Ylitarjonta uhkaa EU:n terästeollisuutta
Maailman teräsmarkkinoilla vallitseva ylitarjonta uhkaa työpaikkoja EU:ssa. Uudet tariffikiintiöt on saatettava voimaan ennen EU:n nykyisten suojatoimien umpeutumista kesäkuussa 2026.
Globaalin terästuotannon kapasiteetin kasvu ilman kysynnän tukea uhkaa koko teollisuudenalaa EU:ssa ja voi lisätä hiilidioksidipäästöjä.
Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Harri Leppäsen mukaan Suomi on edelläkävijä korkealuokkaisissa, vaativissa teräslaaduissa ja vähähiilisten tuotantoprosessien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Halpa tuontiteräs uhkaa kuitenkin kestävän tuotannon edellytyksiä.
– Teräksen tuotanto väheni EU:ssa 30 prosenttia vuosina 2008–2023. Rakenneuudistukset ja kapasiteetin supistamisprosessit ovat johtaneet lähes 100 000 työpaikan menetykseen 15 vuoden aikana, Leppänen kertoo.
Laskusuuntaus on jatkunut myös vuoden 2023 jälkeen. Kapasiteetin käyttöaste on tällä hetkellä pudonnut kaikkien aikojen alimmalle tasolleen, noin 60 prosenttiin.
– Teollisuutemme on pahimmassa kriisissään sitten vuoden 2009 rahoitus- ja talouskriisin. Teräksen maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ja epäreilut kaupan lähtökohdat pahentavat vähäisen kysynnän ja korkeiden energianhintojen vaikutusta EU:ssa. Ilman kiireellisiä toimenpiteitä EU:n on vaikea säilyttää iskunkestävä terästeollisuus, joka voi investoida kunnianhimoisiin hiilestä irtautumisen hankkeisiin, Leppänen varoittaa.
Terästeollisuus on kriittinen toimiala myös kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Geopoliittisten ja kauppapoliittisten jännitteiden kasvu on korostanut kotimaisen terästuotannon tärkeyttä.
Tuojamaiden foorumi
Teräksen maailmanmarkkinoilla ylikapasiteetti on ollut tosiasia jo pitkään. G20-maiden kokouksessa perustettiin jo vuonna 2016 globaali foorumi suitsimaan ylikapasiteettia ja edistämään terveempää kilpailua teräsmarkkinoilla. Global Forum on Steel Excess Capacity (GFSEC) -foorumiin kuuluu 27 maata ja Euroopan unioni, ja sen sihteeristönä toimii OECD:n teräsyksikkö.
OECD:n teräsyksikön johtajan Anthony de Carvalhon mukaan tilanne teräsmarkkinoilla on huolestuttava.
– Maailmanlaajuinen ylikapasiteetti on ollut jälleen kasvussa, ja Kiinan osuus globaalista ylikapasiteetistä on 45 prosenttia. Kiinan ei-markkinaehtoiset politiikat, kuten valtavat subventiot, vääristävät markkinoita, ylläpitävät ylimitoitettua kapasiteettia ja näkyvät kasvavana vientinä sekä suurina investointeina myös ulkomaille, Carvalho kertoo.
Teräksen kotimainen kysyntä Kiinassa on tällä hetkellä heikkoa erityisesti rakentamisen ja kiinteistöalan laskusuhdanteen takia. Tuotantokapasiteetti ei ole kuitenkaan vähentynyt, mikä on johtanut siihen, että kiinalainen teräs virtaa maailmalle. Ylikapasiteetilla ja kasvaneella teräsviennillä on Carvalhon mukaan ollut negatiivinen vaikutus lähes kaikkien OECD-maiden terästeollisuuteen.
Kiinan kasvava teräsvienti ja sen aiheuttamat hintapaineet ovat johtaneet eri puolilla maailmaa myös lukuisiin vastatoimenpiteisiin. EU:ssa on otettu käyttöön suojatullit ja tänä vuonna on myös polkumyyntitulleja. Komissio on hiljattain esittänyt tariffikiintiöihin perustuvaa järjestelmää korvaamaan kesäkuussa 2026 umpeutuvat suojatoimet.
Suojatoimenpiteitä on pyritty kiertämään muun muassa viemällä terästä kolmansien maiden, esimerkiksi Kaakkois-Aasian kautta. Lisäksi subventoitua terästä tuodaan Kiinasta myös epäsuorasti koneiden ja laitteiden muodossa.
Ongelmana epäreilut valtion tuet
Carvalhon mukaan kauppapoliittiset säännöt eivät ole tällä hetkellä riittäviä suojaaman teräsmarkkinoita. GFSEC-foorumin jäsenmaat yrittävät parhaillaan vastata ylituotantokriisiin ja epäreiluihin valtiontukiin uudella toimintamallilla ja koordinoiduilla toimenpiteillä, joilla pyritään palauttamaan teräsmarkkinoiden reilu kilpailu ja ehkäisemään markkinoita vääristäviä käytäntöjä. GFSEC:hen kuuluu suuria teräksen tuontimaita.
– Jäsenmaiden voimien yhdistäminen on ainoa tapa mennä eteenpäin. Olen luottavainen siihen, että saamme aikaan ratkaisun kesään mennessä, Carvalho uskoo.
Harri Leppänen on samaa mieltä, että juurisyy ongelmaan ovat epäreilut valtion tuet.
– Kunnes juurisyy on ratkaistu, eurooppalaista terästeollisuutta on välttämätöntä suojata tullipohjaisilla suojatoimenpiteillä, jotka ovat parhaillaan valmistelussa komissiossa. Ne on saatava voimaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään ennen nykyisten suojatoimien umpeutumista kesäkuussa 2026, Leppänen painottaa.
Kuva: Liisa Takala
Teksti: Antton Lounasheimo
Lisätietoja
