Teknologiateollisuus tarjoaa viime kesän tapaan jäsenistölleen ilmaisen, yrityskohtaisen hiilijalanjälkilaskelman.Jalanjäljen laskemisesta on yritykselle monenlaista hyötyä. Laskelmat tuotetaan päivitetyllä Climpactor-työkalulla.
Hiilijalanjäljen laskemisesta ja hyödyntämisestä on viime aikoina tullut kiinteä osa monen yrityksen toimintaa. Jalanjälkilaskelma mahdollistaa yritykselle konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun päästöjen vähentämiseksi sekä resurssi- ja energiatehokkuuden nostamiseksi. Se on myös olennainen väline, kun yrityksen toiminnasta viestitään asiakkaille, sijoittajille sekä muille sidosryhmille.
EU:n tuore kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa yhä suuremman osan yrityksistä laskemaan hiilijalanjälkensä. Painetta mittaamiseen voi tulla myös asiakkaalta tai arvoketjussa muuten operoivalta toimijalta.
Jalanjälkilaskelma mahdollistaa yritykselle konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun päästöjen vähentämiseksi sekä resurssi- ja energiatehokkuuden nostamiseksi.
Laskelmat tuotetaan GHG-protokollaan perustuvalla Climpactor-laskentamoottorilla, jota on päivitetty viime vuoden jalanjälkiprojektin tulosten perusteella. Laskuriin on lisätty uusia päästökohteita, ja sen kertoimia sekä Scope 3 -laskentalogiikkaa on päivitetty. Merkittävin päivitys on laskurin tuottamien raporttien visuaalisen ilmeen kohentaminen, mikä mahdollistaa päästöjen yksityiskohtaisemman tarkastelun.
Yrityskohtaisen raporttien lisäksi jokaiselle Teknologiateollisuuden viidelle päätoimialalle laaditaan toimialakohtaiset raportit, jotka sisältävät toimialakohtaiset keskiarvot päästöjen suhteesta henkilöstöön ja liikevaihtoon. Toimialakohtainen raportti on uniikki mahdollisuus verrata oman yrityksen päästöintensiteettiä ja muuta suoriutumista alan keskiarvoihin ja hahmottaa näin omia vahvuuksia ja kehityskohteita.
Osallistu vastaamalla lähtötietokyselyyn!
Osallistumiseen riittää tietojen antaminen vastaamalla lähtötietokyselyyn. Teknologiateollisuus ostaa laskemien tuoton ostopalveluna Valas solutions oy:ltä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa kumppanuusprojektia, jossa Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisevat yritysten digitaalisten palveluiden muotoilun haasteita. Opiskelijat työskentelevät opettajiensa ohjaamina, joten yrityksiltä ei vaadita muotoilun osaamista eikä jatkuvaa ohjauspanosta. Rahoituksen turvin kumppanuus on Teknologiateollisuus ry:n jäsenille maksuton. Ohjelma soveltuu kaikenkokoisille yrityksille!
Yrityksiltä odotetaan
Todellista muotoiluhaastetta
Opiskelijaryhmälle mahdollisuutta muutamien ajateltujen käyttäjien/asiakkaiden haastattelemiseen
Mieluiten kaksi henkilöä opiskelijoiden yhteyshenkilöiksi, jotta opiskelijat voivat tarvittaessa kysyä yrityksen edustajilta ohjausta – ensisijaisesti opiskelijat työskentelevät opettajiensa ohjaamina yrityksen antamien lähtötietojen pohjalta.
Kykyä kommunikoida englannin kielellä – opiskelijaryhmät ovat kansainvälisiä
Ohjelman sisältö – 7 viikon aktiivivaihe
Ennen kesää tehdään alkuvalmistelut. Projektin aktiivivaihe alkaa elokuun loppupuolella. Syyskuussa alkavan seitsemän viikon intensiivijakso jakautuu seuraaviin osioihin, joiden lopputuloksena yritys saa käyttäjätesteihin perustuvan interaktiivisen prototyypin.
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta. Rekisterin tarkoitus on tuoda esiin merkittävää vaikuttamistoimintaa, kuten suurten yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden ammattimaista edunvalvontatyötä tekevien järjestöjen vaikuttamistoimintaa.
Ilmoitusvelvolliset tekevät itse ilmoitukset avoimuusrekisteriin harjoittamastaan vaikuttamistoiminnasta sekä sen neuvonnasta. Jos organisaatiolla on kalenterivuoden aikana enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa vaikuttamistoiminnan kohteisiin, sen ei tarvitse liittyä rekisteriin ja raportoida toiminnastaan. Jos taas viiden kalenterivuotisen yhteydenottokerran raja ylittyy, toimijan täytyy rekisteröityä.
Kaikkien valtiotasoista vaikuttamistoimintaa tekevien on rekisteröidyttävä aikavälillä 1.1.–31.3.2024. Vaikuttamistyötä tekevien toimijoiden tulee ilmoittaa toiminnastaan sittemmin kahdesti vuodessa.
Teollisuusliitto ja Sähköliitto ilmoittivat tänään 11.3. alkaneiden, laajojen poliittisten lakkojen jatkamisesta maaliskuun loppuun saakka. Lakot kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT jatkaa myös valtakunnallista lakkoaan. Lakossa ovat käytännössä kaikki Suomen satamien satamaoperaattorit.
On huomionarvoista, että Suomi on ollut jo pitkään alisuoriutuja innovaatiorahaston käytössä. Euroopan komissio muistuttaa tämän vuoksi suomalaisia toimijoita rahoituksen hakemisesta. Tehokkaalla rahaston hyödyntämisellä voidaan edesauttaa merkittävästi suomalaisen osaamisen arvostusta ja edistää kestävää kehitystä.
Yrityksillä, joilla on jo valmiita hankkeita, on loistava tilaisuus perehtyä tarkemmin saatavilla olevaan rahoitukseen. Lisätietoa rahoituksesta löytyy Euroopan unionin virallisilta sivuilta.
Hakukierroksia järjestetään säännöllisin väliajoin, joten yrityksillä on jatkossakin mahdollisuus hyödyntää näitä rahoitusmahdollisuuksia. Lisätietoja hakuprosessista ja innovaatiorahaston hyödyntämisestä voi tiedustella Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Teknologiateollisuus ry kannustaa suomalaisia yrityksiä hyödyntämään EU:n innovaatiorahaston tarjoamia mahdollisuuksia.
Järjestimme 12.3.2024 verkkotietoiskun siitä, miten jäsenyritykset, opiskelijat ja yliopistot voivat hyötyä investoinnista ja mitkä ovat eri rahoitusinstrumenttien ehdot:
Jäsenyritysten ja yliopistojen soveltavan tekoälytutkimuksen yhteistyöhankkeet ja kansainvälisten huippututkijoiden rekrytointi (3,8 miljoonaa euroa)
Jäsenyritysten tekoälyn kehitys- ja käyttöönottohankkeiden siemenrahoitus (2,8 miljoonaa euroa)
Stipendit ylemmän korkeakoulututkinnon lopputöihin osana jäsenyritysten tekoälyyn liittyviä tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohankkeita (2,4 miljoonaa euroa)
Yritysvetoisen AI Finland -tekoälyverkoston käynnistäminen (1 miljoonaa euroa)
Tutustu tekoälyinvestoinnin etenemiseen ja rahoitusinstrumentteihin täältä.
Tutustu tietoiskun tallenteeseen:
Lisätietoja
AI@teknologiateollisuus.fi
Lähitulevaisuuden suurimmat uhat ovat kyberhyökkäykset ja tietomurrot (82 %), Venäjän poliittinen ja sotilaallinen painostus (79 %) sekä kansainvälinen rikollisuus (74 %).
Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistamat laittomat hyökkäykset ovat synnyttäneet laajaa keskustelua digitaalisesta turvallisuudesta. Venäjä pyrkii vahingoittamaan Ukrainaa digitaalisin keinoin tietomurtojen avulla, jonka lisäksi toiminta on laajentunut myös muihin EU-maihin. Organisaatioita uhkaavat täten kiristyshaittaohjelmat, joiden uhreiksi useat suomalaisyritykset ovat viime aikoina joutuneet.
– Uhkien listauksen sijaan olennaista on havaita, että kaikki kolme huolta liittyvät digitaaliseen toimintaympäristöön. Kyberrikollisuus on valtioiden rajat ylittävää ja muodostaa merkittävän osuuden kaikesta kansainvälisestä rikollisuudesta, muistuttaa Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund
Tänä keväänä annetaan EU:n verkko- ja tietoturvallisuusdirektiivin (NIS2) toimeenpanolaki, jonka on määrä vahvistaa EU:n ja jäsenvaltioiden kyberturvallisuuden tasoa. EU:n Kyberkestävyyssäädös asettaa puolestaan vähimmäisvaatimukset lähes kaikille verkkoon kytketyille laitteille ja ohjelmistoille. Asetus astuu voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2027.
Teknologiateollisuus ry pitää yllä tilannekuvaa jäsenyritysten toiminnan suunnittelun ja strategiatyön tueksi.
Ammattiliitot aloittivat 11. maaliskuuta kaksi viikkoa kestävät poliittiset lakot. Teknologiateollisuuteen suoraan kohdistuvien lakkojen lisäksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pitää vientisatamat suljettuina 11.–24.3.2024, ja tämä vaikeuttaa muun muassa teknologiateollisuuden yritysten toimintaa.
Elinkeinoelämän työnantajajärjestöjen mukaan palkanmaksu yrityksissä voidaan laintulkinnan perusteella lopettaa välittömästi työnteon estyessä poliittisen lakon vuoksi, koska lakoilla on riippuvuussuhde työntekijän työehtoihin.
Jokainen yritys päättää itse, miten menettelee palkanmaksun osalta.
”Työ yrityksissä estyy nyt poliittisen lakon vuoksi, joten kyseessä ei ole työnantajien työtaistelutoimi, kuten julkisuudessa on väitetty. Satamalakolla on selkeä vaikutus teknologiateollisuusyritysten raaka-aineiden ja komponenttien saantiin niissäkin yrityksissä, jotka eivät ole poliittisen lakon piirissä. Jos lakon aiheuttama, olennaisten materiaalien puute estää työnteon yrityksissä kokonaan, voidaan palkanmaksu lakkauttaa saman tien”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Yksityiskohtainen ohjeistus poliittisiin työtaisteluihin liittyvistä työsuhdekysymyksistä jäsenyrityksille löytyy Työsuhdepalvelusta.
Lisätietoja
Pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt valtiosihteeri Mika Nykästä käymään työmarkkinajärjestöjen kanssa nopealla tahdilla keskustelut siitä, voivatko ne aloittaa kaksikantaiset neuvottelut kansantaloutta ja työllisyyttä vahvistavasta Suomen työmarkkinamallista. Tunnusteluihin osallistuvat samat järjestöt, jotka käynnistivät viime marraskuun lopulla keskustelut vientivetoisen työmarkkinamallin kehittämisestä.
Pääministeri Orpo sekö työministeri Arto Satonen ovat kertoneet pitävänsä kaksikantaista neuvottelua parempana kuin hallitusohjelmakirjausta työmarkkinamallista. Hallitus odottaa ratkaisua uudesta mallista kevään aikana.
– Teknologiateollisuuden työnantajat on valmis käymään keskusteluita mahdollisten neuvotteluiden aloittamiseksi. Olennaista on, että keskusteluissa ovat mukana myös SAK:laiset liitot. Ilman heitä Suomen työmarkkinamallia ei voi rakentaa, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Lue koko uutinen Teknologiateollisuuden työnantajien sivuilta.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kirjoittaa naistenpäivän blogissaan, että teknologiateollisuuteen tarvitaan lisää tyttöjä ja naisia monesta syystä:
”Tasaisempi sukupuolijakauma varmistaa, että teknologiayrityksiin saadaan parhaat osaajat. Monimuotoiset työpaikat ovat myös innovatiivisempia, hyötyvät ongelmanratkaisussa eri näkökulmista ja lisäävät muutoinkin ihmisten ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, mikä on välttämätöntä nykypäivän työelämässä.”
Teknologia-alalla nähdään onneksi koko ajan enemmän naisia. ”Mutta se, että naiset saadaan hakeutumaan tekniikan alan opintoihin, ei vielä riitä. On huolehdittava myös siitä, että työkulttuurit tukevat naisten hakeutumista teknologiayrityksiin, heidän urakehitystään sekä pysymistään alalla. Tässä on vielä tehtävää.”
Lue blogikirjoitus kokonaisuudessaan Teknologiateollisuuden verkkosivuilta.
