EU-komission ehdottama uusi tariffikiintiöjärjestelmä on merkittävä harppaus EU:n terästeollisuuden ja satojen tuhansien työpaikkojen pelastamiseksi – nopea hyväksyntä vähentäisi vahinkoja merkittävästi
Terästuotannon maailmanlaajuista ylikapasiteettiongelmaa on koitettu ratkaista esim. OECD:n toimesta neuvotteluteitse toistaiseksi siinä onnistumatta. Suuri osa ongelmallisesta ylikapasiteetista on rakennettu kymmenen viime vuoden aikana epäterveiden valtiontukien varaan. Avoimet markkinat kuten EU:n teräsmarkkina, ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi, kun erityisesti Aasian subventoitua ylikapasiteettia on dumpattu unionin alueelle.
Euroopan komission esittelemä uusi kauppatoimenpide on pitkään odotettu ehdotus, jolla puolustetaan Euroopan terästeollisuutta WTO:n sääntöjen mukaisesti epäreiluja tuontivirtoja vastaan. Komission julkistamat säännökset vastaavat alan tarpeisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston tulisi hyväksyä toimenpide kiireellisesti, jotta se voi astua voimaan vuoden 2026 alussa ja estää enemmät vahingot EU:n teollisuudelle.
Toisin kuin Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitullit, jotka asettavat 50 % tullit kaikelle terästuonnille ja perustuvat yksipuolisiin kansallisen turvallisuuden perusteisiin (U.S. Section 232), uusi EU:n kauppatoimenpide ottaa käyttöön tariffikiintiöjärjestelmän (TRQ), jonka avulla terveellinen määrä tuontia voi tulla edelleen Eurooppaan ilman tulleja. Kiintiö on asetettu vuoden 2013 markkinaolosuhteiden mukaisesti, ennen ensimmäistä Kiinan teräksen tuontiaaltoa, mikä tarkoittaa yli 18 miljoonaan tonnia tullivapaata terästä. Määrä vastaa lähes Ranskan, Belgian ja Luxemburgin yhteenlaskettua terästuotantoa. Vain kiintiöt ylittävä tuonti joutuu 50 % tullin piiriin, jotta vältetään ylituotannon epäterve ohjautuminen EU:hun. Kiintiöitä tarkistetaan säännöllisesti markkinaolosuhteiden mukaisesti tulevina vuosina. Terästuotteiden jatkojalosteet – jotka ovat myös uhattuna halvan tuonnin vuoksi ja Yhdysvaltojen tullien kohteena – voidaan suojata tulevaisuudessa.
Tavoitteena epäreilun tuonnin vähentämisessä EU-markkinoille on mahdollistaa terästehtaiden toiminta jälleen kannattavalla 80–85 % käyttöasteella. Tällä hetkellä laitokset toimivat kestämättömällä noin 65 % käyttöasteella samalla kun kolmasosa Euroopan teräksen kysynnästä katetaan polkumyyntiin perustuvalla tuonnilla.
Uusi kauppatoimenpide sisältää myös melted and poured (M&P) -lausekkeen teräksen alkuperämaan jäljittämiseksi, jolla pyritään varmistamaan teräksentuotannon tosiallinen alkuperämaa ja sen todelliset vaikutukset päästöihin ja kauppavirtoihin.
Lisätietoja
