Teolliset investoinnit edellyttävät kilpailukykyistä toimintaympäristöä
Kansainvälinen kilpailu teollisista investoinneista kiristyy samalla, kun geopoliittiset jännitteet ja kauppapolitiikan epävarmuus kasvavat. Suomen seuraavan hallituksen on huolehdittava pitkäjänteisestä teollisuus- ja ilmastopolitiikasta, kohtuuhintaisen puhtaan energian saatavuudesta sekä teollisuuden kannalta kriittisten raaka-aineiden ja arvoketjujen turvaamisesta.
Metallinjalostajat tarvitsevat ennustettavan ja kustannuskilpailukykyisen toimintaympäristön, joka kannustaa investointeihin ja uudistumiseen myös kovan kansainvälisen kilpailun ja geopoliittisten jännitteiden oloissa. Investoinnit vahvistaisivat Suomen asemaa puhtaan teollisuuden edelläkävijänä ja turvaisivat huoltovarmuutta.
Metallinjalostajien viestit tulevalle hallitukselle:
- Suomen on luotava ennustettava ja kustannuskilpailukykyinen teollinen toimintaympäristö, joka kannustaa investointeihin ja tukee teollisuuden vähähiilistä uudistumista.
- Puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuus on turvattava kehittämällä energiajärjestelmää, sähköverkkoja ja uusia energiateknologioita.
- Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta on vahvistettava edistämällä kotimaista raaka-ainetuotantoa, jatkojalostusta, kiertotaloutta ja kriittisten teollisten arvoketjujen investointeja.
Valtioiden välinen kilpailu investoinneista, geopoliittiset jännitteet ja ennakoimattomat kauppapoliittiset ratkaisut ovat lisänneet teollisuuden epävarmuutta vientimarkkinoiden tulevasta kehityksestä. Viennistä riippuvaisen Suomen on entistä tärkeämpää huolehtia kotimaisen toimintaympäristön kilpailukyvystä. Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Harri Leppänen vastaa alan hallitusohjelmatavoitteita koskeviin kysymyksiin.
Miksi Suomi tarvitsee pitkäjänteistä teollisuus- ja ilmastopolitiikkaa?
– Suomessa toimivien metallinjalostajien on pärjättävä kovassa kansainvälisessä hintakilpailussa. Toimintaympäristön Suomessa on oltava ennustettava, vakaa, investointeja tukeva ja kustannuskilpailukykyinen. Investointien toteutuminen tukisi samalla Suomen asemaa puhtaan teollisuuden ja teknologioiden edelläkävijämaana.
– Ilmastotavoitteet ohjaavat investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin, vauhdittavat teollisuuden uudistumista sekä vahvistavat huoltovarmuutta ja talouden iskunkestävyyttä. Vastuullisuuteen liittyvällä sääntelyllä voidaan samalla edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä globaalissa valtiontukikilpailussa.
Millä konkreettisilla toimilla investointeja ja teollisuuden uudistumista voidaan vauhdittaa?
– Suomeen tarvitaan investointeihin kannustava veroinstrumentti, Suomen malli. Sen osana on vakiinnutettava myös käytettyjä koneita ja laitteita sekä ohjelmistoja koskeva nopeutettujen poistojen malli.
– Lisäksi teollisten hankkeiden luvitusprosesseja on sujuvoitettava. Kriittisten teknologioiden ja puolustusteollisuuden hankkeissa on sovellettava etusijamenettelyä.
Miten ilmastotavoitteet auttavat kilpailussa, jos kilpailijamaissa vaatimukset ovat kevyemmät?
– Suomella on hyvät edellytykset olla vähähiilisten teknologioiden ja tuotteiden valmistuksessa edelläkävijä, koska meillä on raaka-aineita, puhdasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä sekä innovatiivisia yrityksiä toteuttamaan hankkeita. Puhtaat ratkaisut tarvitsevat kuitenkin toteutuakseen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
– Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU:n vuoden 2040 ilmastopaketin valmisteluun teknologianeutraalin, markkinaehtoisen ja kustannustehokkaan ilmasto- ja energiapolitiikan puolesta. Standardien ja julkisten hankintojen avulla voidaan samalla luoda edelläkävijämarkkinoita puhtaille ratkaisuille.
– Hiilen hinnoittelun laajentumista EU:n ulkopuolelle on edistettävä. Se vahvistaisi päästöohjauksen vaikuttavuutta ja vähähiilisten ratkaisujen kysyntää sekä tasaisi yritysten kilpailuedellytyksiä. Kansainvälisiä ilmastoyksiköitä voidaan hyödyntää puhtaiden teknologioiden vientimarkkinoiden avaamisessa.
Miten puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuus voidaan turvata teollisuudelle?
– Puhtaan energian hankkeiden investointiympäristöstä on pidettävä huolta. Sähköistyminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen edellyttävät energiajärjestelmän kehittämistä tulevina vuosina. Erityisesti on huolehdittava siitä, etteivät sähkön siirto- ja jakeluverkot muodostu investointien pullonkaulaksi.
– Lisäksi tarvitaan mahdollistavaa sääntelyä uusille energiateknologioille, kuten pienydinreaktoreille, sekä energiatehokkuutta ja älykästä energiajärjestelmää edistäville ratkaisuille.
– Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä on otettava käyttöön, jotta suomalaisen teollisuuden kilpailuasema EU:n sisämarkkinoilla olisi tasavertainen. Kilpailutilanteen tasaamiseksi hiilirajamekanismin piiriin on sisällytettävä scope 2 -päästöt, minkä jälkeen kansalliset kompensaatiomallit voidaan ja pitää poistaa.
– Myös hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia sekä näihin liittyviä arvoketjuja on edistettävä. Vetytaloutta tukevaa infrastruktuuria, teollisia keskittymiä ja teknologioita on kehitettävä ja yritysten integroitumista vetyarvoketjuihin vahvistettava. Hiilidioksidin ja vedyn jalostusketjuja on kehitettävä kohti korkeampaa arvonlisää tukemalla tuotantoa ja investointeja metallinjalostuksen lisäksi esimerkiksi synteettisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin, lannoitteisiin ja kriittisiin raaka-aineisiin.
Pitääkö teollisuuden investointeja rahoittaa osana turvallisuuden vahvistamista?
– Teollisuus tarvitsee raaka-aineita, kohtuuhintaista energiaa sekä vakaan ja turvallisen toimintaympäristön. Nämä toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan myös geopoliittisten jännitteiden kiristyessä. Siksi kriittisten materiaalien kotimaista kaivostuotantoa on vauhditettava ja investointeja jatkojalostukseen sekä kiertotalouteen tuettava. Myös hankkeita, joilla kasvatetaan olemassa olevaa teollista tuotantokapasiteettia tai sen muutosjoustavuutta, on edistettävä huoltovarmuuden kannalta keskeisissä arvoketjuissa.
– Kansallisen mineraalistrategian tehokasta toimeenpanoa on jatkettava ja sille on varattava riittävät resurssit heti hallituskauden alussa. Samalla on edistettävä investointeja, joilla laajennetaan kierrätysmetallien keräystä ja tehostetaan kierrätysmateriaalien talteenottoa.
– Merkittävä osa Naton puolustusmenotavoitteeseen liittyvästä maanpuolustusta tukevasta rahoituksesta on kohdistettava yritysten kasvua ja investointeja tukeviin hankkeisiin.
Lisätietoja
