Turvallisuusajattelu ja vastuullisuus yhdistävät
Loppuvuoden aikana vierailin lähes kaikilla Metallinjalostajien jäsenyritysten kotimaisilla tuotantolaitoksilla hakemassa työn ääreltä tuoreita ajatuksia metallinjalostuksen näkymistä. Kierrosten aikainen synkkenevä yleinen taloustilanne ei mielestäni varjostanut missään yhteydessä pitkän aikavälin myönteisiä odotuksia. Syklisyys on tuttua eivätkä maailman metallitarpeet tule vähenemään. Pikemminkin keskusteluissa nousivat esiin investoinnit ja panostus toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Jälkimmäisen osalta kaikkia toimijoita vahvasti yhdistävänä tekijänä vierailuilla oli turvallisuusajattelun sekä vastuullisuuden korostuminen. Se antoi myös kipinän tälle kirjoitukselle.
Kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun kohtasi tyypillisesti jo ennen tehtaan portille saapumista etukäteen käydyn verkkopohjaisen turvallisuusjohdannon myötä. Viimeistään portista käydessä tuntui astuvansa tehdasalueen lisäksi sisään vakavasti otettuun turvallisuuskulttuuriin. Toiminnanharjoittajan luottamusta herättävään sitoutumiseen turvata vierailijoiden, työntekijöiden, asiakkaiden, tavarantoimittajien sekä alihankkijoiden pääsy hyvinvoivana kotiin työpäivän päätteeksi. Uskon, etten ole ainoa vastaavaan tunteeseen havahtuva vierailija.
Monella toimijalla onkin sekä hoitoa vaatineiden että poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä laskenut viime vuosina selvästi. Se on pitkälti tulosta ennakoivasta turvallisuustyöstä, joka pitää sisällään riskien ja vaarojen arviointia, turvallisuushavainnointia, turvakierroksia, epäkohtiin puuttumista ja osallistamista. Turvallisuuskulttuurin rakentaminen on pitkäjänteistä mutta palkitsevaa työtä, koska tuloksiakin syntyy. Parhaimmillaan on ylletty jopa vuoden mittaiseen jaksoon ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia – terveiset ja onnittelut vaan Raaheen!
Digitaalisen tiedonsiirron ja automaation kasvu ovat osaltaan lisänneet turvallisuutta ja toisaalta vähentäneet työn fyysistä kuormittavuutta. Kehitys on omiaan madaltamaan kynnystä alalle hakeutumiseen esimerkiksi tietoteknisesti suuntautuneiden keskuudessa ja yleisesti naisten keskuudessa. Tulevaisuudessa edessä on oletettavasti myös yhä enemmän kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi kyberturvallisuudesta tai monikielisen työyhteisön turvallisuuskäytännöistä huolehtimiseen. Niihinkin on varmaan löydettävissä ratkaisuja osana turvallisuuskulttuurityötä.
”Jäsenyrityksillämme on kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi vähähiilisyyteen ja tuotteiden ympäristösuorituskykyyn liittyen”
Vastuullisuus on turvallisuutta selvästi laajempi kokonaisuus. Se kattaa näkökulmia aina toiminnan lainmukaisuudesta oikeudenmukaiseen kestävyyssiirtymään asti. Jäsenyrityksillämme on kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi vähähiilisyyteen siirtymiseen ja tuotteiden ympäristösuorituskykyyn liittyen. Kaiken kaikkiaan yritysten vastuullisuustoimet ovat yleistyneet ja vahvistuneet maailmassa. Tätä hyvää kehitystä kohti yhä kestävämpiä liiketoimintamalleja tulee johdonmukaisesti edistää. Vastuullisuus parantaa myös kykyä kilpailla asiakkaista, osaajista ja kumppaneista. Muita näkökulmia vastuullisuuteen ovat muun muassa parhaiden käytänteiden ja teknologioiden hyödyntäminen, jatkuva parantaminen innovaatioihin, osaamiseen ja uudistumiseen panostamalla, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, vähähiilisten ratkaisujen tarjoaminen (kädenjälki) ja kriittisten riippuvuuksien hallinta. Vaatimukset koko arvoketjun kattavasta kestävyydestä ja eettisyydestä ovat nousussa asiakkaiden ja kuluttajien suunnasta. Metallinjalostajamme ovat olleet monessa asiassa teknologian edelläkävijöitä toimialallansa kansainvälisesti. Kunnianhimoisen kehittämisen näkökulma on selvästi laajentunut ja vastaa hyvin esimerkiksi Euroopan unionin esille nostamiin kestävyyshaasteisiin.
Tuleva komissio tullee jatkamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja edistämään kestävyyssiirtymää. Päästöjen vähentämisen rinnalla kulkee myös kulutuksen ohjaaminen kohti yhä kestävämpiä vaihtoehtoja. Metallinjalostajien näkökulmasta vastuullisesti ja vähähiilisesti tuotettujen metallien käyttö tulisi ottaa näkökulmaksi erilaisten säädösten tai politiikkatoimien toimeenpanossa. Nettonollateollisuussäädöksen kautta edistetään mm. uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönottoa, jonka yhteydessä olisi johdonmukaista edellyttää kestävästi tuotettujen valmistusmateriaalien käyttöä. Ekosuunnitteludirektiivin kestävyyskriteerit ovat jo laajenemassa alkutuotannon suuntaan monin osin. Digitaalisen tuotepassin kehittämisen näkökulmissa ja tavoitteissa on nähtävissä samansuuntaista, yhä kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Kaukana eivät ole myöskään erilaisten standardien kehittäminen, vastuulliset julkiset hankinnat tai kolmansien osapuolien käyttäminen vihreiden väittämien todentamisessa.
Kehityksen suunta on selkeästi kohti yhä kokonaisvaltaisempaa turvallisuuskulttuuria ja vastuullisuusajattelua. Jo tapahtunut ja odotettavissa oleva kehitys antavat hyvät edellytykset vahvistaa kuvaa toimialasta, joka panostaa uudistumiseen ja puhtaamman tulevaisuuden mahdollistamiseen.
Lisätietoja
