Teknologiateollisuuden talousnäkymät: epävarmuus heikentää kasvunäkymiä, mutta toistaiseksi on selvitty säikähdyksellä

Teknologiayritysten tilauskanta vahvistui edelleen loppuvuonna, ja yritykset saivat uusia tilauksia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tarjouspyyntöjen määrä notkahti kuitenkin syksyn aikana, ja rekrytoinnit kääntyivät laskuun loppuvuodesta. Rekrytointien vähentymistä voi selittää myös osaajapula.

Tiedot perustuvat torstaina julkistettuun Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

Tiedustelun mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 77 miljardia euroa eli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvusta noin puolet oli määrällistä kasvua, ja puolet johtui raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan myös alkuvuonna vuodentakaisesta luvusta.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euromääräisesti yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna tilaukset vähenivät 13 prosenttia, mikä johtuu tuohon vertailuajankohtaan ajoittuneista laivatilauksista.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 3 prosenttia suurempi kuin syyskuussa ja 10 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. 

Kasvuodotusten heikkeneminen ja talouden epävarmuus näkyvät kuitenkin myös teknologiayritysten markkinatilanteessa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät selvästi koko syksyn ajan, joskin vuodenvaihteessa tapahtui pieni palautuminen ylöspäin.

Teknologiateollisuuden yritykset tekivät viime vuoden aikana kaikkiaan noin 50 000 henkilöstörekrytointia, kun niitä oli edellisvuonna 42 500. Rekrytoinnit kääntyivät laskuun loppuvuodesta, eikä henkilöstöä juurikaan enää lisätty. Yrityksestä riippuen rekrytoinneilla on lisätty henkilöstöä tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Investoinnit saatava liikkeelle

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää suomalaisten teknologiayritysten suoritusta tässä tilanteessa erinomaisena, sillä teollisuustuotannon kasvu pysähtyi EU-alueella jo viime vuonna ja teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät euroalueella laskuun loppuvuodesta. Kansainvälisen talouden tilanne on nyt erittäin herkkä: Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa jopa poikkeuksellisen suuresta talouden epävarmuudesta.

‒ Suomi tarvitsee jatkossakin kasvua ja nykyistä korkeamman työllisyysasteen hyvinvointimenoista selviytyäkseen. Tulevan hallituksen on löydettävä tehokkaat keinot, joilla tuetaan kasvua, vauhditetaan investointeja sekä vahvistetaan yritysten tulevaisuudenuskoa. Samaan aikaan on kannettava vastuuta julkisen talouden kestävyydestä, Hirvola tähdentää.

Hän peräänkuuluttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrätietoista kehittämistä, sillä uudistuminen, ympäristöhaasteet ja pidemmän aikavälin kasvu edellyttävät uuden tiedon ja osaamisen sekä innovatiivisten ratkaisujen luomista ja hyödyntämistä. Teknologiateollisuus on esittänyt julkiseen tki-rahoitukseen 300 miljoonan euron lisäpanostusta. Se on myös innovaatiopolitiikkaa selvittäneen professori Erkki Ormalan näkemys tarvittavasta tasokorotuksesta, Hirvola muistuttaa.

‒ Tuottavuuden kehitys on jäänyt Suomessa jälkeen kilpailijamaista, ja tähänkin on syynä investointien vähäisyys. Investointiaste eli aineellisten investointien suhde jalostusarvoon on jämähtänyt matalalle tasolle, ja aineettomien investointien tilanne on tätäkin karumpi. Aineettomat investoinnit ovat miltei puolittuneet vuoden 2008 jälkeen. Suomi ei pärjää näillä eväillä pidemmän päälle, Hirvola painottaa.

­Hirvolan mukaan investointien vauhdittamiseksi on syytä selvittää myös verotuksellisia keinoja. Esimerkiksi Etla tutkii parhaillaan investointien vapaan poisto-oikeuden vaikutuksia. Kyse on siis mallista, jossa yritys voisi jaksottaa verotusta nykyistä vapaammin eli tehdä investoinnista poiston yhdellä kertaa tai jaksottaa poistoja useammalle vuodelle.

Huolellista harkintaa työmarkkinapöytiin

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan taloustilannetta on seurattava herkällä korvalla siitäkin syystä, että kuluvana vuonna neuvotellaan myös palkkaratkaisuista.

‒ Korkeasuhdanteen viime metreillä on oltava erityisen huolellinen, jotta työmarkkinapöydissä ei sorruta ylilyönteihin, Helle varoittaa.

Helle antaa kiitosta kilpailukykysopimukselle, joka paransi merkittävällä tavalla yritysten kilpailukykyä ja vauhditti talouden kasvua. Suomen kustannuskilpailukyky on saatu vihdoin hyvälle uralle, mutta parannettavaa on yhä. Kuten Suomen Pankki hiljattain totesi, kilpailukykyä ei voi pitää vieläkään vahvana verrattuna pidemmän aikavälin keskiarvoihin.

‒ Selvää on, että myös tulevilla työmarkkinaratkaisuilla on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja hyvää työllisyyttä. Samaten on tärkeää lisätä työehtosopimusten joustavuutta ja paikallista sopimista. Yritysten tilanteissa on aina suuria eroja, Helle muistuttaa.

Teknologiateollisuuden talousnäkymät 1/2019 -raportti (pdf)

Tiedotustilaisuuden 24.1.2019 esitys

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751

Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh.  050 341 4884