Tiedote

Hallituksen lisäpanostukset osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen tarpeellisia

Nopeilla toimenpiteillä helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta osaajapulasta kärsivillä aloilla, kuten teknologiateollisuudessa.

Hallitus esittää vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessään yhteensä 60 miljoonan euron rahoitusta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Nopeilla toimenpiteillä helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta osaajapulasta kärsivillä aloilla, kuten teknologiateollisuudessa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien korkeakoulututkintoihin johtavien tai korkeakoulututkintojen osista koostuvien opintojen toteuttamiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä.

”Työllisyyteen ja osaamiseen osoitetut lisäpanostukset ovat äärimmäisen tarpeellisia, sillä teknologia muuttaa työtä ja osaamista nopeasti”, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen sanoo. Teknologiateollisuuden tuoreen selvityksen mukaan alalle tarvitaan lähivuosina yli 53 000 uutta osaajaa, joista yli viidesosa on ICT-osaajia. ”Esimerkiksi robotiikka, IoT, koneoppiminen ja tekoäly, ohjelmointi, data-analytiikka ja palvelumuotoilu ovat kasvava osa teknologiateollisuuden osaajien uutta työtä. On hienoa, että hallitus panostaa osaamisen päivittämiseen”, Mannonen painottaa.  

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 29 miljoonan euron lisäystä, josta 24 miljoonaa euroa kohdentuisi yrityslähtöisten työvoimakoulutusten lisäämiseen. ”Yrityslähtöisyys on ensiarvoisen tärkeää, jotta koulutus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja ihmisten mahdollisuus työllistyä paranee.”

Ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. ”On tärkeää, että täsmäkoulutuksella mahdollistetaan alan vaihto ilman työttömyyttä”, Matti Mannonen toteaa. ”Tavoitteena tulee olla pysyvä toimintamalli, jolla luodaan yksilöllinen polku uudelle uralle ja opinnot alkuun tutkinnon osia pienemmillä kokonaisuuksilla.” Pilotin toteuttamiseen ehdotetaan lisättäväksi 16 miljoonaa euroa. Koulutusta voidaan lisäksi kohdentaa myös heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen.

Teknologiateollisuus muistuttaa, ettei pitkän aikavälin koulutusjärjestelmän uudistuksia saa unohtaa. Koulutusjärjestelmä reagoi edelleen liian hitaasti äkillisen rakennemuutoksen tilanteisiin. ”Osaaminen rakentaa Suomea, eikä innovaatioita ole ilman osaajia. Meidän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa huomattavasti joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin, kaikilla koulutusasteilla”, Teknologiateollisuuden Mannonen kiteyttää.



Lisätietoja:

Matti Mannonen, @mannonen_matti 

Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus ry

puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi