Kiertotalous ei ole pelkkää kierrätystä

Suomi on monella tavoin kiertotalouden edelläkävijä – julkaisimme mm. vuonna 2016 kansallisen kiertotalouden tiekartan ensimmäisenä maana maailmassa. Kiertotalous maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään: ansainnan perustaksi nousevat palvelut sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys. Sitran arvion mukaan kiertotalous toisi vuosittain 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. Yhdessä luotu kansallinen tiekartta antaa suuntaa, ja teollisuutemme on hyvässä vauhdissa kehittämässä konkreettisia ratkaisuja.

Kiertotalous puhutti helmikuussa myös Teknologiateollisuuden järjestämissä Industry Dayn oheistapahtumissa Brysselissä. Monille Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille kiertotalous on jo pitkään ollut arkipäivää. Tilaisuuksissa paikalla olleiden yritysten ABB:n, Outokummun ja Valmetin edustajat kertoivat, miten nämä yritykset ovat jo pitkään toteuttaneet kiertotaloutta.

Kiertotalous on myös digi- ja jakamistaloutta.

Kiertotalous on paljon muuta kuin pelkkää kierrättämistä. Kiertotalous on myös digitaloutta ja jakamistaloutta. Kiertotalouden uudet liiketoimintamallit luovat uutta kasvua ja kehittävät edelläkävijyyttä asiakkaiden palvelussa, tuotesuunnittelussa, resurssitehokkuudessa ja jätteettömyydessä. Digitaalisuus mahdollistaa skaalautuvien, älykkäiden konseptien kehittämisen.

Kiertotalous tähtää arvoketjun tehokkuuden parantamiseen sekä luonnonvarojen ja energian tehokkaaseen käyttöön, mikä parantaa kilpailukykyä, kiihdyttää ja luo uutta liiketoimintaa ja edistää viennin kasvua. Samalla syntyy uusia työpaikkoja. Kiertotalous ei ole siis pelkkä trendisana: edistyessään kiertotalous voi luoda Suomeen ja Eurooppaan kestävää kasvua. Yrityksillä on keskeinen rooli kiertotalouden toteuttajina. Parhaiten kiertotaloutta vauhditetaan luomalla kannustava toimintaympäristö liiketoiminnan kasvulle ja markkinoiden kehittymiselle.

Kiertotalous onkin ollut poliittisessa keskiössä niin EU:ssa kuin Suomessa viime vuosina. ”Tästä huolimatta sekä lainsäädännölliset että tekniset edellytykset materiaalikierrolle ovat yhä puutteelliset. Yksi keskeisimmistä haasteista koskee kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädäntöjen välisiä rajapintoja ja keskenään osin ristiriitaistenkin säännöstöjen yhteensovittamista materiaalien elinkaaren aikana”, Teknologiateollisuuden vastuullisuus- ja ympäristöpäällikkö Mia Nores kuvailee.

Päätösten tulee huomioida elinkaaren kokonaisvaikutukset.

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa odotetun EU:n kiertotaloutta koskevan toimenpidepaketin. Julkaistut ehdotukset annettiin osana EU:n kiertotaloustoimintasuunnitelman, "Closing the loop - An EU action plan for the Circular Economy" (2015), toteuttamista. ”Komission toimenpidepaketti ei tarjoa riittäviä ratkaisuja, vaan konkretia puuttuu”, Mia Nores toteaa. ”Kiertotalous on paljon muutakin kuin pelkkää kierrätystä.”

Komission toimenpidepaketin keskiöön on nostettu muovijäte, jonka vähentämistä ja kierrätystä perustellusti edistetään oman EU-strategian kautta. Kuitenkin ehdotukset muulle materiaalikierron edistämiselle jäävät vaatimattomiksi. Rajapintatarkastelun osalta Euroopan komissio on esittänyt useiden lisäselvitysten tekemistä ja myös selventävän tiedonannon ja täytäntöönpanoasetuksen antamista.

Eri rajapintojen välistä tarkastelua tulisikin laajentaa jatkossa myös muihin politiikkasektoreihin. Kiertotalous voi lisätä energiankulutusta ja siksi päätösten tulee huomioida elinkaaren kokonaisvaikutukset. ”Kiertotalous, biotalous ja resurssitehokkuus sekä energia- ja ilmastopolitiikka nivoutuvat yhteen, eikä niitä tule tarkastella erillisinä. Ne kaikki ovat keskeinen osa teollisuuspolitiikkaa, joka hyvin toteutettuna luo kestävää kasvua Eurooppaan”, Nores kiteyttää.  

Lisätietoja:

Mia Nores

@mianores

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden maaliskuun uutiskirjeestä.