Terveisiä tulevaisuusvuoropuhelusta: Kiireen kulttuuri vie työstä tehon

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry aloittivat tulevaisuusvuoropuheluprosessin yhdessä Ammattiliitto PROn ja Teollisuusliiton kanssa 7.10.2024. Vuoropuhelun teemana on ”Hyvinvoinnista tuottavuutta” ja tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja parantaa hyvinvointia – ja sen myötä tuottavuutta – työpaikoilla.

Yksi avaustilaisuudessa esiin nousseista teemoista oli työn määrä ja siihen liittyvä kiire. Keskustelussa nousi esiin myös kiirepuheen merkitys sekä tietynlainen kiireen ihannointi.

Tilaisuudessa puhuneen Tunna Milonoffin mukaan henkilöstöä ei kuormita niinkään työn määrä, vaan ”epämäärä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen kykenee tekemään yllättävän paljon töitä silloin, kun vastuu, vapaus ja työn sisältö ovat tasapainossa. Ihmisen on myös koettava työ tärkeäksi ja tavoitteet selkeiksi. Toisaalta taas pienikin määrä huonosti johdettua, henkilölle epäsopivaa työtä voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta ja jopa työkyvyttömyyttä.

Organisaation kulttuurilla on merkittävä rooli siinä, millainen työtahti, kiire ja stressi nähdään työhön kuuluviksi. Jos täysi kalenteri, viiden tunnin yöunet ja harmaat silmänaluset ovat asioita, jotka osoittavat sitoutumista ja varmistavat urakehityksen, ollaan tiellä kohti loppuun palamista sekä työtehon, työkyvyn ja tuottavuuden romahtamista.

Jos esihenkilö tekee töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, hän on huono esimerkki alaisilleen ja tiimin jäsenten on hankalaa vetää rajaa omalle tekemiselleen. Asiaa ei auta, vaikka esihenkilö viestisi, ettei muiden tarvitse tehdä yhtä paljon töitä tai ettei ilta-aikaan lähetettyihin viesteihin tarvitse vastata. Kiireen korostuminen johtaa lopulta siihen, että työ läikkyy vapaa-ajalle ja palautumisen haasteet nostavat päätään. Harva haluaa olla se, joka tekee vähemmän kuin muut. 

Työn tavoitteita määritettäessä onkin tärkeää tunnistaa ja kommunikoida työyhteisölle riittävätekemisen taso. Aina ei tarvita sataprosenttista suoritusta, vaan joskus vähempikin riittää.

Yrityksissä on tunnistettava ajoissa tilanteet, joissa työntekijän vauhti kasvaa ja erilaisia uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa. Apuna tilanteen hahmottamisessa voi olla esimerkiksi varhaisen välittämisen malli. Kun ongelmiin puututaan ajoissa ja työn järjestelyjä, määrää ja tehtävien vaatimaa osaamista mietitään yhdessä, voidaan välttää tilanteen eskaloituminen työkyvyttömyydeksi. 

Kiire ja riittämättömyyden tunne on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tärkeää tuntea paitsi itsensä myös tunnistaa oma roolinsa työyhteisön hengen ja kulttuurin rakentajana. Jos kiireestä puhutaan jatkuvasti ja pidetään yllä ajatusta siitä, että töitä on liikaa ja asiat ovat monin tavoin huonosti, ihminen alkaa uskoa sen olevan totta. Kiireen tuntu tarttuu toisiinkin, vaikka se ei olisikaan koko totuus 

Yrityksissä on löydettävä tasapaino, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti ja niihin puututaan ajoissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä voi turvallisesti myöntää, jos työtä on liikaa tai se ei ole itselle sopivaa. Tähän kuuluu myös se, että luovutaan kiireen ihannoinnista ja kiirepuheesta ja keskitytään kerrallaan vain tiettyyn määrään asioita. Kun kokonaisuus on kunnossa ja sitä kehitetään yhdessä, luodaan hyvinvoiva, turvallinen ja tuottava yritys.

Tulevaisuusvuoropuheluprosessi jatkuu työpajalla 4.12. Työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä vuoropuhelussa esiin nousseisiin teemoihin. Yhteistyö tulevaisuusvuoropuhelun pohjalta jatkuu, ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa hyvinvointiosaamisen ja -johtamisen kehittämiseen teknologiateollisuuden yrityksissä.

Lisätietoja

Sauli Holappa, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, sauli.holappa@teknologiateollisuus.fi

Jenni Lakso, asiantuntija, Ylemmät toimihenkilöt YTN, jenni.lakso@tradenomi.fi