Teknologiateollisuuden Talousnäkymät: Tilauskanta edelleen vahva, mutta tilausten kasvu taittumassa
Teknologiateollisuus ry:n tuore Talousnäkymät-selvitys kertoo, että uudet tilaukset olivat hienoisessa laskussa jo toisella kvartaalilla. Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti prosentin verran vähemmän kuin tammi–maaliskuussa. Kesän aikana markkinatilanne on edelleen hieman rauhoittunut.
Jos huhti–kesäkuun tilauksia verrataan vuodentakaiseen tilanteeseen, uusien tilausten arvo oli nyt yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Ero johtuu viime vuoden vertailujaksolle ajoittuneesta suuresta laivatilauksesta.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa, mutta 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on syksyllä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta.
Teknologiateollisuus työllisti kesäkuun lopussa noin 310 000 henkilöä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Tämän lisäksi yritykset tarjosivat kesätyöpaikan ennätyksellisesti jopa 19 000 nuorelle.
Markkinatilanteessa epävarmuutta
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi, että maailmantalouden epävarmuudet ovat alkaneet näkyä yritysten markkinatilanteessa. Näkymät ovat muuttuneet aiempaa sumuisemmiksi, ja kauppasodan ensiaskeleet ovat nostaneet raaka-aineiden hintoja.
– On välttämätöntä, että Suomi ja EU käyttävät kaiken kauppapoliittisen osaamisen ja poliittisen arvovallan kauppapoliittisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Protektionismilla on Suomen viennille ainoastaan kielteisiä vaikutuksia, Palokangas tähdentää.
Palokankaan mukaan Suomestakin on saatu kasvun kannalta huolestuttavia uutisia: rakennusluvat ovat vähentyneet tuntuvasti ja teollisuuden investoinnit ovat kääntymässä jälleen laskuun. Vilkas rakentaminen on ollut viime aikoina yksi keskeinen talouskasvun kiihdyttäjä.
– Teollisuuden tuotannolliset investoinnit kasvoivat pari–kolme vuotta, mutta kuluvana vuonna niiden ennakoidaan jälleen supistuvan. Suorastaan hätkähdyttävä oli myös Tilastokeskuksen tieto, jonka mukaan t&k-investointien raju väheneminen jatkui viime vuonna. Kokonaisinvestoinnit ovat alittaneet Suomessa pääomien kulumisen lähes kymmenen vuoden ajan. Tähän tarvitaan muutos, jos Suomi haluaa selvitä hyvinvointinsa rahoituksesta, Palokangas sanoo.
Kasvun varmistaminen entistä tärkeämpää
Teknologiateollisuus esittää, että maan hallitus käyttää ensi vuoden budjetin mahdollisen liikkumavaran ennen kaikkea osaamiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. Näin rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle ja Suomen pärjäämiselle kiihtyvässä osaamiskilpailussa.
Hallituksen tulisi päättää ensi vuodelle 150 miljoonan euron lisäyksestä yritysten avustusmuotoiseen tki-rahoitukseen. Rahoitus suunnattaisiin yritysvetoisille kumppanuusverkostoille soveltavaan tutkimukseen. Tällaisella yhteistyöllä on synnytetty ja uudistettu monia kasvualoja. Tämän jatkoksi tarvitaan yli vaalikausien ulottuva ohjelma, jotta tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoite tki-rahoituksen nostamisesta 4 prosenttiin BKT:stä toteutuu.
– Jos Suomi haluaa olla osaamisen ja uudistumisen edelläkävijä, se ei voi olla perässähiihtäjä tki-toiminnassa. On aivan keskeistä, että maan hallitus sitoutuu tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteeseen, kääntää rahoituksen kasvuun ja kannustaa yrityksiä tki-toimintaan. Yksi julkinen euro saa yritykset investoimaan kaksi omaa euroa tki-toimintaan, muistuttaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Myös koulutus tarvitsee lisärahoitusta, sillä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja kaikissa tehtävissä odotetaan yhä korkeampaa osaamista. Oppimisympäristöt ovat jääneet ajasta jälkeen esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan ammatillisessa koulutuksessa.
Tuotekehitys on ydinkysymys
Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan jäsen, toimitusjohtaja Sami Ensio Innofactor Oyj:stä allekirjoittaa täysin liiton huolen osaamisesta ja tki-rahoituksesta. Koulutuksen määrään ja laatuun pitää hänen mukaansa satsata kaikilla asteilla sekä jatkokoulutuksessa.
– Osaava työvoima on Suomen menestymisen perusedellytys ja vaatii satsauksia kansainvälisesti kilpailukykyiseen koulutukseen. Erityisiä haasteita ovat työtehtävien nopea muutos ja ihmisten uudelleen kouluttaminen. Uudelleenkoulutus ei voi jäädä yksin yritysten vastuulle, vaan yhteiskunnalla on oltava merkittävä rooli, Ensio tähdentää.
Hän korostaa myös innovaatiotoimintaa, sillä tuotekehitys on jatkossa yhä tärkeämpää kaikkien yritysten muuttuessa enemmän tai vähemmän digiyrityksiksi.
– Jos yrityksille on edullisempaa harjoittaa innovaatiotoimintaa muualla kuin Suomessa, se koituu väistämättä kansantalouden vahingoksi. Innovaatiotukea tarvitsevat myös isommat veturiyritykset, jos haluamme luoda uutta kansainvälisesti menestyvää bisnestä, Ensio sanoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa.
Tiedotustilaisuuden esitys (pptx)
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 3/2018 -raportti (pdf)
Lisätiedot:
Pääekonomisti Jukka Palokangas, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 750 5469
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 063 3751
Toimitusjohtaja Sami Ensio, Innofactor Oyj, Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan jäsen, puh. 050 584 2029
Edit: 8.8.2018 Tilauskannan arvoa koskevaa lausetta korjattu ja tiedotustilaisuuden esitys -materiaali päivitetty.
Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden elokuun uutiskirjeessä.
