Kiertotalous luo kestävää kasvua
Kiertotalous alkaa olla sanana jo kaikille tuttu. Mutta mitä on kiertotalous? Monella tulee ensimmäisenä mieleen kierrätys. Kiertotalous on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkää kierrätystä. Kiertotaloudessa raaka-aineet ja materiaalit säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä tehokkaiden kiertojen avulla siten, että materiaalien arvo säilyy hyvin kierrosta toiseen ja materiaalien käytön ympäristövaikutukset minimoidaan. Lyhyesti sanottuna kiertotaloudessa minimoidaan hukka.
Kiertotalous voidaan nähdä kokonaan uudenlaisena tapana ajatella liiketoimintaa. Perinteinen malli on ns. lineaarinen malli, jossa materiaalit otetaan käyttöön, niitä käytetään ja käytön jälkeen poistetaan käytöstä. Se perustuu helposti saatavilla olevien ja edullisten materiaalien ja energian mittavaan käyttöön. Kiertotalous lähtee tuotteiden ja prosessien suunnittelusta ja kattaa koko elinkaaren raaka-aineiden tuottamisesta ja tuotteiden valmistamisesta sekundääristen raaka-aineiden sekä jätteistä tuotettavan energian valmistukseen. Kiertotaloudessa hyödynnetään uusia liiketoiminnan palvelumalleja sekä digitalisaatiota.
Kiertotaloudella on merkittävä rooli ratkaistaessa globaalin ilmastonmuutoksen torjunnan ja resurssiniukkuuden haasteita. Myös EU:ssa on herätty kiertotalouden mahdollisuuksiin. Komissio on julkistanut aloitteita ja pohtii, miten lainsäädännöllä voitaisiin vauhdittaa kiertotaloutta. Kuluttajilla on iso rooli, kun otetaan vaikkapa kiertotalouden palvelumalleja käyttöön. Julkinen keskustelu painottuukin pitkälti kulutustavaroihin. Toisaalta B2B on vähintään yhtä merkittävä.
Kiertotalous säästää resursseja ja luo kasvua
Sanotaan, että nykyisellä kulutuksella tarvitsisimme 1,4 maapalloa, jotta käyttämämme raaka-aineet riittäisivät. Jos elintaso olisi maapallon kaikilla ihmisillä länsimaiden tasolla, tarvitsisimme yli 3 maapalloa kattamaan nykyisellään resurssien tarpeen. Sähköistymisen myötä monien kriittisten raaka-aineiden tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Monet läpimurtoteknologiat, kuten uusiutuvan energian ratkaisut sekä liikenteen sähköistyminen, vaativat suuria materiaalimääriä. Materiaalien hintojen nousu pakottaa miettimään uudenlaisia ratkaisuja.
Kiertotalouden liiketoimintamalleissa asiakas nousee enemmän keskiöön. Tutkimusten mukaan myös nuorten työpaikan valintaan vaikuttaa se, miten hyvin yrityksen arvot vastaavat omia. Tällöin myös osaajien saatavuuden kannalta on merkitystä sillä, että yritys toimii vastuullisesti ja esimerkiksi toteuttaa kiertotalouden periaatteita liiketoiminnassaan.
Kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomen kansantaloudelle noin 2 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalous kannattaa myös taloudellisesti. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomen kansantaloudelle noin 2 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Sekä Suomessa että EU:ssa on myös päättäjien toimesta herätty miettimään ohjauskeinoja, joilla kiertotaloutta voisi vahvistaa. Meneillään on lukuisia hankkeita tutkimuksesta liiketoimintamahdollisuuksiin. Esimerkkejä tutkimushankkeista on Jyväskylän yliopiston hanke, jossa sähkö- ja elektroniikkaromusta pyritään saamaan huomattavasti nykyistä enemmän kriittisiä maametalleja talteen. Business Finlandilla on kiertotalouden ohjelma. Sitran Kasvua kiertotaloudesta -hankkeen painopiste on nimenomaan liiketoiminnan malleissa.
Kiertotalouden ABC
Kiertotalous lähtee suunnittelusta. Kiertotalouden huomioiva suunnittelu pitää sisällään kierrätettävyyden, pitkäikäisyyden, modulaarisuuden sekä muut päivitettävyyttä ja uudelleenvalmistusta tukevat ratkaisut, materiaalien valinnat, kierrätysmateriaalien käytön sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Kiertotalouden myötä on alettu puhua termistä Design for Circularity eli suunnittelusta, jossa painottuu kiertotalous. Erona takavuosien Design for Environmentiin on esimerkiksi vahva kytkös palveluliiketoimintaan.
Tuotteet voidaan kiertotalouden näkökulmasta jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään. On pitkäikäisiä investointituotteita, jotka tyypillisesti ovat kooltaan suuria. Valmistukseen kuluu paljon materiaaleja, mutta toisaalta ne ovat kymmeniä vuosia käytössä ja käyttöikää pidennetään entisestään esimerkiksi uudelleenvalmistuksella. Näiden tuotteiden suunnittelussa painopiste on kestävyydessä, korjattavuudessa ja päivitettävyydessä. Toinen tuoteryhmä on lyhytikäiset kuluttajatuotteet. Yksittäisen tuotteen valmistukseen ei tällöin kulu niin paljon materiaaleja tai energiaa, mutta toisaalta niitä käytetään vähemmän aikaa. Muutaman vuoden käyttöiän vuoksi näitä tuotteita valmistetaan suuri määrä. Kuluttaja voi vaihtaa tuotetta muusta syystä kuin sen rikkoutumisen vuoksi. Tällaisten tuotteiden osalta suunnittelussa kannattaakin painottaa kierrätettävyyttä ja purettavuutta.
Käytännössä jako ei tietenkään ole aina näin selkeä. Myös investointituote voi olla pieni kooltaan tai toisaalta kuluttajatuote pitkään käytössä. Esimerkkinä tällaisesta ovat Suunnon laitteet, joissa modulaarinen rakenne helpottaa korjaamista ja käyttäjät voivat itse päivittää laitteen. Suunnittelussa tuleekin ratkaisu miettiä aina tuotekohtaisesti. Kierrätysmateriaalien käyttö on nouseva teema molemmissa tuoteryhmissä. Metallit kiertävät jo nyt hyvin, käytännössä kerta toisensa jälkeen ominaisuuksiaan menettämättä. Kierrätysmuovin osalta törmätään lyhyellä aikavälillä teknisiin haasteisiin: vanhat sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisältävät myöhemmin kiellettyjä palonesto-aineita eikä vuosikymmeniä vanhojen tuotteiden osalta kaikista lisäaineista aina ole edes tietoa. Esimerkiksi VTT tutkii tällä hetkellä muovin kemiallista kierrätystä, mikä käytännössä tarkoittaa muovin pilkkomista lähtöaineisiin. Kaupallisena sovelluksena se mullistanee muovinkierrätyksen.
Jos tuotteita ei omisteta, tarvitseeko niitä myydä?
Palveluliiketoiminta nousee esille paitsi kiertotaloudesta puhuttaessa myös silloin, kun pohditaan Suomen uusia kasvun eväitä. Palveluliiketoiminnan kasvulla on vahva kytkös teollisuuteen. Kiertotaloudessa Product as a Service -liiketoimintamallilla on valtava potentiaali. Esimerkkinä tällaisesta on Tamturbo, joka painelaitteiden sijaan myy paineilmaa. Erityisesti pitkäikäisille investointituotteille on palveluliiketoiminnassa kasvun mahdollisuus. Perinteisesti yritys on myynyt tuotteen. Palveluliiketoiminnassa mukaan yhdistetään huolto- ja korjauspalvelua, jolloin asiakas saa yhä jatkuvatoimisemman ja päivitettävän tuotteen. Tästä seuraava vaihe on se, että tuote myymisen sijaan liisataan, jolloin omistus ei siirrykään asiakkaalle, vaan pysyy yrityksellä. Tällöin myös uudelleenvalmistus ja sen tuomat markkinat ovat vahvemmin yrityksen omissa käsissä. Digitalisaation mahdollistama ratkaisu on jakamisalustat. Esimerkiksi henkilöauto seisoo käyttämättömänä 92 % ajasta. Jakamisalustan avulla toinen käyttäjä voisi hyödyntää tätä auton joutilasta aikaa. Esimerkkejä löytyy loputtomasti.
Kuinka alkuun kiertotalouden hyödyntämisessä
Ensimmäiseksi yrityksessä kannattaa arvioida omat olemassa olevat käytännöt. Yritys voi esimerkiksi tehdä materiaalitehokkuuskatselmuksen, jossa materiaalitehokkuuden kysymyksiin perehtyneen asiantuntijan kanssa energiatehokkuuskatselmuksen tapaan selvitetään nykytilanne ja arvioidaan tehostamismahdollisuudet. Toinen ensivaiheen selvitettävä asia on sivu- ja jätevirtojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Edellytyksenä toki on, että se on taloudellisesti kannattavaa. Myös erilaiset yhteistyön mahdollisuudet, kuten klusterit tai vaikkapa alueen teollisuuspuiston tarjoamat mahdollisuuden teollisiin symbiooseihin kannattaa selvittää. Ylipäänsä digitalisaation uusien mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä asiakastarpeen syvempi ymmärtäminen ovat hyviä lähtökohtia kiertotalouden hyödyntämiselle. Kannattaa myös selvittää uusien tutkimus- sekä muiden hankkeiden mahdollisuudet omalle yritykselle ja lähteä määrätietoisesti kokeilemaan.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö.
Artikkeli on julkaistu Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry:n Stoori-jäsenlehdessä 2018/02.
