Katse kotipesään – työmarkkinat vauhdittamaan kasvua
Maailmantalouden kasvu hiipuu, emmekä voi asialle paljoakaan. Toistaiseksi meillä menee vielä suhteellisen hyvin, mutta samaan aikaan on jo kiire varautua huonompiin aikoihin. On katsottava peiliin ja kysyttävä, mihin asioihin voimme vaikuttaa.
Suhdanteet tulevat ja menevät, se on normaalia. Maailmantalouden mainingeissa kuitenkin auttaa, kun työmarkkina-asiat hoidetaan mahdollisimman hyvin. Ne ovat täysin omissa käsissämme, toisin kuin vaikkapa presidentti Trumpin sanomiset ja tekemiset, Brexit tai Kiinan kasvuluvut.
Suomalaisten työllisyys on kohentunut rutkasti viime vuosina. Työllisiä oli vuodenvaihteessa 84 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyysaste on kivunnut yli 72 prosentin. Suurimmaksi osaksi tämä johtuu maailmantalouden kasvusta, mutta on omillakin toimilla iso merkitys.
Kilpailukykysopimus ja fiksusti mitoitetut, vientivetoisesti neuvotellut työmarkkinaratkaisut ovat olleet avainasemassa työllisyyden kohentumisessa. Ilman niitä tilanne olisi olennaisesti huonompi. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi juuri, että kilpailukykysopimus on realistisimpienkin arvioiden mukaan tuonut vähintään 20 000 uutta työpaikkaa.
Tästä huolimatta meillä ei ole työllisyyden suhteen vielä hurraamista. Olemme edelleen hälyttävän kaukana muita pohjoismaita. Julkisessa taloudessa on virkamiesten mukaan 10 miljardin euron kestävyysvaje, eikä Suomi ole heidän mukaansa riittävässä iskussa kohtaamaan seuraavaa taantumaa.
Työmarkkinoidemme kuntoon saattamisessa on vielä paljon tekemistä. Tänä vuonna siihen on kaksi hyvää mahdollisuutta: kevään eduskuntavaalien jälkeen sorvattava hallitusohjelma sekä myöhemmin tänä vuonna alkava työmarkkinoiden liittokierros.
Vaalien jälkeisellä hallituksella on edessään isoja haasteita.
Vaalien jälkeisellä hallituksella on edessään isoja haasteita. Ilmasto, työväestön riittävyys ja maahanmuutto sekä koulutus ja osaaminen ovat varmoja vaaliteemoja ja aivan syystä. Työmarkkinoiden näkökulmasta työllisyyden parantaminen tulisi olla prioriteetti numero yksi. Työllisyys tulisi asettaa kunnianhimoiseksi ohjenuoraksi kaikille työelämän säädöshankkeille tulevalla hallituskaudella. Eikä pitäisi tehdä mitään, mikä lyö tavoitetta korville.
Yksittäisistä hankkeista sosiaaliturvan uudistus ja perhevapaauudistus ovat välttämättömimpiä. Sosiaaliturvamme elää matkan varrella tehdyistä muutoksista huolimatta ajassa, jota ei enää ole työelämässä. Järjestelmä ei kannusta riittävästi työhön, eikä se tunnista riittävästi työelämän monimuotoisuutta.
Perhevapaajärjestelmä taas kuvastaa maailmaa, jossa lapsia hoitavat äidit. Perhevapaiden tasaisempi jakaantuminen äitien ja isien kesken olisi avainasemassa naisten työmarkkina-aseman parantamisessa. Työllisyyden kasvattaminen edellyttää perhevapaauudistuksen ohella myös sitä, että tarjolla on riittävästi joustavia työn tekemisen malleja. Näitä mahdollisuuksia ei pidä lainsäädännöllä tukkia.
Myöhemmin tänä vuonna alkava työmarkkinoiden liittokierros on todella tärkeä kasvun ja työllisyyden kannalta. Sen hoitaminen on alakohtaisten työmarkkinaosapuolten vastuulla, ja puoluepolitiikka on syytä pitää neuvotteluista erillään.
Korkeasuhdanteen viime metreillä täytyy olla erityisen huolellinen, jotta työmarkkinapöydissä ei sorruta ylilyönteihin. Kasvuodotusten heikkeneminen ja talouden epävarmuus alkavat pikkuhiljaa näkyä myös teknologiayritysten markkinatilanteessa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät selvästi jo viime syksynä. Taloustilannetta on seurattava herkällä korvalla.
Vientiteollisuus tuo suoraan ja välillisesti 43 prosenttia kaikista suomalaisten työpaikoista.
Vientiteollisuus tuo suoraan ja välillisesti 43 prosenttia kaikista suomalaisten työpaikoista. Työmarkkinaratkaisut tukevat kasvua ja työllisyyttä, kun palkankorotusten taso sovitetaan oikein yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Yritykset tarvitsevat menestyäkseen myös ketteryyttä ja kykyä uudistumiseen. Hyvin toimiva, luottamukseen perustuva paikallinen sopiminen on tässä kriittinen menestystekijä.
Niin tärkeitä kuin työmarkkinaratkaisut kasvun näkökulmasta ovatkin, voivat ne lopulta luoda vain edellytyksiä tärkeimmälle. Kasvu syntyy ennen kaikkea investoinneista, osaamisesta ja uusista ideoista. Tuottavuutta ei nikkaroida työmarkkinapöydissä, vaan se syntyy työpaikoilla. Siksi investointeihin kannustava toimintaympäristö, riittävät tki-panostukset ja huippuosaamiseen satsaaminen ovat myös työllisyyden näkökulmasta elintärkeitä.
Minna Helle, @MinnaHelle
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja.
