Innovaatiot vauhdittamaan Suomen talouskasvua – vain päätökset puuttuvat
Reilun viikon aikana on julkaistu kaksi mielenkiintoista näkemystä Suomen tulevaisuudesta. Eilen maanantaina oli vuorossa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro talous- ja hallintopolitiikan lähtökohdista. Viikkoa aikaisemmin aiheena oli ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen näkemys avainkysymyksistä tulevalla vaalikaudella.
Keskustelu kulminoituu yleensä siihen, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa. Maassa, jossa rakenteellisten uudistusten tiellä tulee jatkaa, sopeutuskeskustelu on tarpeen. On kuitenkin sääli, että harvemmin kuitenkaan puhutaan siitä, miten talouskasvua voitaisiin vauhdittaa ja miten tuottavuutta kehittää.
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa linjataan, että innovaatiot ovat tärkein tuottavuuskasvun lähde. Tätä selvemmin asiaa ei kaiketi voi sanoa. Kansliapäälliköiden näkemyksessä taas toistetaan usein kuultua tavoitetta siitä, miten pitkällä aikavälillä TKI-panostukset tulisi nousta neljään prosenttiin BKT:sta.
TKI-investoinneista noin 2/3 syntyy Suomessa yksityisellä sektorilla ja loput julkisen sektorin puolella. Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on TKI-toiminnalleen useita sijaintipaikkoja. Siksi sillä, minkälaisena investointiympäristönä jokin paikka näyttäytyy, on väliä. Pienenä vientivetoisena taloutena on niin lyhyen kuin pitkän tähtäimen etumme pärjätä innovaatiokilpailussa. Tässä emme kuitenkaan ole täysin onnistuneet.
Innovaatiopolitiikka on kiistatta ollut viime vaalikausien aikana poukkoilevaa. Esimerkiksi edellisellä vaalikaudella kokeiltiin TK-verokannustinta. Kokeilussa meni kuitenkin useampi asia pieleen kuin onnistui. Puutteellisen viestinnän lisäksi kokeilun lyhyys ja tuen saamiseen liittyvä epävarmuus olivat omiaan vähentämään tuen käyttöä. Tämän jälkeen SHOKit on ajettu alas ja TKI-rahoituksesta on leikattu. Tosin vaalikauden viimeisessä budjettiriihessä päätettiin lisätä Business Finlandin avustusvaltuuksia: vuonna 2019 ne ovat reilut 340 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 avustusvaltuudet olivat lähes 490 miljoonaa.
Eri järjestöt ja vaikuttajat ovat jo pitkään kertoneet poliittisille päättäjille huolestunutta viestiä siitä, miten TKI-toimintaan tulisi panostaa tulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Tuntuu, että yleinen näkemys TKI-toiminnan merkityksestä talouskasvun kannalta on ymmärretty laaja-alaisesti.
Näkemys on yhteinen, teot vielä puuttuvat.
Suomi tarvitsee yli vaalikausien ulottuvan TKI-tiekartan, johon on myös sidottu mukaan toimenpiteet sekä riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitusohjelmassa tulisikin linjata muun muassa innovaatiorahoituksen tason nostosta, merkkinä innovaatiopolitiikan suunnanmuutoksesta. Lisäksi esimerkiksi kansainvälisesti kilpailukykyiseen korkeakouluverkostoon sekä huippuosaajien houkutteluun tulee panostaa. Kokonaisuutena tulee huolehtia siitä, että Suomi on entistä houkuttelevampi investointiympäristö tulevaisuudessa.
Ratkaisuja ja näkemyksiä on, mutta löytyykö poliittista tahtoa? Selvitystyötä on nyt tehty paljon niin ylimmällä virkamiestasolla kuin myös syvemmälle innovaatiomaailmaan sukeltaviin katsauksissa. Esimerkiksi tammikuun alussa julkaistussa Erkki Ormalan raportissa on useita hyviä näkemyksiä, siitä miten innovaatiojärjestelmää tulisi kehittää.
Innovaatiopolitiikka ei ole rakettitiedettä, vaikka sen tuloksena voi sellaistakin syntyä.
Yhteistyö, ennakoitavuus ja ketteryys sekä riittävät resurssit – ei kovin vaikeaa, jos tahtoa löytyy. Näistä teemoista jatkamme keskustelua huomisessa Tech Day Finland -tapahtumassa, joka kerää yhteen yritykset, poliittiset vaikuttajat sekä median.
Miten suomalaista tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa viedään eteenpäin? Miten rakenteita pitäisi muokata ja minkä pitäisi muuttua seuraavaan hallitusohjelmaan? Suuria, Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Sekä poliittisilla päättäjillä että yrityksillä on suuri rooli, kun kehitämme yhdessä Suomesta vetovoimaisinta ja osaavinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä.
Seuraa keskustelua sosiaalisessa mediassa: #techdayfi
Tino Aalto, @TinoAalto
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden innovaatioasioiden päällikkö.
