Reaaliaikatalous, paperittomuus ja rakenteinen tieto mullistavat yritysten taloushallinnon
Taloushallinnon digitalisaatiota eteenpäin vienyt Taltio-hanke päättyi kuluvana syksynä. Työ jatkuu juuri käynnistyneenä Teknologiateollisuuden vetämänä RTEco-hankkeena, jonka tavoitteena on viedä tuotantoon Taltiossa kehitettyä teknologiaa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan ekosysteemi eKuitin ympärille. Mukaan houkutellaan mm. suuria kuitinantajia, jotta kriittistä massaa saadaan nopeasti hyödyntämään rakenteista tietoa. Tekes on tukenut ensimmäisen ekosysteemin käynnistämistä. Myöhemmin työtä suunnitellaan laajennettavan automaattisen tuloslaskelman ja rakennetun ympäristön ympärille.
Myös Teknologiateollisuus ry on edellyttänyt vuodesta 2013 kaikilta tavaran ja palvelujen toimittajiltaan, että meitä laskutetaan vain sähköisesti. Nyt olemme siinä tilanteessa, että muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta laskut tulevat sähköisessä muodossa.
Sähköisen laskutuksen ensimmäinen ja toistaiseksi vielä yleisin sovellus on laskujen skannaaminen PDF-tiedostoiksi ja lähettäminen verkon yli. Tämä ei kuitenkaan vielä poista laskujen käsittelyn suurta manuaalista työmäärää, koska laskun tiedot on tallennettava taloushallinnon järjestelmiin käsin. Taltio-hankkeessa kehitettiin koneellisesti luettava rakenteinen muoto mm. laskulle, kuitille ja yrityksen tuloslaskelmalle ja taseelle. Jo aiemmin on kehitetty standardirajapinnat arvonlisäveron maksatuksille ja tilityksille. Rakenteinen lasku ja kuitti voidaan lukea automaattisesti, koska tietosisällöt löytyvät aina samasta paikasta. Kertyvä data mahdollistaa myös uuden liiketoiminnan syntymisen.
Suomen Taloushallintoliitto on arvioinut, että kirjanpitotoimialalla noin puolet työstä on lasku- ja kuittitietojen tallentamista. Tämä työvaihe poistuu, kun on kokonaan siirrytty rakenteiseen muotoon. Osa henkilöstöstä eläköityy ja osa siirtyy vaativampiin taloushallinnon asiantuntijatehtäviin.
Tuottavuuspotentiaali on valtava: pelkästään eKuitin ja eLaskun käyttöönoton on arvioitu tuottavan EU:n alueella 300 miljardin euron vuotuiset säästöt sujuvoittamalla ja tehostamalla talouden prosesseja. Tämä yksin on riittävä syy nopeuttaa rakenteisen tiedon käyttöönottoa. Arviosta puuttuu muiden rakenteisen tiedon sovellusten tuomat säästöt sekä kokonaan uusi rakenteisen tiedon järjestelmiin liittyvä liiketoiminta, kuten uudet ohjelmistotuotteet.
Siirtymistä rakenteiseen muotoon vauhdittaa valtionhallinnon tuki. RTEco-hankkeessa tulevat olemaan mukana Liikenne- ja viestintäministeriö, Valtionvarainministeriö, TEM, PRH, valtiokonttori ja verottaja. Valtio tullee jollakin siirtymäajalla edellyttämään kaikkien laskujen ja kuittien rakenteista muotoa omilta tavaran- ja palveluntoimittajiltaan.
Suomen vahvuus taloushallinnon digitalisaatiossa on pienuus. Toimijat tuntevat toisensa ja pystyvät tekemään yhteistyötä. Ja nimenomaan yhteistyö on avain reaaliaikatalouden käyttöönotossa.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
@teknologiat
Kirjoitus on julkaistu myös 19.12. Kauppalehdessä.
