Yritystarina

Tekoäly erehtyy ihmistä harvemmin

Monissa teknologiayrityksissä mietitään nyt, mitä mahdollisuuksia tekoäly voisi tarjota. Terveysteknologia-alalla tässä ollaan jo pitkällä. Tekoälystä saadaan apua esimerkiksi hoitotarpeen arviointiin ja varhaisvaiheen diagnostiikkaan.

GE Healthcaren, Top Data Sciencen ja HUS:n yhteishankkeessa tekoälyä käytetään tehohoidon suunnittelussa. Tavoitteena on analysoida ja luokitella tehohoidon potilaiden tilaa ja riskien kehittymistä ennakoivasti tekoälyn avulla. Tämä voi merkittävästi auttaa lääkäreitä hoidon priorisoinnissa.

”Tässä hankkeessa tulee hyvin esiin eri osaamisalueiden huippujen yhteistyö, joka on tekoälyratkaisuille hyvin ominaista”, sanoo Teknologiateollisuuteen kuuluvan Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen. ”Tarvitaan dataa, datan mittausta ja lopuksi datan käsittelijä. Top Data Sciencen ketterät kehitysmenetelmät täydentävät GE Healthcaren analytiikkaosaamista – yhteistyö lääkäreiden kanssa taas varmistaa sen, että analytiikka on käyttäjälähtöistä ja suunnataan oikeisiin asioihin.”

HUS:n ja GE Healthcaren ehkä tunnetumpi yhteishanke on IBM:n tekoäly Watsonia hyödyntävä lastensairaalan diagnostiikka. Tekoäly pystyy ennustamaan keskosvauvojen infektion jopa vuorokautta ennen sen puhkeamista.

Suomalainen tekoälyosaaminen yhdistettynä terveydenhuollon tietovarantoihin, mukaan lukien biopankkien  genomitieto, on ainutlaatuinen mahdollisuus.

"Hyvä hoitaja pystyisi samaan, mutta aina ei ole hyvää hoitajaa saatavilla. Inhimillisiä virheitä voi sattua myös, toisin kuin tekoälylle”, Hassinen kuvailee.

Dataan perustuvan analyysin lisäksi terveysteknologia-alalla on kehitetty kuva-analyysia hyödyntäviä tekoälysovelluksia. Tällainen on esimerkiksi Fimmicin kehittämä Aiforia Cloud, joka tarjoaa patologeille ja tutkijoille selainpohjaisen ohjelman, joka tukee heitä kudosnäytteiden analysoinnissa. Siinä korostuu tekoälyn perusominaisuus: lääkärit voivat itse opettaa palvelua etsimään juuri niitä tietoja, joita he hakevat. Älykkyyden lisäksi tekoälysovelluksissa onkin tärkeää, että ne ovat helppokäyttöisiä. Aiforia Cloudia käytetään jo muun muassa syöpätutkimuksessa eri puolilla maailmaa.

Tekoälyyn liittyy myös pelkoja, erityisesti terveysalalla, jossa kyse on ihmisten hyvinvoinnista.

”Tekoäly on meille eettisesti uusi alue. Suurimmat pelot terveydenhuollossa liittyvät siihen, ovatko ratkaisut luotettavia ja turvallisia. Todennäköistä kuitenkin on, että tekoäly tekee vähemmän vääriä diagnooseja kuin ihminen. Mitä tulee turvallisuuteen, tämä on tarkasti valvottu ala. Jos tuotteella CE-merkintä, voi siihen luottaa Ja samalla myös potilasturvallisuudesta on huolehdittu”, Hassinen muistuttaa.

Toinen yleinen huoli liittyy siihen, että älyratkaisut vievät työpaikat.

”Kuten hyvin tiedämme, terveydenhuollosta loppuvat kädet. Kaikki tylsä työ kannattaa siirtää roboteille ja tekoälylle”, Hassinen toteaa. "Näillä ratkaisuilla on iso kysyntä maailmalla. Terveysteknologia on jo nyt nopeasti kasvava vientiala. Suomalainen tekoälyosaaminen yhdistettynä terveydenhuollon tietovarantoihin, mukaan lukien biopankkien genomitieto, on ainutlaatuinen mahdollisuus. Meillä on hyvät edellytykset luoda entistä parempia ratkaisuja." 

Teksti: Sini Kaukonen, @SKaukonen

Lue lisää terveysteknologia-alan tekoälyratkaisuista Terveysteknologia ry – Healthtech Finlandin Terveyttä ja kasvua teknologialla -julkaisusta.

Kansalliseen Tekoälyaika-ohjelmaan linkittyvä yritysten Tekoälykiihdyttämö aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana.