menemisen ja kontaktien tärkeyttä. Meidän pitää pyytää asiakkaita tutustumaan siihen, mitä meillä on, ja miettiä asiakaslähtöisesti kaupan tekemistä. Kaikki, mikä ei tuo lisäarvoa loppuasiakkaalle, täytyy kyseenalaistaa. Jokaisella organisaation osalla on oma asiakkaansa, jolle kotityöt täytyy tehdä täsmällisesti.
”Ilman riskinottoa ei synny kasvua”
Yrittäminen vaatii aina valintoja, joissa mukana on epävarmuutta. Riskien hallinta, mutta myös uskallus tarttua tilaisuuksiin, ratkaisevat usein sen, syntyykö kasvua vai ei. Miten yrittäjän rohkeus ja riskinotto näkyvät omassa kokemuksessanne?
Jalo Paananen: Minä otin erittäin suuria riskejä. Sellainen sanonta oli, että yksittäinen riski ei saa viedä perikatoon, mutta jälkeenpäin katsoen muutama olisi voinut viedä konkurssiin. Kun itsestä tuntuu oikealta ja on miettinyt asioita sekä keskustellut kavereiden kanssa, niin silloin voi uskaltaa.
Ville Voipio: Yrittäjän rooli konkretisoituu, kun talo on kattoa myöten panttina yrityksessä. Ymmärrän, että kaikkea ei voi riskeerata. Mutta mietin, onko meillä paljon pk-yrityksiä, jotka menevät tasaisesti eteenpäin ja hukkaavat kasvun mahdollisuuden. Riskiä voisi jakaa ottamalla jonkun mukaan yritykseen. Sitä mahdollisuutta, että ei oteta riskejä ja kasvettaisiin silti kovasti, ei ole olemassa.
Pk-yritysten Teknopäivä järjestettiin Lahdessa ensimmäistä kertaa 19.8.2025.
”Asiakkaan tarvetta seurattava alusta saakka”
Tutkimukset osoittavat, että Suomi on maailman kärkeä innovaatioiden synnyttämisessä, mutta kaupallistamisessa jäämme kauas jälkeen. Mitä tämä kertoo suomalaisesta toimintatavasta, ja miten tilannetta voisi parantaa?
Ville Voipio: Minulla on huoli, että meillä on väärä identiteetti – tai oikea identiteetti, mutta emme elä sen mukaan. Olemme insinöörikansa, joka tekee hienoja ratkaisuja, mutta olemme reppanoita emmekä osaa myydä – tämä jälkiosa saattaa jopa pitää paikkansa. Tuottavuutemme ei ole kasvanut, koska emme luo tarpeeksi lisäarvoa. Tämä on osittain kulttuurikysymys. Olemme maailman tyytyväisin kansa, mutta kun pitäisi aktiivisesti kehittää, tehdä, ostaa ja myydä, emme oikein jaksa tarttua toimeen ja viedä hyviä keksintöjä loppuun asti markkinoille.
Jalo Paananen: Seuraamme tuotekehitysvaiheessa liian vähän asiakkaan tarvetta. Usein lähdemme siitä, että meillä on aidattu alue ja siellä tehdään tuotetta, ja kun se on valmis, niin sitten pojat myymään. Se on aivan väärä kohta. Meidän pitäisi olla asiakkaan kanssa jo alusta lähtien, seurata hänen arkeaan ja miettiä, mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa. Jos tuotteen kehitystä ei sidota asiakkaan todelliseen tarpeeseen, olemme kaupallistamisvaiheessa myöhässä.
”Asiakaskontakteja ja kauppaa, ei vuosikymmenten projekteja”
Myynnin ja kaupallisen osaamisen arvostuksesta puhutaan, mutta muutos etenee hitaasti. Miten teidän mielestänne päättäjien tulisi suhtautua kaupallistamiseen ja myynnin merkitykseen?
Jalo Paananen: Poliitikot uskovat koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät huomaa markkinoille menemisen ja kontaktien luomisen tärkeyttä. Heidän pitäisi korostaa asiakaskontakteja ja kaupan tekemistä sen sijaan, että odotetaan vuosikymmenten projekteja. Historiallisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa on ollut paljon teknologiaosaajia, mutta harvoin kaupallista osaamista.
Ville Voipio: Kulttuurillinen haaste näkyy myös akateemisessa maailmassa, jossa myynnin professoreita on yksi kymmentä markkinoinnin professoria kohden. Yrityksissäkin myyntiorganisaatioissa on usein liikaa pomotittelillä olevia suhteessa myyjiin. Kansakunnan tasolla eväät ovat selvät: koulutettu työvoima ja panostus koko TKI-jatkumoon.
Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Jukka Rapo
Data-asetus pyrkii edistämään teollisen datan saatavuutta ja käyttöä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Säädös vahvistaa käyttäjien oikeutta hyödyntää ja jakaa eteenpäin verkottuneiden tuotteidensa ja niihin liittyvien palveluiden käytöstä syntynyttä dataa. Säädös koskee verkkoon liitettyjä laitteita – aina sykemittareista teollisuusrobotteihin – sekä näiden liitännäispalveluita.
Säädös määrää verkottuneen tuotteen tai siihen liittyvän palvelun valmistajan tarjoamaan käyttäjälle pääsyn tuotteen tai palvelun käytöstä syntyneeseen dataan. Käyttäjällä on vapaa oikeus hyödyntää dataa ja toimittaa se kolmannelle osapuolelle jalostettavaksi.
Asetuksella on vaikutuksia teknologiateollisuuden eri toimialoilla aina laitevalmistajista ICT-palveluiden tarjoajiin ja verkottuneita koneita ja niiden liitännäispalveluita tuotannossaan käyttäviin yrityksiin.
Teknologiateollisuus ja Traficom tarjoavat lisätietoa
Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä kehottaa yrityksiä tutustumaan Teknologiateollisuuden tietopakettiin data-asetuksesta sekä osallistumaan yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa 8. lokakuuta järjestettävään tietoiskuun.
– Traficom on saamassa keskeisen aseman asetuksen kansallisessa täytäntöönpanossa. Heidän viestintäänsä kannattaa siis seurata. Kannustan myös tutustumaan LeanEntries-verkkotyökaluun, joka on suunniteltu auttamaan yrityksiä ymmärtämään asetusta, sekä kattojärjestömme Orgalimin tuottamaan oppaaseen. Molemmat ovat maksutta jäsentemme saatavilla. Myös Euroopan komissio tarjoaa ohjeistusta säädöksen soveltamisesta, Mikkilä sanoo.
Mikkilä muistuttaa, että vaikka lainsäädäntö ei tee ketään autuaaksi, säädöksen seurauksena Eurooppaan syntyy täysin uudenlaisia datatalouden mahdollisuuksia yrityksille.
– Data on strateginen avainresurssi, ja yritysten kannattaakin lähteä nyt satsaamaan datan hyödyntämisen edellyttämään osaamiseen ja prosessi- ja tuotekehitykseen.
Konecranes: Velvoitteita, mutta mahdollisesti myös uusia avauksia
Laitevalmistaja Konecranesiin data-asetus vaikuttaa merkittävästi, sillä sitä tullaan soveltamaan moniin yrityksen tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin.
– Käytännön vaikutukset ja mahdolliset uudet toimintatavat konkretisoituvat tulevien kuukausien aikana, kun asiakkaat ja muut toimijat alkavat hyödyntää asetuksen tuomia oikeuksia, sanoo Senior Legal Counsel Onni Koivu Konecranesista.
Yritys on valmistautumisessaan keskittynyt varmistamaan, että data-asetuksen asettamat velvoitteet pystytään täyttämään. Keskeisiä toimenpiteitä tässä ovat olleet yhteisen näkemyksen luominen, tuotedokumentaation kehittäminen, sopimusmallien päivittäminen sekä asiakasviestinnän vahvistaminen.
Entä voiko uusi lainsäädäntö tarjota myös uusia mahdollisuuksia Konecranesin kaltaiselle yritykselle?
– Seuraamme asetukseen liittyvää kehitystä tiiviisti. Huoltoliiketoimintaa harjoittavana yhtiönä olemme kiinnostuneita viemään liiketoimintamallejamme eteenpäin, ja data-asetus voi tarjota siihen uusia mahdollisuuksia, Koivu sanoo.
Way Data Technologies: Uusi datatalousekosysteemi iso mahdollisuus
Logistiikka-alan ohjelmistoyritys Way Data Technologiesille data-asetus näyttäytyy positiivisen muutoksen ajurina.
– Erityisesti kuljetus- ja logistiikka-alalle data-asetus mahdollistaa tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kasvattamisen sekä yhteistyön lisääntymisen laitevalmistajien kanssa, yrityksen teknologiajohtaja Oskari Pétas sanoo.
Way Data on lisännyt uuden asetuksen myötä yhteistyötään datan tuottajien eli laitevalmistajien kanssa.
– Olemme yhdessä saksalaisen Open Logistics Foundationin kanssa osallistuneet avoimien dataformaattien tuottamiseen, jotta datan jakaminen olisi jatkossa mahdollisimman helppoa ja standardisoitua. Osaltamme olemme siis pyrkineet luomaan pohjaa uudelle nousevalle datatalousekosysteemille.
Ohjelmistoyrityksessä data-asetuksessa nähdään paljon mahdollisuuksia niin laitevalmistajille kuin laitteiden käyttäjillekin.
– Datan käyttäjän näkökulmasta syntyy mahdollisuuksia liiketoimintamallien modernisoinnille ja digitalisoitumiselle, Pétas kuvaa.
Laajennus koskee erityisesti teräksestä ja alumiinista valmistettuja jatkojalosteita, kuten monia konepaja- ja sähkölaitealan tuotteita. Mukana ovat mm. tuulivoimalat ja niiden osat, mobiilinosturit, puskutraktorit ja muu raskas kalusto, rautatievaunut sekä kompressorit ja pumput.
Uusien tullien osalta 50 %:n maksu koskee vain tuotteiden teräs- ja alumiinisisältöä. Muu osuus jää vastavuoroisten ja muiden voimassa olevien tullien piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa EU:sta tuotaville tuotteille useimmiten joko 15 % tullia (jos tuotteen aiempi MFN-tulli oli tätä pienempi) tai tuotteen aiempaa MFN-tullia (jos se oli yli 15 %).
Tämä laajennus vaikuttaa kielteisesti teollisuuteemme ja korostaa tarvetta EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle neuvotteluratkaisulle, jolla nykyiset 50 %:n teräs- ja alumiinitullit sekä johdannaiset poistettaisiin ja mahdollisesti korvattaisiin tariffikiintiöjärjestelmällä (TRQ).
