Ja kaiken takana on… rauha
Vietämme EU-teemaviikkoa Eurooppa-päivän kunniaksi ja julkaisemme joka arkipäivä asiantuntijakirjoituksen ajankohtaisesta EU-teemasta. Tänään Eurooppa-päivänä vuorossa on EU-vaikuttamisen johtajamme Kimmo.
Hyvää Eurooppa-päivää! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 61 vuotta siitä, kun EU:n perustusasiakirjat allekirjoitettiin Roomassa ”to establish the foundations of an ever-closer union among the European people”. Tuosta hetkestä lähtien Euroopan unioni on kehittynyt ja laajentunut alkuperäistä ideologiaansa toteuttaen: luoden Euroopan kansalaisille perustan rauhanomaiseen elämään ja tasa-arvoiseen kehittymiseen. EU:ta voi usein kritisoida syystä, mutta sen ansiot ovat kiistattomat: ennen niin sotaisa maanosamme elää yhteistyössä ja rauhassa, luoden kansalaisilleen yhden maailman kehittyneimmistä ja vakaimmista elinympäristöistä.
Tänään EU:ssa on (ainakin vielä toistaiseksi) 28 jäsenvaltiota, jotka toteuttavat edelleen 1957 solmitun sopimuksen henkeä. Markkinoiden toimivuuden takaavat ja sitä kehittävät demokratian periaatteita kunnioittaen EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto sekä tuomioistuin, juuri niin kuin unionin perustajavaltiot suunnittelivat.
Perustamishetkellä luotu tulliliitto on laajentunut ja synnyttänyt maailman kolmanneksi suurimmat sisämarkkinat. EU on maailman kolmanneksi suurin markkina-alue ja luo 15 % maailmankaupasta. Avoimet sisämarkkinat takaavat niin tavaroiden, palveluiden kuin ihmisten vapaan liikkuvuuden. Maailman edistyksellisin ja kunnianhimoisin ilmastonmuutoksen vastainen lainsäädäntö on painanut Euroopan päästöt maailman pienimmiksi suhteessa alueen kokoon. EU-kansalaisten kuluttajasuoja on maailman huippuluokkaa ja paranee edelleen vuosi vuodelta. Vaikka brittien päätös erota EU:sta on valitettava takaisku EU-alueelle, se on samalla vahva näyttö siitä, että EU:ssa kunnioitetaan kansalaisten ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta, myös silloin kun heidän intressinsä eroavat unionin omista.
Eivätkä EU:n haasteet lopu brexitiin. Kiinan nousu maailman suurvallaksi ja johtavaksi teollisuusvaltioksi sekä suurimmaksi markkina-alueeksi haastaa poliittisen päätöksenteon niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Pystyäkseen kilpailemaan Kiinan määrätietoisen teollisuuspolitiikan kanssa, EU:n on pystyttävä tehostamaan innovaatiotoimintaansa, hyödyntämään digitalisaation ja robotiikan kehittymisen sallivat mahdollisuudet ja lisäksi vakuuttamaan kansainväliset kauppakumppanit siitä, että maailmankauppaan tarvitaan uudenlainen, sääntöpohjainen vapaan ja reilun maailmankaupan takaava sopimusjärjestelmä.
Ja kaikki tämä demokraattisen ja kaikkien asianosaisten näkemykset huomioon ottavan päätöksenteon kautta. EU ei voi eikä saa jämähtää paikoilleen, vaan sen instituutioiden on kehityttävä ja tehostettava toimintaansa joustavammaksi ja yritysten tarpeet entistä paremmin huomioivaksi kokonaisuudeksi. Suomella on loistava mahdollisuus toimia muutoksen edistäjänä, mutta se vaatii myös meiltä uudenlaista EU-politiikkaa ja aktiivisuutta. Enää ei riitä, että olemme mukana niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Meidän on opittava tuomaan ehdotuksemme aktiivisesti esille jo ennen näihin pöytiin istumista ja saavutettava riittävän monien jäsenvaltioiden tuki esityksillemme aktiivisella vaikuttamisella.
Suomesta ei enää lähdetä Eurooppaan – olemme jo siellä. Vain aktiivisella yhteistyöllä pääsemme EU:n kaikkiin ytimiin.
Kimmo Järvinen
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n EU-vaikuttamisen johtaja.
@jarvinen_kimmo
