Hankinnat tehdään ihmisille – nostetaan ambitiotasoa
Innovatiivisia julkisia hankintoja kannattavat kaikki, mutta rima pitäisi asettaa korkeammalle, bloggaa elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen.
---
Julkisen sektorin hankintoja ohjaava hankintalaki on ollut voimassa nyt yli vuoden. Uudistetun lainsäädännön keskeisinä tavoitteina on edelleen edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä, tehostaa julkisten varojen käyttöä ja vähentää hallinnollista taakkaa.
Hankinnoilla on valtava merkitys julkiselle taloudelle. Julkinen sektori hankkii Suomessa palveluita, tavaroita ja rakennustöitä vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Mittasuhteiden hahmottamista auttaa tieto siitä, valtiontalouden menot ovat vuodessa noin 55 miljardia euroa. Kyse on siis valtavista summista, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen.
Mahdollistamalla innovatiiviset hankinnat voidaan säästää tukuittain rahaa, antaa lisäpotkua talouskasvulle sekä ennen kaikkea tarjota parempia palveluita ihmisille. Kukaan ei vastusta parempia hankintoja. Miksi sitten kuulemme usein kauhutarinoita epäonnistuneista kilpailutuksista, joihin uppoaa veromiljoona toisensa perään?
Innovatiivinen hankintatapa edellyttää hankintayksiköiltä uuden oppimista.
Ostajalla on hankintaa valmisteltaessa houkutus toimia kuten aina ennenkin, jolloin mikään ei muutu. Palveluntarjoajien osaamista ja innovaatiokykyä ei osata tai haluta hyödyntää. Hankintapäätöstä tehdessä on myös helpointa säästää hetkessä pidemmän aikavälin kustannusta ajattelematta. Pitkässä juoksussa halvin vaihtoehto ei ole kuitenkaan läheskään aina järkevin ratkaisu, saati sitten paras. Innovatiivinen hankintatapa edellyttääkin monilta hankintayksiköiltä uuden oppimista ja ajattelutavan muutosta.
Maaliskuun alussa toimintansa on aloittanut Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO. Keskuksen tarkoitus on tarjota konkreettista apua ja tukea fiksumpien hankintojen tekemiseksi. Esimerkeillä, kannustamalla ja toisilta oppimalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia ja levittää hyviä käytäntöjä. Myös markkinoiden osaamista kannattaa hyödyntää hankintojen valmistelussa ja toteutuksessa, sillä hankintayksiköillä ei ole kaikkea markkinatietoa tai uusinta osaamista itsellään.
Innovatiiviset hankinnat voivat alentaa kustannuksia ja tehostaa toimintoja hyvin monenlaisissa hankkeissa. On tärkeää, että julkiset hankinnat tehdään uusia tehokkaampia toimintatapoja edistäen sekä laatua ja elinkaaritaloudellisuutta korostaen. Tilaajan kannattaa veroeurojen säästämiseksi ostaa hyvää, eli osaamista, uusia ideoita ja laatua. Myös kokeilujen kautta kannattaa opetella uutta, eikä aina tarvitse onnistua.
Hallituksen tavoitteena on, että julkisista hankinnoista suunnataan viisi prosenttia innovatiivisiin hankintoihin. Jostain pitää aloittaa, mutta Suomen etu olisi, jos tavoite olisi huomattavasti korkeampi. Valtaosa hankinnoista voitaisiin tehdä siten, että hankintaprosessi kannustaa tarjoajia kehittämään uusia tehokkaampia tapoja täyttää tilaajan tavoitteet, eli innovoimaan. Siitä hyötyvät kaikki.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n elinkeinopolitiikan johtaja.
@mannonen_matti
